Miten toiset saavat niin paljon aikaan?
Tuntuu, että minulla jää kaikki kesken. En ymmärrä, miten jotkut ehtivät niin paljon.
Kommentit (24)
Itse pystyn tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Ja silloin kun teen jotain teen täysillä ja tehokkaasti, että saan sen tietyn asian heti tehtyä alta pois ja voin sitten myös välillä olla tekemättä mitään. Osaan myös valikoida, mikä on oikeasti tärkeää ja kiireellistä ja teen ne. Voi myös vaikuttaa siltä, että joku saa paljon tehtyä, mutta voi olla monet asiat hänelläkin tekemättä.
Mä mietin noita jotka pystyy kaikkeen. Esim. Kirjailija-näyttelijä-laulaja, tai kuka tahansa joka saa elämässään paljon aikaiseksi. Tasan ei käy onnenlahjat.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan persoonallisuuskysymys. Jotkut tekevät yhden asian kerrallaan hitaasti tai nopeasti, toiset selviävät monesta asiasta yhtäaikaa ja jotkut ei mistään.
Itse kuulun niihin jotka tekevät koko ajan jotain ja saavat paljon aikaan. Luultavasti siksi että vain alan tekemään enkä pähkäile tehtävän suuruutta, raskautta tai aikaa minkä se vie. Ajattelemiseen ja pähkäämiseen menisi enemmän aikaa kuin itse tekemiseen ja sitten on jo lähtökohtaisesti "väsynyt". Suunnittelen asian nopeasti ja hyvin ja olen valmis joustamaan ja muokkaamaan suunnitelmia tilanteen mukaan.
Näin on mm rakennettu pääosin itse 3 taloa ja kasvatettu 4 lasta haastavien töiden ja työmatkojrn ohessa. Ehdimme aina siivoamaan ja laittamaan ruuat itse eikä tarvitse oikaista eineksillä. Aikaa jää vähän harrastuksiin ja omiin tekemisiinkin. Ruuhkavuosina vähemmän, lasten kasvettua enemmän.
Eniten minua häiritsisi kesken jääneet asiat joten tekisin vaikka hitaasti yksi kerrallaan pois, murehtiminen vie taas turhaa energiaa
Saat paljon aikaan? Ja esimerkkinä tästä mainitset että et käytä eineksiä?
Testosteroni, hyvinvoiva sielu, tasapainoinen kirkas mieli, hyvä fyysinen vireystila. Toisilla vaan on ja toisilla ei mitään näistä.
Eivät käytä aikaansa joutavaan paskaan kuten; somettamiseen, nettin selailuun, television katseluun yms
Itse sään aikaan paljon. Aina on mielessä lista asioista joita täytyy hoitaa ja sitten teen niitä yleensä monta kerralla. Mieheni taas ei saa mitään aikaiseksi esim ei kykene miettimään ostoslista tämän päivän yhtä ateriaa pidemmälle.
En tiedä vaikuttaako älykkyysosamäärä tähän, mutta tiedän että oma äo on normaalia korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Eivät käytä aikaansa joutavaan paskaan kuten; somettamiseen, nettin selailuun, television katseluun yms
Suuntautuminen ja motivaatiokin on tärkeää, mutta fyysinen ja henkinen vireystila eivät ole valintoja - ellei sitten käytä vahvoja piristeitä(amfetamiini, modanafiili, hormonituotteet jne).
Tätä monet perusvirkeät ihmiset eivät koskaan tajua, mitä on olla jatkuvassa väsymyksen ja jaksamattomuuden tilassa mihin ei auta kerrassaan mikään.
Jos on luonteeltaan reipas, sellainen "hoidetaan nyt vaan tää homma" -tyyppinen ihminen, joka pystyy keskittymään hyvin ja on tottunut siihen, että koko ajan on vauhtia niin toki sitä saa paljon aikaiseksi.
Jos taas ei ole keskittymiskykyä ja tekemättömien töiden määrä ahdistaa niin paljon, ettei saa mitään aloitettua niin eipä siinä sitten mitään tapahdukaan.
Luonne ja tottumiskysymys. Ainakin. Varmaan on muitakin tekijöitä.
Mulla on tuollainen sisko, joka saa aikaan viikossa saman verran kuin minä kolmessa kuukaudessa... Hän ei käytä puhelinta juuri yhtään. Jos lähetän aamulla kasilta viestin, niin vastaus saattaa tulla illalla yhdeksältä. Ei hänellä ole aikaa eikä mielenkiintoa tällaiseen ihan turhaan ajanviettoon. Itse olen nyt istunut melkein kaksi tuntia sohvalla selaamassa nettiä. Samalla mielessäni voivottelen, että en ole tehnyt vielä mitään niistä asioista, jotka on tarkoitus tänään tehdä.
