Mitä apuja 3veen kakkapelkoon? Pitäny turvautua jo peräruiskeisiin

Mikrolaxilla (ihan kamalaa kidutusta lapselle), saatiin sitten lääkäriltä resepti Movicol juniorille joka pitää kakan pehmeänä, silti meinaa olla vaikeuksia, kun pitää houkutella poika kakalle. Jossain vaiheessa ilmeisesti kakkiminen on sattunut ja ollut kovalla.

Lapsi on ollut nyt muutaman päivän ilman vaippaa ja osaa tehdä pissan pottaan, mutta kakkaa ei tee. Miten usein annat peräruiskeen? Voiko jollain muulla asialla helpottaa asiaa?

olettehan kokeilleet Levolacia tai Duphalacia?

silti tulee "tukkoja", sen vuoksi Movicol junior käyttöön.

Peräruiske n muutaman päivän välein jouduttu antaa. Pitäis varmaan varata aika lääkärille voisko olla elimillistä vikaa

Noin vuoden ikään asti ei asiassa ollut mitään erityistä ongelmaa, mutta ilmeisesti jossakin vaiheessa kakkaaminen on sattunut ja hänelle jäänyt siitä pelko asiaa kohtaan. Pitkään meni niin, että hän panttasi niin pitkään kuin mahdollista ja kakka tuli tuli sitten hirveän huudon kera öisin vaippaan.



Vuosi sitten tk-lääkäri määräsi Levolacia ja käytimme sitä noin puoli vuotta, tuloksetta. Sitten veimme tytön lastenlääkärille ja vihdoin näyttäisi siltä, että helpottaa. Käytössä on Movicol Junior ja tarvittaessa peräruiskeet (Microlax). Hoitoa pitää kuulemma jatkaa ainakin vuosi, vaikka kakkaaminen alkaisi onnistua (suoli on "levähtänyt" ja sen normaaliksi palautumiseen menee aikaa; siksi Movicolia ei saa lopettaa kesken).



Meillä peräruiskeet auttoivat "dramaattisesti", sillä kokemus oli tytöstä niin kauhea, että kakkaaminen on siitä lähtien onnistunut "pyllypistoksen" pelossa - edellyttäen tietysti, että ulostemassa pysyy pehmeänä Movicolian avulla. Lapsen pelko peräruiskeita kohtaan tuntuu pahalta, mutta tilanteessamme ei ollut muuta vaihtoehtoa. Onneksi niitä ei ole tarvinnut alun jälkeen enää antaakaan kuin kerran.



Se, mikä mielestäni on tärkeää lääkehoidon lisäksi, on vahvistaa lapsen itseluottamusta ja tehdä kaikkensa, ettei hänelle tulisi tarpeetonta häpeäntunnetta asian tiimoilta. Kannattaa kehua pienestäkin onnistumisesta ja myötäelää lapsen tunteita, sillä kysymyksessä on lapselle vaikea asia, varsinkin iässä, jossa haluaisi olla "iso" ja osaava.



Pitkäjänteisyyttä vaaditaan, mutta kyllä se onnistuu!

Lapsi on ollut nyt muutaman päivän ilman vaippaa ja osaa tehdä pissan pottaan, mutta kakkaa ei tee. Miten usein annat peräruiskeen? Voiko jollain muulla asialla helpottaa asiaa?

Useat lapset eivät suostu kakkaamaan pottaan, mutta opöntälle kyllä. Suosittelen siis supistajan ostoa!

Ja heille joilla lapsilla paha ummetusongelma, hakekaa apua lääkäristä jos säännöllinen Levolacin käyttö ei auta!

ENSIhoitona ummetukseen. Ensin tietysti kannattaa kokeilla Levolac, joka on lievä mutta tehokas apu ummetukseen.

- Lapsi osoittaa pidättämällä vastustavansa paineita - joko fyysisiä tai psyykkisiä.

Kyse ei toisekseen ole välttämättä "vain" ummetuksesta vaan taustalla voi olla elimellinen/synnynnäinenkin syy. Kannattaisi käydä lääkärillä varmistamassa tilanteen vaarattomuus (jos siis Levolacit ym. ei auta lainkaan).

