Lue keskustelun säännöt.
Katoaminen riidan aikana
07.10.2020 |
Olen ihmetellyt, että miten oikeastaan parisuhteessa voi riidellä mahdollisimman "oikein" vai tarviiko edes parisuhteessa riidellä. Itselläni on kumppani, joka jokaisen riidan aikana katoaa johonkin sekä myös pakkaa omia tavaroita mukaan. Ja yleensä se olen sitten minä joka soittelee perään ja pyytää että asia sovittaisiin. Olen jo alkanut miettimään, että miten riitatilanteessa voisi välttää tälläisen tapahtuman kun kyse on kuitenkin siitä, että kaksi aikuista ihmistä riitelee eikä riitelyn liitty kummankaan puolelta fyysistä väkivalta tms järjetöntä. Kuitenkin kumppani joka kerta saattaa kadota johonkin pitemmäksi aikaa ja monesti häntä saa ikään kuin houkutella takaisin ja jos hän tulee takaisin niin hän tulee asenteella ikään kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut ja itselläni on sellainen tunne että riidan aihe jää sopimatta. Mikä neuvoksi vai onko tähän mitään järkevää ratkaisua?
Kommentit (11)
Mitä jos lopettaisit sen räyhäämisen? Ei minuakaan kiinnosta riidellä, kävelen aina ulos saman tien jos erimielisyyksiä ei pystytä käsittelemään asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riidelkää etänä vauvapalstan välityksellä.
Erikoista. Ehkä hän pakenee omaa väkivaltaisuuttaan.
Älkää riidelkö. Mä en jaksaisi tuollaista yhtään. Jos ei kumppanin kanssa pysty puhumaan asiallisesti mistä tahansa erimielisyydestä, saa mun puolesta mennä.
Ehkä hän ei pysty käsittelemään asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän ei pysty käsittelemään asioita.
Ja pakenee tilanteista juurikin sen takia ja syyllistää toista.
Onkohan oppinut omasta perheestään aikanaan saman tavan? Meillä mies teki samaa vuosi vupden perään. Aina huusi, että mun pitäs keskittyä omiin virheisiini eikä jahdata häntä. Ja jos hän muka on niin epäonnistunut yksilö niin miksi edes olen hänen kanssaan? Uhriutui kunnolla, pakkasi muovikassiin kamansa (hammasharjan, sukat, kalsarit ja jotain muuta) ja häipyi. Niin vittumaista. Sitten riita jatkui viesteillä kunnes toinen kyllästyi tai minä blokkasin hänet. Yksikään riita tai epäkohta ei tullut koskaan ratkaistuksi koska mulla alkoi joku saatanan lepyttelymoodi joka kerta kun hän palasi kotiin. Ja niin sitten kaikki jatkui kuin ei olisi mitään tapahtunut. Myös ne riidan aiheet olivat ja pysyivät koska hän ei vain osannut ottaa mitään rakentavaa tai vähemmän rakentavaa vastaan, ei mitään. Eikä osaa edelleenkään. Yhdessä ollaan ja sama paska jatkuu. Ja hei, kummassakin on 50% aina vialla joten mun pitää keskittyä vain omaan osuuteeni koska hän on mun huutamiseni uhri ja poloinen ressukka joka ei voi itselleen mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin piti tuohon edelliseen vuodatukseeni lisätä, että kävi ilmi mieheni isän olleen aikanaan samanlainen muovikassin pakkaaja ja häipyjä. #8
Perheestä opittua. Meillä on samaa, vihastutaan ja riidellään, sit vihasena lampsitaan pois omaan rauhaan ja yksinäisyyteen ja kirotaan toista kunnes ollaan rauhoituttu, sit tullaan takas ja ollaan kuin mitään ei tapahtunut. Vanhempani tekevät tätä usein riippuen riidan suuruudesta. Olen itsekkin toiminut noin, meillä ei sentään pakattu tavaroita mutta on uhmattu lähdöllä jne. Ihan hullua käytöstä tämän olen itsekkin huomannut joten olen uusien terveiden suhteiden kautta opetellut avointa keskustelua ja itseni hillitsemistä ettei kaikkea saa suustaan päästää. Kerron kumppaneilleni millainen olen vihaisena jotta he ymmärtävät että välillä tarvitsen omaa rauhaa jos olen kiukkuinen ja sitten kun olen rauhoittunut niin jutellaan asiasta. :) nykyään harvoin vihastun enään noinkaan paljoa vaan pyrin rationaalisesti juttelemaan. Tuo käytösmalli pitää itse haluta muuttaa se on toksista eikä tee hyvää. Asioista ja tunteista pitää oppia puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisen noin 10 vuoden suhteen aikana lähdin 5-6 kertaa kotiini riidan takia. Sanoin suoraan naiselle että minä en ala enää aikuisen kanssa riitelemään. Aivan jostain turhanpäiväisestä kehitti riitaa ja sellaisesta sain tarpeeksi jo paljon aikaisemmin.
Ero