Työ vie kaikki voimat

Jep, nykyään normaali kokemus työelämästä on kuin yrittäisi kannatella niskassaan sortunutta tiilitaloa.

Sanos muuta hengellekin hupaa. Onnex on mammat olemassa🥺

Mies52v

Juu, en ehdi tehdä mitään muuta kuin käydä töissä, tai siltä ainakin tuntuu. En ehdi siivota, rn ehdi harrastaa, en ehdi tehdä ruokaa, en ehdi yhtään mitään kun käydä töissä tai valmistautua töihin. Ihan kamalaa.

Kuulostaa tutulta. Jo pitkäänhän on ollut myös trendinä, että lehdet ovat täynnä kaikenmaailman hyvinvointivalmentajia kertomassa, kuinka voi optimoida työsuoritustaan valjastamalla vapaa-aikansakin sille, että jaksaa sitten töissä painaa. Ts. kuinka pitää syödä, meditoida, urheilla, rentoutua ja nukkua oikein, jotta kestää töissä. Meidät on huijattu uskomaan, että olemme olemassa työtä varten, työantaja voi vaatia mitä tahansa, ja vain heikot uupuvat. Työelämä on aivan mielipuolista aivan liian monessa paikassa.

Kuullostaa tutulta, sekä omasta että puolison puolesta. Ja mulla on sentään aika perusmallin suorittava työ, ei alaisia. Paljon asiakaskontakteja ja monta hommaa yhtäaikaa, henkilöstöä ei palkata lisää vaan työt delegoidaan vaan entisten päälle.

Kun tulen kotiin, kaadun sohvalle, lapsille jotain ruokaa ja sitten sohvalta nukkumaan. Ja mitään isompaa ei jaksa aloittaa, kaappien siivous, pieni remppa, kun ei jaksa. Nyt koronakaranteenissa ja ei näköjään tääkään aika riitä siihen, et jaksais ylimääräistä eli se on se kesäloman kolmas viikko se aika vuodessa, jolloin on mahdollisuuksia mitään projektia tehdä. Ja kesälomaa ei siihen mielellään käyttäis.

Työstäni tykkään ja lyhenetty työaika olisi houkutteleva, ainut vaan, että sitten tekisin viiden päivän hommat neljässä, joten otan mielummin palkankin viideltä päivältä. Musta tuntuu et melkein joka paikassa on tätä, kai sitä vaan pitäis opetella löysäilemään töissä:/

Harmillisesti työntekijät eivät enää ymmärrä järjestäytymisen etuja, työelämä pahenee koko ajan entisestään, kun kohta ei ole enää mitään rajaa, mitä työantaja voi vaatia. Olisi oleellista, että riittävän moni kuuluisi ammattiliittoihin, ja työpaikoilla vallitsisi työntekijöiden kesken sellainen solidaarisuus, että mahdottomiin ei taivuta. Nythän on enemmän niin, että leuhkitaan sillä, kuka on eniten burn outissa.

On aika huolestuttavaa, että yhä useampi haluaa lyhennettyä työaikaa (=vähemmän palkkaa) siksi, että työ uuvuttaa niin kovasti. Työ pitäisi järjestää niin, ettei se vie kenenkään terveyttä täysiaikaisesti tehtynäkään.

Julkisella puolella saa tyypillisesti lyhennetyn viikon vain jos on lapsia. Sitten saa tehdä viiden päivän työt neljässä päivässä ja pienemmällä palkalla, kuten joku tuossa jo sanoikin.

Joku kaunis päivä botit vapauttaa ihmiset työn orjuudesta.

"Joku kaunis päivä botit vapauttaa ihmiset työn orjuudesta."

Hah hah. Yliälykkäiksi itse itseänsä ohjelmoivat "botit" tekevät human-zoon, mihin tyhmät ihmiset rajataan kuin muinaismuistoiksi alikehittyneestä lajista eläintarhan/akvaarion omaisiin olosuhteisiin.  Robottien ylläpitäen heitä lähinnä tarkastellakseen heitä varoittavana esimerkkinä .