Miten monelle lienee tämä asia ajankohtainen vielä, mutta kirjoitan silti meidän perheemme kokemuksesta:

Eli 2002 syntyneellä pojallamme ihan vauvasta asti ummetusta, jota kaikin mahdollisin ravinto-opillisin ja lääketieteellisin keinoin yritettiin avustaa. Mistään ei kuitenkaan kovinkaan paljoa helpotusta saatu. Lopulta kolmivuotiaan kakatusrumba pyöritti koko perheemme arkea ja juhlaa, vatsa toimi joka toinen viikko monen päivän itkun, rauhattomuuden ja unettomuuden saattelemana.. Lopulta monien mutkien kautta päädyimme homeopaatin vastaanotolle. Lapsi sai heti yhden helmen lääkettä, ja vatsa toimi ilman itkua seuraavana aamuna! Kakan rakenne oli edelleen kovahkoa, muttei enää sattunut ja pelottanut. Jatkettiin lääkkeen ottamista kerran viikossa ja tulos oli aina sama, noin kahden kuukauden ajan. Sitten vaihdettiin toiseen lääkkeeseen, jotta elimistö alkaisi itsekseen toimia. Se lääke ei vaikuttanut mitään. Lopulta homeopaattimme konsultoi kolleegaansa ja määräsi vielä yhden lääkkeen kerta annoksella. Tulos:Kaksi päivää lääkkeenoton jälkeen poika ilmoitti menevänsä nyt vessaan, teki tarpeensa kuin iso mies, jopa pyyhk iitse! Ummetusta ei ole sen jälkeen ollut KERTAAKAAN! (poika nyt 6v.)

Meidän tyttö täyttää pian 4v ja kakkaaminen on ollut hänelle aina hankalaa. Hänen vatsansa menee helposti kovalle ja ummetus oli ilmeisesti tehnyt kakkaamisesta niin kivuliasta ettei tyttö millään suostunut kakkaamaan, vaan se tuli vasta sitten kun oli aivan pakko.

Kävimme lääkärissä ja hän sai Movicol Junioria sekä Laxoberon-tippoja. Niitä on nyt käytetty n. 6kk. Ajoittain on vieläkin se ongelma, että tytttö ilmoittaa ettei halua kakata.. Lahjomalla olemme saaneet tilanteen jotenkuten toimimaan, mutta kovasti töitä se vaatii.

Suosittelen siis ehdottomasti lääkärissä käyntiä! Mitä kauemmin ongelma jatkuu sitä hankalampi sitä on hoitaa!

Laita sähköpostiosoite, otan yhteyttä, olisi hyvä tarjous :)

Hän kehotti syöttämään lapselle usein luumua ja juottamaan paljon vettä. Lääkäri kehotti poistamaan ruokavaliosta sokeripitoiset mehut ja murot jos lapsi niitä syö, koska sokeri kuulemma lisää ummetusta. Lääkäri kehotti lisämään ruokavalioon marjoja, hedelmiä ja kuitua.



Tästä on aikaa reilu vuosi. Toden totta, kyllä nämä vaan auttoi. lapsen kakasta alkoi tulla hiljalleen normaalia ja kakkaamispelko unohtui.



Kun lukee muiden kirjoituksia, olikohan meillä joku "luomulääkäri". Kiitos hänelle, luonnonmukainen ravinto auttoi lastamme!!!

...olimme kyllä kokeilleet kaikki mahdolliset "luomu"vaihtoehdot ennen lastenlääkärille menoa (jopa homeopatiaa...) Lapsemme on aina syönyt puuroa aamuin illoin, luumua jne. eli tiedämme kyllä kaikki ummettavat ja ei-ummettavat ruoka-aineet.



Haluaisin huomauttaa, että pitkittyessään ummetus/panttauskierre voi aiheuttaa suolen "levähtämisen", joka ei enää parane luomukonstein. Meillä kävi juuri näin. Mutta tottakai alussa kannattaa kokeilla ruokavaliota ym., mutta ei suhteettoman kauan pitkittää lääkärille menoakaan.