Oon kateellinen ihmisille jotka pääsevät niin helpolla monesta asiasta
Saavat hyvän lapsuuden, ja hyvät kasvuolosuhteet, jotta pystyvät hyödyntämään niitä myöhemmässä elämässä.
Opiskelupaikka, tasapainoinen luonne (hyvän kasvatuksen tuloksena), hyvä parisuhde, hyvä työpaikka ja kiva asunto.
Ymmärrän, että kaikki joutuvat tekemään asioiden eteen töitä. Mutta on helpompi tehdä töitä, kun on tukea ympärillä.
Minä en ole saanut kuin traumoja lapsuuden perheeltäni ja joutunut itse opettelemaan kaiken kantapään kautta.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
Tää on se yleisin mitä hoetaan aina, ettei voi tietää mitä muut ovat kestäneet. Itse asiassa voi. On lukemattomia tutkimustuloksia siitä, että sosioekonominen asema lapsuudessa vaikuttaa myöhempään elämään. Tietysti on joitakin poikkeuksia. Mutta yleisesti hyvä ja tasapainoinen lapsuus on aikamoinen lottovoitto tässä maailmassa
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
En ole kylläkään katkera vaan kateellinen.
Minä olen tehnyt kolme kertaa enemmän työtä esim suurimpaan osaan opiskukavereista verrattuna, että olen päässyt tähän pisteeseen, missä olen nyt.
En tiedä tuleeko siitä hirvittävästä ponnistelusta ja yrittämisestä olemaan koskaan kuitenkin mitään hyötyä. Olen kuitenkin suunnilleen sanalla viivalla opiskelutovereiden kanssa kaikesta huolimatta. Heillä monella on suhteet etunaan. Minulla ei ole niitäkään.
Minusta on hyvä kertoa, että on kateellinen. Tosiasian tunnustaminen on lähtökohta parempaan. Monet eivät kehtaa myöntää, eivätkä yrittää.
Mäkin olin kateellinen, kunnes tajusin, että ainoa joka voi vaikuttaa tilanteeseesi olet sinä itse, turha syyllistää siitä ketään muuta tai kadehtia jotain, mitä muilla on.
Kannattaa se aika, jonka käyttää kateudessa kieriskelyyn suunnata oman aseman parantamiseen ruikuttamisen sijaan.
Hyvä sitä ja hyvä tätä. Tietäisitpä totuuden!
MUTTA, et voi tietää kenellä tällainen oikeasti ns. onnellinen ja tasapainoinen lapsuus on ollut. Seinien sisään mahtuu niin paljon kaikenlaista kamalaa, mitä ei voisi edes uskoa.
Et voi oikeasti tietää mitä missäkin kodissa tapahtuu. Stereotyyppisiin sosiaalitapauksiin puututaan, mutta entä ne joilla on julkisivu kunnossa?
Jos väkivaltainen isä riehuu kotona kännissä, lapsen kannalta on sama, onko juotu kiljua vai kallista konjakkia.
Sama turvattomuus kaikilla.
Samoin rakkaus ja välittäminen, ei katso ulkouorta.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin kateellinen, kunnes tajusin, että ainoa joka voi vaikuttaa tilanteeseesi olet sinä itse, turha syyllistää siitä ketään muuta tai kadehtia jotain, mitä muilla on.
Kannattaa se aika, jonka käyttää kateudessa kieriskelyyn suunnata oman aseman parantamiseen ruikuttamisen sijaan.
Luuletko etten ole tajunnut tuota? Kuka minua olisi kannustanut kouluttautumaan ja yrittämään pääsykokeissa kerta toisensa eteen jos en minä itse? Luuletko, että joku on minua pitänyt pinnalla silloin kun äiti ja isä eivät olleet paikalla? Ei. Olen tehnyt sen kaiken työn itse.
Se, että tulet minulle jauhamaan ruikuttamisesta, kertoo vain sinun pienisieluisuudesta JS tietämättömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
MUTTA, et voi tietää kenellä tällainen oikeasti ns. onnellinen ja tasapainoinen lapsuus on ollut. Seinien sisään mahtuu niin paljon kaikenlaista kamalaa, mitä ei voisi edes uskoa.
Totta. Ja tämä ei ole sitä hyvää lapsuutta. Olenko väittänyt niin?
Puhun tosiaan nyt niistä, joilla todella ollut se tasapainoinen lapsuus. En puhu kulissiperheistä
Aina löytyy ihmisiä joilla on ollut asiat huonommin mutta ovat menestyneet paremmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
En ole kylläkään katkera vaan kateellinen.