Ajattelin pyöräillä töihin. Sitten hoksasin että lukko ei ole pyörässä kiinni. Löysin lukon, mutta eihän sitä saa auki ilman avainta. En löytänyt avainta, joten bussillahan sitten menin töihin.
Joku fiksumpi ihminen varmaan osaa säilyttää lukkoja ja avaimia jotenkin fiksusti niin, että ne aina löytyvät. Minä en. Vaikuttaa hyvin paljon siihen aikaansaavuuteen. Sama homma leipomisessa: rupean tekemään muffinsseja, mutta käykin ilmi että eihän minulla olekaan sokeria ja muotteja. Joku fiksumpi varmaan pitää kirjaa siitä mitä kaapissa on ja ostaa aina uutta tilalle kun edelliset loppuu, jolloin on helppo ryhtyä leipomaan kun kaikkea aina on.
Toiset nauttavat kiirestä ja siitä että on koko ajan tekemistä. Itse olen rauhallinen pohdiskelijatyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Eivät käytä aikaansa joutavaan paskaan kuten; somettamiseen, nettin selailuun, television katseluun yms
Tämä. Minulle tulee päiviä jolloin olen tosi tehokas ja sitten päiviä, kun löhöän sohvalla ja käytän aikaa kaikkeen turhaan. Kuten av-palstalla.
Jotkut ovat tehokkaits jatkuvasti.
Osa toimii "älä jätä huomiselle mitään minkä voit tehdä jo tänään" -periaatetta. Itse olen ennemmin "älä tee tänään mitään, minkä voit jättää huomennakin tekemättä" -tyyppiä. Ja sen näkee sitten tuloksista.
Paljon vaikuttaa myös se että on laatinut hyvät systeemit miten asiat hoitaa. Esim. sähköposteja ei kannata jättää sinne inboxiin vaan kannattaa heti vastata niihin joiden vastaamiseen menee vaan minuutti pari. Itsellä on erikseen kansiot esim. sähköposteille joihin odotan vastausta toiselta ja yksi kansio taas sähköposteille, jotka vaativat toimintaa minun osalta, mutta en ehdi heti vastaamaan. Näin inbox pysyy tyhjänä.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin pyöräillä töihin. Sitten hoksasin että lukko ei ole pyörässä kiinni. Löysin lukon, mutta eihän sitä saa auki ilman avainta. En löytänyt avainta, joten bussillahan sitten menin töihin.
Joku fiksumpi ihminen varmaan osaa säilyttää lukkoja ja avaimia jotenkin fiksusti niin, että ne aina löytyvät. Minä en. Vaikuttaa hyvin paljon siihen aikaansaavuuteen. Sama homma leipomisessa: rupean tekemään muffinsseja, mutta käykin ilmi että eihän minulla olekaan sokeria ja muotteja. Joku fiksumpi varmaan pitää kirjaa siitä mitä kaapissa on ja ostaa aina uutta tilalle kun edelliset loppuu, jolloin on helppo ryhtyä leipomaan kun kaikkea aina on.
Kyllä, tästä tunnistan itseni. Ei minulla ole pyöränlukot hukassa, ja varmistan jo edellisenä iltana, että renkaissa on ilmaa, jos edellisestä käyttökerrasta on aikaa ja olen sillä aamulla lähdössä. Samoin meillä laitetaan jo illalla niin koulureput kun vaatteetkin aamu varten valmiiksi. Ei meillä ole ikinä tarha- ja kouluaamuina ollut kaaosta aamuisin ja hukattu aikaan turhaan pyörimiseen.
En toki pidä listaa siitä, mitä aineita ruoka- ja jääkaapista löytyy, mutta mun ei tarvitse tehdä sitä, kyllä mä nyt yleensä melko tarkkaan kaappieni sisällön tunnen. Enkä päästä tärkeitä asioita sieltä loppumaan. Toki saattaa olla päivä, ettei meillä ole kurkkua tai tuoremehua, mutta tiivistemehua, vehnäjauhoja, makaronia, margariinia, suolaa, siis perustarpeita hankin aina lisää ennen kuin ne loppuvat. Ruokana meilläkään harvemmin eineksiä käytetään, mutta ruokaa teen yleensä paria kolmea eri laatua kerralla (säästää muuten sekin aikaa, siinähän samalla tekee kun kerran aineet ja välineet on valmiiksi esillä, ja kaksi kattilallista kiehuu ja vahtii samalla kuin yhdenkin).
Myös telkan katsominen ja netin käyttö on aika vähäistä (nettiä selailen lähinnä kahvi-/ruokatauoilla), siihen sohvalle kun on niin helppo jäädä.
