Jos jää kiinni valheesta, miksi yrittää kääntää aihe toisaalle?
Ja jäädä siitä vielä pahemmin sutimaan mutaan? Onko tälle käyttäytymiselle jokin psykologinen selitysmalli?
Kommentit (7)
Kai sitä vaan yrittää päästä eroon epämiellyttäviä tunteita kuten syyllisyyttä ja häpeää aiheuttavasta puheenaiheesta. Hyvin inhimillistä ja tavallista. Vaikka se tietysti olisi suoraselkäitsä kohdata ja tunnustaa valheensa niin aina ei varmaankaan vaan jaksa ja pysty.
Vierailija kirjoitti:
Puhut nyt siis pääministerin valehtelusta? -> https://archive.is/sdeK9
Kyllä. -ap
Aina kun joku perussuomalainen poliitikko on tehnyt jotain rikollista tai noloa totuus on niin kiusallinen, että huomio viedään vaikka räjähteleviin lepakoihin tms. Motiivina raha (puoluetuki jota ensin vastustivat) ja poliitikon henkilökohtainen etu.
Vierailija kirjoitti:
Huti. Ei valehdellut.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/marin-bloggasi-priden-sivuilla-hallitu…
Yritys pelastaa kasvonsa, mutta oikeassa olet. Hullummaksi vaan menee.
Olen yhden kaverin kanssa pannut välit poikki valehtelemisen takia. Vaikka valehteli pikkuasioista, kävi vuorovaikutus minulle niin vastenmieliseksi, että sai jäädä. En kestänyt jatkuvaa myötähäpeää.