Onko ok jos kumppani paljastuu bi-seksuaaliksi?

On ok kunhan ei mene toisen naisen kimppuun niin kauan kun mun kanssa on.

On jo ajat sitten paljastunut, ei haittaa.

Eli olen mies, naiseni on bi

On ok, mutta vastasin ettei kiinnosta, olen nainen. Mietin vaan että millä tavalla se _paljastuu_? Että onko se jotenkin ehdottomasti kielletty ja joskus tulenkin töistä ajoissa kotiin ja löydän yllätyksekseni mieheni autotallista rassaamassa toista miestä. Ei ole ok.

Salaisuudet parisuhteessa ei ole hyvä juttu ja pitäisin sitä huijauksena, jos mies ei ole tuota kertonut ajoissa. Mitä muuta salaa? Eli ei ole ok.

Vierailija kirjoitti:

Salaisuudet parisuhteessa eii ole hyvä juttu ja pitäisin sitä huijauksena, jos mies ei ole tuota kertonut ajoissa. Mitä muuta salaa? Eli ei ole ok.

Minäkin ajattelin nuorena noin, mutta en enää. Bi-seksuaalisuus on aika laaja spektrumi erilaisia asioita. Monet asiat voivat tulla vasta iän myötä kiinnostaviksi. Kaikki ei ole vain joko-tai, on myös ehkä. Itse miellän itseni heteroksi, mutta nyt yli 40-senä huomaan ihastelevani naisten kehoja ja hymyjä. Voisin hyvin kokeilla seksiäkin naisen kanssa. En ala itseäni määrittelemään. Ei sillä ole merkitystäkään. Olen kuitenkin vakaassa parisuhteessa bi-miehen kanssa. Ollaan yhdessä oltu hyvin hyvin kauan. Hän itse asiassa tuli suuntautumisensa kanssa esille vasta kun olimme olleet yhdessä jo useamman vuoden. Silloin tuli tuo sanomasi mieleen. Kipuilin hetken asiaa. Ymmärsin nopeasti, että rakkaus se meillä ei on, yhdessäolo. Mieheni kaikki puolet ovat arvokkaita. Mutta kuten sanoin, bi-seksuaalisuutta on hyvin erilaisia. Miehellänikään se ei ole 50-50, eli hän on lähempänä heteroa. Hänelle se havainto itsestään tuli myös pikkuhiljaa. Pitää olla armollinen rakkaalleen ja antaa tilaa olla oma itsensä. Pelkkä seksuaalisuus ei ole seksiä tai pettämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salaisuudet parisuhteessa eii ole hyvä juttu ja pitäisin sitä huijauksena, jos mies ei ole tuota kertonut ajoissa. Mitä muuta salaa? Eli ei ole ok.

Minäkin ajattelin nuorena noin, mutta en enää. Bi-seksuaalisuus on aika laaja spektrumi erilaisia asioita. Monet asiat voivat tulla vasta iän myötä kiinnostaviksi. Kaikki ei ole vain joko-tai, on myös ehkä. Itse miellän itseni heteroksi, mutta nyt yli 40-senä huomaan ihastelevani naisten kehoja ja hymyjä. Voisin hyvin kokeilla seksiäkin naisen kanssa. En ala itseäni määrittelemään. Ei sillä ole merkitystäkään. Olen kuitenkin vakaassa parisuhteessa bi-miehen kanssa. Ollaan yhdessä oltu hyvin hyvin kauan. Hän itse asiassa tuli suuntautumisensa kanssa esille vasta kun olimme olleet yhdessä jo useamman vuoden. Silloin tuli tuo sanomasi mieleen. Kipuilin hetken asiaa. Ymmärsin nopeasti, että rakkaus se meillä ei on, yhdessäolo. Mieheni kaikki puolet ovat arvokkaita. Mutta kuten sanoin, bi-seksuaalisuutta on hyvin erilaisia. Miehellänikään se ei ole 50-50, eli hän on lähempänä heteroa. Hänelle se havainto itsestään tuli myös pikkuhiljaa. Pitää olla armollinen rakkaalleen ja antaa tilaa olla oma itsensä. Pelkkä seksuaalisuus ei ole seksiä tai pettämistä.

Minullakin on asiasta kokemusta, minkä perusteella ajattelen niin kuin ajattelen. Nuorena ajattelin, että totta kai on ok olla biseksuaali, mutta salattu puoli seksuaalisuudesta usemmiten myös johtaa kokeiluihin salassa. Jos taas alusta asti kertoo tietävänsä mitä kokee tai heti kun itse sen ymmärtää, se ei edes johda salaisuuteen. Kyse on itsensä hyväksymisen vaikeudesta, kun pitää salata. Se on ongelma, ei seksuaalisuuden muoto.

Ei haittaa, kunhan pääsee välillä kolmanneksi pyöräksi naisten mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salaisuudet parisuhteessa eii ole hyvä juttu ja pitäisin sitä huijauksena, jos mies ei ole tuota kertonut ajoissa. Mitä muuta salaa? Eli ei ole ok.