Minä olen tehnyt kolme kertaa enemmän työtä esim suurimpaan osaan opiskukavereista verrattuna, että olen päässyt tähän pisteeseen, missä olen nyt.
En tiedä tuleeko siitä hirvittävästä ponnistelusta ja yrittämisestä olemaan koskaan kuitenkin mitään hyötyä. Olen kuitenkin suunnilleen sanalla viivalla opiskelutovereiden kanssa kaikesta huolimatta. Heillä monella on suhteet etunaan. Minulla ei ole niitäkään.
Sä kuulostat siltä kuin jotenkin syyttäisit näitä opiskelukavereistasi siitä, että ovat paremmista taustoista lähtöisin. Ja sehän siis ei ole heidän vika, vaan he ovat se ideaali ja oletus. Sun lähtökohtien syypää löytyy vanhemmista ja isovanhemmista jne. Mutta hekin ovat todennäköisesti vain omien lähtökohtiensa tuloksia. Itse voit joko pyrkiä olemaan se käännekohta tuleville sukupolville, mutta kieltämättä valittava ja uhriutuva asenteesi ei lupaa paljoa. Tuolla omalla logiikallasi ajateltuna sä kuitenkin olet hillitön voittaja, mutä tulee olosuhteisiin, sillä jengiä syntyy enemmän esim jossain Kalkutan slummeissa kastittomiksi kuin Suomessa. Millaiset lähtökohdat olisit saanut siellä? Tai vaikka jossain Detroitin ghetossa? Oot kuitenkin suomalainen kermaperse, jolle valtio antaa ilmaisen koulutuksen ja maksaa suurimman osan asumiskustanniksista, heittää päälle vähän taskurahaa ja takaa halpaa lainaa jonka avulla käydä koulut ilman, että on pakko käydä töissä.
Kateus on vaan yksi tunne joka on ihan sallittu ja ilmenee kun on epäsuhtaa kokemuksellisesti ja oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy ihmisiä joilla on ollut asiat huonommin mutta ovat menestyneet paremmin
Kyllä. Kuten sanoin: poikkeuksia on
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy ihmisiä joilla on ollut asiat huonommin mutta ovat menestyneet paremmin
Ei löydy, ihmistaimella ON oltava edes yksi vankka tuki että menestyy. Ulkonaiset puitteet eivät ratkaise vaan se yhdenkin tuki joka uskoo sinuun. Ellei sitä ole on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
Tää on se yleisin mitä hoetaan aina, ettei voi tietää mitä muut ovat kestäneet. Itse asiassa voi. On lukemattomia tutkimustuloksia siitä, että sosioekonominen asema lapsuudessa vaikuttaa myöhempään elämään. Tietysti on joitakin poikkeuksia. Mutta yleisesti hyvä ja tasapainoinen lapsuus on aikamoinen lottovoitto tässä maailmassa
Älä yleistä. En tiedä missä maakuopassa oikein elät mutta minulla, puolisollani, ystävilläni, kaikilla on ollut tasapainoinen lapsuus. Omasta nuoruudestani tiedän vain muutaman perheen joilla elämän hallinta perheessä oli aivan kuutamolla mutta vain muutamassa ja kaveripiirini oli kuitekin suuri. Jos puhut lottovoitosta, niin voittoarpoja oli lähes kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
En ole kylläkään katkera vaan kateellinen.
Minä olen tehnyt kolme kertaa enemmän työtä esim suurimpaan osaan opiskukavereista verrattuna, että olen päässyt tähän pisteeseen, missä olen nyt.
En tiedä tuleeko siitä hirvittävästä ponnistelusta ja yrittämisestä olemaan koskaan kuitenkin mitään hyötyä. Olen kuitenkin suunnilleen sanalla viivalla opiskelutovereiden kanssa kaikesta huolimatta. Heillä monella on suhteet etunaan. Minulla ei ole niitäkään.
Sä kuulostat siltä kuin jotenkin syyttäisit näitä opiskelukavereistasi siitä, että ovat paremmista taustoista lähtöisin. Ja sehän siis ei ole heidän vika, vaan he ovat se ideaali ja oletus. Sun lähtökohtien syypää löytyy vanhemmista ja isovanhemmista jne. Mutta hekin ovat todennäköisesti vain omien lähtökohtiensa tuloksia. Itse voit joko pyrkiä olemaan se käännekohta tuleville sukupolville, mutta kieltämättä valittava ja uhriutuva asenteesi ei lupaa paljoa. Tuolla omalla logiikallasi ajateltuna sä kuitenkin olet hillitön voittaja, mutä tulee olosuhteisiin, sillä jengiä syntyy enemmän esim jossain Kalkutan slummeissa kastittomiksi kuin Suomessa. Millaiset lähtökohdat olisit saanut siellä? Tai vaikka jossain Detroitin ghetossa? Oot kuitenkin suomalainen kermaperse, jolle valtio antaa ilmaisen koulutuksen ja maksaa suurimman osan asumiskustanniksista, heittää päälle vähän taskurahaa ja takaa halpaa lainaa jonka avulla käydä koulut ilman, että on pakko käydä töissä.
