Pienet lapset ja kännykät
Naapurissa asustaa pari pienlapsiperhettä. 2-vuotias lapsi ei ole saanut tablettia eikä kännykkää käteensä. Toisessa perheessä on pari vähän vanhempaa tenavaa. Heidän kännykän käytöstä en tiedä, mutta arvelen, että tiukkoja ollaan. En ole kertaakaan näiden 4 vuoden aikana, kun ovat naapureina olleet, nähnyt kummallakaan vanhemmalla kännykkää, kun ovat lasten kanssa pihalla leikkimässä. Onko tämä ihan tavallista nykyään? Keskimäärin se kännykkä näyttää olevan liimattuna vanhempien käteen joka paikassa.
Kommentit (7)
Mahdollisimman pitkään yritetään mennä ilman "puhelinta" (=taskutietokonetta), puhelimen (=peruspuhelimen) saa sitten kun on tarvetta soittaa johonkin. 8 ikävuoteen mennessä sellaista tarvetta ei ole vielä ilmaantunut. Mutta kaipa se teini-ikäisenä viimeistään pitää joku älylaite olla että voi mesettää kavereille.
Entäs vanhemmat itse? Lapset leikkii pihalla ja vanhemmat somettaa, ehkä vieressä, mutta ei läsnä?
Meidän piltti sai tabletin kolmivuotiaana ja älypuhelimen kuusivuotiaana. Hän tulee koulusta kotiin eikä mene iltikseen. Hänen pitää olla kotona 1-2 tuntia yksinään ennen kuin toinen vanhemmista tulee kotiin. Soittelemme, kun lapsi todennäköisesti on päässyt kotiin, että menikö kotimatka hyvin ja että kohta mekin olemme kotona. Iltaisin isänsä menee nukkumaan jo kahdeksan jälkeen, koska herää töihin aamuviideltä, ja siksi illalla pitää olla hiljaa. Lapsella on lupa iltapalan, -pesun ja -sadun jälkeen katsoa vielä tabletilta jotain yhdeksään asti.
2vuotias ei todellakaan tarvitse puhelinta. Nykyään puheen kehitys viivästyy lapsilla kun liian aikaisin annetaan älylaiteet käyttöön, lapselle pitää puhua ja ottaa katsekontaktia itse, mitkään laiteet eivät tee sitä.
Vierailija kirjoitti:
2vuotias ei todellakaan tarvitse puhelinta. Nykyään puheen kehitys viivästyy lapsilla kun liian aikaisin annetaan älylaiteet käyttöön, lapselle pitää puhua ja ottaa katsekontaktia itse, mitkään laiteet eivät tee sitä.
Meidän lähemmäs 2v on saanut katsoa Pikku Kakkosen lisäksi äidin tai isän puhelimesta yhtä lemppariohjelmaansa aina välillä, maksimissaan 20-30 min kerralla. Ohjelmasta hän on oppinut eleitä ja varmasti myös sanoja. En mitään jonninjoutavaa ohjelmaa ole tarjonnut, vaan sellaisia, joissa opetetaan fiksuja tapoja ja puhutaan kauniisti. Tämä yksi toisen ohessa on valikoitunut lemppariksi.
Olen puhunut, toistanut ja laulanut lapsellemme paljon. Hän osasikin jo 1,5v useita kymmeniä sanoja. Eli siis, joskus nykyaika ei ole vain pahasta.
Vierailija kirjoitti:
2vuotias ei todellakaan tarvitse puhelinta. Nykyään puheen kehitys viivästyy lapsilla kun liian aikaisin annetaan älylaiteet käyttöön, lapselle pitää puhua ja ottaa katsekontaktia itse, mitkään laiteet eivät tee sitä.
Meillä puoliso tekee reissuhommaa ja on paljon pois kotoa. Videopuhelujen myötä lapsi näkee häntä ja voi jutella, vaikka hän olisi toisella puolella maata/maailmaa.
Oma tyttäreni sai oman puhelimen seitsemänvuotiaana.