Minäkin ajattelin nuorena noin, mutta en enää. Bi-seksuaalisuus on aika laaja spektrumi erilaisia asioita. Monet asiat voivat tulla vasta iän myötä kiinnostaviksi. Kaikki ei ole vain joko-tai, on myös ehkä. Itse miellän itseni heteroksi, mutta nyt yli 40-senä huomaan ihastelevani naisten kehoja ja hymyjä. Voisin hyvin kokeilla seksiäkin naisen kanssa. En ala itseäni määrittelemään. Ei sillä ole merkitystäkään. Olen kuitenkin vakaassa parisuhteessa bi-miehen kanssa. Ollaan yhdessä oltu hyvin hyvin kauan. Hän itse asiassa tuli suuntautumisensa kanssa esille vasta kun olimme olleet yhdessä jo useamman vuoden. Silloin tuli tuo sanomasi mieleen. Kipuilin hetken asiaa. Ymmärsin nopeasti, että rakkaus se meillä ei on, yhdessäolo. Mieheni kaikki puolet ovat arvokkaita. Mutta kuten sanoin, bi-seksuaalisuutta on hyvin erilaisia. Miehellänikään se ei ole 50-50, eli hän on lähempänä heteroa. Hänelle se havainto itsestään tuli myös pikkuhiljaa. Pitää olla armollinen rakkaalleen ja antaa tilaa olla oma itsensä. Pelkkä seksuaalisuus ei ole seksiä tai pettämistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Minusta se että hyväksyy toisen seksuaalisuuden on parisuhteen perusta, mutta sen ei pitäisi olla armon asia, vaan parempi olisi että toisen seksuaalisuus olisi lähellä omia mieltymyksiä. Muussa tapauksessa siinä piilee vaara, että tekee hallaa omalle seksuaalisuudelleen.

Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan, mutta näin lähes kuusikymppisenä ajattelen, ettei se ole läheskään niin muuttuvaa ja joustavaa kuin nuorena luulin, vaan tietyt perusmieltymykset ja inhotukset eivät ole ikinä muuttuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

se

Vierailija kirjoitti:

Salaisuudet parisuhteessa eii ole hyvä juttu ja pitäisin sitä huijauksena, jos mies ei ole tuota kertonut ajoissa. Mitä muuta salaa? Eli ei ole ok.

Minäkin ajattelin nuorena noin, mutta en enää. Bi-seksuaalisuus on aika laaja spektrumi erilaisia asioita. Monet asiat voivat tulla vasta iän myötä kiinnostaviksi. Kaikki ei ole vain joko-tai, on myös ehkä. Itse miellän itseni heteroksi, mutta nyt yli 40-senä huomaan ihastelevani naisten kehoja ja hymyjä. Voisin hyvin kokeilla seksiäkin naisen kanssa. En ala itseäni määrittelemään. Ei sillä ole merkitystäkään. Olen kuitenkin vakaassa parisuhteessa bi-miehen kanssa. Ollaan yhdessä oltu hyvin hyvin kauan. Hän itse asiassa tuli suuntautumisensa kanssa esille vasta kun olimme olleet yhdessä jo useamman vuoden. Silloin tuli tuo sanomasi mieleen. Kipuilin hetken asiaa. Ymmärsin nopeasti, että rakkaus se meillä ei on, yhdessäolo. Mieheni kaikki puolet ovat arvokkaita. Mutta kuten sanoin, bi-seksuaalisuutta on hyvin erilaisia. Miehellänikään se ei ole 50-50, eli hän on lähempänä heteroa. Hänelle se havainto itsestään tuli myös pikkuhiljaa. Pitää olla armollinen rakkaalleen ja antaa tilaa olla oma itsensä. Pelkkä seksuaalisuus ei ole seksiä tai pettämistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Minusta se että hyväksyy toisen seksuaalisuuden on parisuhteen perusta, mutta sen ei pitäisi olla armon asia, vaan parempi olisi että toisen seksuaalisuus olisi lähellä omia mieltymyksiä. Muussa tapauksessa siinä piilee vaara, että tekee hallaa omalle seksuaalisuudelleen.

Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan, mutta näin lähes kuusikymppisenä ajattelen, ettei se ole läheskään niin muuttuvaa ja joustavaa kuin nuorena luulin, vaan tietyt perusmieltymykset ja inhotukset eivät ole ikinä muuttuneet. 

No, itse esimerkiksi ymmärrän, että jos mieheni katsoo pornoa, hän saattaa kiihottua niin miehistä kuin naisistakin. Samahan se oikeastaan itsellänikin on nykyään, vaikka heteroksi itseni miellänkin. En tiedä sitten onko ihminen muuttuvainen vai ei. Ulkoiset säännöt sopivuudesta ja moraalista vaikuttavat nekin paljon. Täälläkin sheimataan milloin mistäkin. Helposti se oma mielipide muuttuu myös elämänkokemuksen myötä. Niin, ehkäpä se konservatiivisuuden taso voisi olla yksi pysyvä ominaisuus, ja ehkä sellainen epävarmuuden sietäminen/pystvyyden arvostus. En siis tiedå, kunhan arvelen ja tuumailen. Hyväksyn kyllä itse itsessäni ja miehessäni muutoksen siinä mielessä, että eihän kaikkea voi mitenkään heti tietää itsestänkään. Reaktiot kun tulee sitä mukaa, kun asioita tulee elämässä eteen. Poikkeuksena toki sellaiset 100% varmat asiat. Kaikki jutut vaan ei oo niin ehdottomia. Itse olen vähän kaikessa rauhallisempi, en niin ehdoton.

Riippunee, miten tuo bi-seksuaalisuus ilmenee henkilön käyttäytymisessä. Jos puolisoni esim. vain fantasioisi naisten kanssa peuhaamisesta, mutta se ei koskaan johdaisi mihinkään fyysiseen, niin eipä tuo haittaisi.

Toinen ääripää lienee, että hän toteuttaisi bi-seksuaalisuuttaan minulta salassa salasuhteilla, mahdollisesti useiden naiskumppanien kanssa hakien seksuaaöista tyydytystä. Se ei todellakaan olisi hyväksyttävää.

Näiden ääripäiden väliin jää aika laaja spektri seksuaalista käyttäytymistä, joista voidaan parisuhteessa keskustella, että mikä on parisuhteesss hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei ja miten ja millä tavalla hän haluaisi bi-seksuaalisuuttaan toteuttaa.

M43