Joopa joo. Sanoo hän joka on saanut kaiken ja tulee syyllistämään huonompiosaisia. Ehkäpä sitten, kun sinä sairastut syöpään tai kun sinun lapsi kuulee, sinua tullaan muistuttamaan mikä kermaperse oikeasti olet. Mitäs siinä valitat, olet saanut kuitenkin niin paljon!
Tuntuuko hyvältä, empaattiselta? Häh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin kateellinen, kunnes tajusin, että ainoa joka voi vaikuttaa tilanteeseesi olet sinä itse, turha syyllistää siitä ketään muuta tai kadehtia jotain, mitä muilla on.
Kannattaa se aika, jonka käyttää kateudessa kieriskelyyn suunnata oman aseman parantamiseen ruikuttamisen sijaan.
Luuletko etten ole tajunnut tuota? Kuka minua olisi kannustanut kouluttautumaan ja yrittämään pääsykokeissa kerta toisensa eteen jos en minä itse? Luuletko, että joku on minua pitänyt pinnalla silloin kun äiti ja isä eivät olleet paikalla? Ei. Olen tehnyt sen kaiken työn itse.
Se, että tulet minulle jauhamaan ruikuttamisesta, kertoo vain sinun pienisieluisuudesta JS tietämättömyydestä.
Ai siis sun antipatiat johtuvat siitä, että äiti ja isi ei pidelleet sua kädestä kun läksyt piti tehdä? No kuule ei olleet munkaan. Toinen kävi töissä kun toinen feidasi jo alkumetreillä. Ihan itse sain kouluni hoitaa jo ala-asteelta lähtien. Duunaritaustoilla en ikinä saanut apua koulutusvalintoja tai yo-opintoja ajatellen, sillä ei äiti tiennyt niistä mitään. Mutta niin sitä hommat silti hoitui. Omille lapsilleni osaan sitten olla enemmän käytännön apuna jos sitä joskus tarvitsevat. He sitten voivat keksiä jotain muuta ruikuttamisen aihetta.
Vierailija kirjoitti:
MUTTA, et voi tietää kenellä tällainen oikeasti ns. onnellinen ja tasapainoinen lapsuus on ollut. Seinien sisään mahtuu niin paljon kaikenlaista kamalaa, mitä ei voisi edes uskoa.
Tämä. Varmaan meidänkin perhettä pidettiin ihanneperheenä: molemmat vanhemmat hyvissä työpaikoissa. asuimme omakotitalossa jne. Todellisuudessa isäni oli alkoholisti ja olen kärsinyt sen jäljistä koko ikäni. En esimerkiksi ole kyennyt kuin lyhyisiin parisuhteisiin (en ole koskaan kokenut ansaitsevani rakkautta).
Kovalla työnteolla olen kuitenkin elämässäni ns. ulkoisesti menestynyt. Ja olen ihan onnellinenkin varsinkin näin vanhemmiten, ei siinä. Mutta ei tämä helppoa ole kaikilta osin ollut, vaikka voisi kuvitella, että minulla on ollut parhaat mahdolliset lähtökohdat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)
En ole kylläkään katkera vaan kateellinen.
Minä olen tehnyt kolme kertaa enemmän työtä esim suurimpaan osaan opiskukavereista verrattuna, että olen päässyt tähän pisteeseen, missä olen nyt.
En tiedä tuleeko siitä hirvittävästä ponnistelusta ja yrittämisestä olemaan koskaan kuitenkin mitään hyötyä. Olen kuitenkin suunnilleen sanalla viivalla opiskelutovereiden kanssa kaikesta huolimatta. Heillä monella on suhteet etunaan. Minulla ei ole niitäkään.
Hirveää yleistystä. Tunnetko kaikki noin läpikotaisin, että voit tehdä analyysin? Tuolla menolla kun mietit muita ihmisiä niin tulet varmasti katkeroitumaan.
Hirveää uhrautumista.
Katkeruus ei helpota sun urakkaa ollenkaan. Muista ettet voi koskaan tietää mitä muiden ihmisten elämässä ja ennen kaikkea pään sisällä todella tapahtuu tai on tapahtunut. Toivon sulle kuitenkin tsemppiä omaan elämääsi :)