Terveisiä rahoitusalalta. Päässä humisee joka työpäivän jälkeen ja lähden täysin zombina aina töistä. Palautuminen vie työpäivän jälkeen 3-4 tuntia ennen kuin pystyn tekemään mitään. Sitten onkin aika mennä nukkumaan ja sama show alkaa taas alusta. Pakko vaihtaa alaa muutaman vuoden kuluessa nyt kun vielä toimintakyky on jotenkin tallella.

Just kans pohdin, että tätäkö elämä on. Teen kokoaikatyötä isolla teatterilla, nautin työstäni ja työkavereistani. Mutta 8,5h venyvät työpäivät ovat minulle liikaa, työni kuormittaa fyysisesti ja henkisesti. Lisäksi inhoan kun on niin kova meteli kokoajan.

Työpäivien jälkeen kaadun sänkyyn, ja syön heseä. En ehdi enkä jaksa kuin kokata välillä (seuraavan päivän eväät!.) Mitään sosiaalista elämää minulla ei ole. Olen yksinäinen sinkku. Viikonloput menee palautumiseen ja kun yritän tiskata ja imuroida. Jos käyn jossain viikonloppuna enkä siivoa, elän omassa paskassani koko seuraavan viikon.

Vierailija kirjoitti:

Joku kaunis päivä botit vapauttaa ihmiset työn orjuudesta.

Kuinkahan mahtaa käydä.

Nykyään botit tekevät helpoimmat työt. Eli kun ennen tuli tehtäväksi sekä helppoja rutiinihommia ja enemmän pohtimista vaativia, niin rutiinihommat on siivottu pois ihmisiltä ja jäljelle on jäänyt ne, jota robotti ei osaa.

Itseohjautuvuuden aikana jokainen saa lukea itse koneelta työohjeet tai osallistua teams-koulutuksiin, silloin kun sellaisia järjestetään. Läsnäkoulutuksia meidän työpaikalla ei ole ollut enää vuosiin. Aiemmin saattoi olla, että oli koulutuspäivä jossain eri paikassa, missä nähtiin kollegoja ja syötiin lounaskin. Sellaista ei ole enää ollut.

Suurin osa tekee töitä etänä, omasta tahdostaan.

Johto määrittelee työn tavoitteet, kuinka monta suoritusta per päivä tulisi ehtiä tehdä työajan puitteissa.

Palaverit ovat teamsillä. Tiimipalavereja ei tallenneta eikä niistä tehdä pöytäkirjaa eikä muitakaan muistiinpanoja, joten jos olet pois, et tiedä, mitä on puhuttu.

Vierailija kirjoitti:

Juu, en ehdi tehdä mitään muuta kuin käydä töissä, tai siltä ainakin tuntuu. En ehdi siivota, rn ehdi harrastaa, en ehdi tehdä ruokaa, en ehdi yhtään mitään kun käydä töissä tai valmistautua töihin. Ihan kamalaa.

MUTTA EHDIT PIENENKIN VAPAA AIKASI KIRJOTELLA TÄMÄ SIVUSTO?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kaunis päivä botit vapauttaa ihmiset työn orjuudesta.

Kuinkahan mahtaa käydä.

Nykyään botit tekevät helpoimmat työt. Eli kun ennen tuli tehtäväksi sekä helppoja rutiinihommia ja enemmän pohtimista vaativia, niin rutiinihommat on siivottu pois ihmisiltä ja jäljelle on jäänyt ne, jota robotti ei osaa.

Itseohjautuvuuden aikana jokainen saa lukea itse koneelta työohjeet tai osallistua teams-koulutuksiin, silloin kun sellaisia järjestetään. Läsnäkoulutuksia meidän työpaikalla ei ole ollut enää vuosiin. Aiemmin saattoi olla, että oli koulutuspäivä jossain eri paikassa, missä nähtiin kollegoja ja syötiin lounaskin. Sellaista ei ole enää ollut.

Suurin osa tekee töitä etänä, omasta tahdostaan.

Johto määrittelee työn tavoitteet, kuinka monta suoritusta per päivä tulisi ehtiä tehdä työajan puitteissa.

Palaverit ovat teamsillä. Tiimipalavereja ei tallenneta eikä niistä tehdä pöytäkirjaa eikä muitakaan muistiinpanoja, joten jos olet pois, et tiedä, mitä on puhuttu.

Ja siis koen tämän uuvuttavana. Joskus on hyvin vaikea jaksaa. Tosin ikäkin jo alkaa vaivata.