Sanoisin kuitenkin, että ainakin itselläni suurin syy on se, että on paljon tekemistä. Mitä enemmän tekee ja on tehtävää, sitä enemmän saa aikaan. Eli kun pääsee tekemisen vauhtiin (ja sitä samaa vauhtia voi ylläpitää päivästä toiseen, varsinkin kun arki on aika täynnä), niin se sujuu ihan itsestään. Sitten jos antaa itselleen luvan ja mahdollisuuden löhöilyyn, niin sen sitten käyttää myös. Yhtäkkiä jos on vaikka aivan vapaa sunnuntai, sitä haahuilee koko päivän tekemättä yhtään mitään, illalla havahtuu että mitä hemmettiä, kello on jo vaikka mitä, mutta edes ruokaa en ole saanut laitettua.
Ihmettelen aina ihmisiä, jotka ei ehdi tai jaksa mitään.
Mulla on omakotitalo, jonka puutarhan pidän tiotop, on kasvimaa ja kasvihuone. Talossa huonekasveja ja iso akvaario. Talossa 250m2. Aina joku projekti suunnitteilla tai tekeillä. Saan nopsasti valmiiksi, vihaan keskeneräisyyttä. 2 lasta harrastuskuskauksineen, mies yrittäjänä paljon töissä. Itse käyn jumpassa pari kertaa viikossa. Ehdin kaiken hyvin ja katselen joskus telkkariakin
Vierailija kirjoitti:
Varmaan persoonallisuuskysymys. Jotkut tekevät yhden asian kerrallaan hitaasti tai nopeasti, toiset selviävät monesta asiasta yhtäaikaa ja jotkut ei mistään.
Itse kuulun niihin jotka tekevät koko ajan jotain ja saavat paljon aikaan. Luultavasti siksi että vain alan tekemään enkä pähkäile tehtävän suuruutta, raskautta tai aikaa minkä se vie. Ajattelemiseen ja pähkäämiseen menisi enemmän aikaa kuin itse tekemiseen ja sitten on jo lähtökohtaisesti "väsynyt". Suunnittelen asian nopeasti ja hyvin ja olen valmis joustamaan ja muokkaamaan suunnitelmia tilanteen mukaan.
Näin on mm rakennettu pääosin itse 3 taloa ja kasvatettu 4 lasta haastavien töiden ja työmatkojrn ohessa. Ehdimme aina siivoamaan ja laittamaan ruuat itse eikä tarvitse oikaista eineksillä. Aikaa jää vähän harrastuksiin ja omiin tekemisiinkin. Ruuhkavuosina vähemmän, lasten kasvettua enemmän.
Eniten minua häiritsisi kesken jääneet asiat joten tekisin vaikka hitaasti yksi kerrallaan pois, murehtiminen vie taas turhaa energiaa
Eikö sulla koskaan epäonnistu nuo "projektit" jos lähtee soitellen sotaan? Siitä taidetaan harvemmin puhua näiden tehopakkausten kohdalla? Tais sitten lopputulos on joskus hyvin erilainen mitä ajateltiin aloittaessa.
Tietenkin on helpompaa saada aikaiseksi kun käytössä on rahaa ja väkeä joka suorittaa. Ei ne jotkut välttämättä itse mitään tee ne teetättää ja ottava kunnian ja osa tekee vain puhumalla kauheasti töitä. Toisaalta miksi pitäisi saada niin kauheasti aikaiseksi se riittää kun on omaan elämäänsä tyytyväinen liika suorittaminen on kapitalistinen turha keksintö
On myös ihmisiä jotka eivät uskalla pysähtyä vaan hautaavat syvemmät pohdinnat elämänsä suunnasta ainaiseen kiireeseen ja tekemiseen.
Varmaan persoonallisuuskysymys. Jotkut tekevät yhden asian kerrallaan hitaasti tai nopeasti, toiset selviävät monesta asiasta yhtäaikaa ja jotkut ei mistään.
Itse kuulun niihin jotka tekevät koko ajan jotain ja saavat paljon aikaan. Luultavasti siksi että vain alan tekemään enkä pähkäile tehtävän suuruutta, raskautta tai aikaa minkä se vie. Ajattelemiseen ja pähkäämiseen menisi enemmän aikaa kuin itse tekemiseen ja sitten on jo lähtökohtaisesti "väsynyt". Suunnittelen asian nopeasti ja hyvin ja olen valmis joustamaan ja muokkaamaan suunnitelmia tilanteen mukaan.
Näin on mm rakennettu pääosin itse 3 taloa ja kasvatettu 4 lasta haastavien töiden ja työmatkojrn ohessa. Ehdimme aina siivoamaan ja laittamaan ruuat itse eikä tarvitse oikaista eineksillä. Aikaa jää vähän harrastuksiin ja omiin tekemisiinkin. Ruuhkavuosina vähemmän, lasten kasvettua enemmän.
Eniten minua häiritsisi kesken jääneet asiat joten tekisin vaikka hitaasti yksi kerrallaan pois, murehtiminen vie taas turhaa energiaa