Poikien äidit - pahimpia anoppeja?

Minun äitini on hirviöanoppi ja hänellä on pelkkiä tyttäriä. Ei mitään ymmärrystä rajoista.

Tulemme hyvin toimeen, eikä hän sekaannu elämäämme.

Miehelläni on ihana äiti.

Tunnetko ap ne tuttaviesi anopit henkilökohtaisesti?

Vai kuuntelet vain miniöiden ajatuksia. Kannattaa jutella niiden anoppien kanssa, niin kuulet heidänkin näkemyksen asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko ap ne tuttaviesi anopit henkilökohtaisesti?

Vai kuuntelet vain miniöiden ajatuksia. Kannattaa jutella niiden anoppien kanssa, niin kuulet heidänkin näkemyksen asiaan.

Miniä kertoo sen miltä se perheeseen päin näyttää. Kyllä se riittää.

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Taas näitä ruikuttavia miniöitä. Ei näitä jaksa.

Anoppini on kolmen pojan äiti, ja mahtava anoppi. Oma äitini (kahden tytön äiti), on taatusti hankalampi anoppina.

Minullakin on vain poikia, joten aika näyttää, millainen hirviöanoppi minusta aikanaan kuoriutuu.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Ei ole meillä menneet keittiön kaapit sekaisin kenenkään vierailun jälkeen. Tämän hintana tosin on se, että vieraat ovat vieraina, eivät kotitöitä tekemässä.

T. Kolmen pojan äiti, anoppina kahden pojan äiti, oma äiti ikävä kyllä kuollut.

Minä olen poikien äiti ja olen miettinyt tätä. Etenkin perheissä, joissa on useita poikalapsia on äiti usein jollain tapaa kukkana kaikkien kämmenellä, jos yhtään sellaisen roolin haluaa ottaa. Jotkut haluavat. Heistä tulee lasten kasvettua se "pikkuäiti", jota kaikkien pitää vaalia ja helliä. Ja he voivat olla karmeita anoppeja. En ole vielä itse anoppi ja toivon, ettei minusta tule hirviöanoppia. En ole halunnut olla kukka kenenkään kämmenellä ikinä. Normaali huomaavaisuus on riittänyt ja pojat ovat saaneet omia nuorten aikuisten elämiään.

En osaa sanoa, mutta ainakin mun anoppini (yhden pojan äiti) on tasapuolisen hankala kaikille eli riitelee kaikkien kanssa ja haukkuu kaikki. Lähimpänä olevat saavat isoimmat ryöpyt, mutta poikaansa on vähän oppinut kunnioittamaan, koska poika on muutaman kerran kunnolla hermostunut ja sanonut, että jos tekee tiettyjä asioita vielä uudestaan, niin saa olla sitten omillaan. Tätä anoppi varmaan vähän pelkää, koska ei osaa hoitaa asioitaan eikä tule toimeen ilman taloudellista ja muuta apuamme. (Koskaan ei muuten ole kiittänyt avusta, vaan aina olen saanut haukut kaikesta, joten itse en pidä yhteyttä enää.)

Tyttäreni tulee anoppinsa kanssa toimeen erinomaisesti, ovat hyvin samantyyppisiä siistejä ihmisiä ja harrastavat samanlaisia asioita. Minusta myös hänen appivanhempansa ovat kivoja ja eivät varmasti puutu liiallisesti nuoren parin asioihin. Meilläkin on hyvät välit vävyyn, joten olen taipuvainen näkemään tämän persoonakysymyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?

Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään.  Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.

Mun anoppi on ilkeä, rajaton ja kontrolloiva. En ole koskaan tarpeeksi hyvä hänen pojalleen. Hänellä on pojan lisäksi 3 tyttöä.

Vaikuttaa siltä, että naisten mielestä poikien äidit ovat pahimpia anoppeja, ja miesten mielestä tyttöjen äidit ovat pahimpia anoppeja. Syytä voimme pohtia.

Tietyissä kulttuureissa (erityisesti eteläinen aasia) tämä on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Valitettavasti myös Suomessa näköjään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?

Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään.  Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.

Ja sinä sallit tuollaisen päsmäröinnin omassa kodissasi? Ei tulisi kyllä meillä kuuloonkaan.

Luonteesta se on kiinni. Oma anoppini on pelkkien poikien äiti eikä koskaan ole ollut pienintäkään ongelmaa.

Itsellä 3 poikaa ja luulen että tulen olemaan anoppinakin ihan samanlainen kun muutenkin olen ihmisenä. En ole aikuisiällä riidellyt kenenkään kanssa ja viihdyn hyvin omissakin oloissa.

Esim joulut saa viettää missä tykkää. Nytkin sanon lähisuvulle että me ollaan joulut aina kotona lähtemättä mihinkään. Meille saa tulla (kivaakin kun tulee) mutta painotan aina että jos muita suunnitelmia niin saa tehdä mitä haluaa eikä stressata. Yleensä tulevat meille. Vuosi vuodelta on porukka kasvanut.

Tosin omaa anoppia ei joulupöydässä näy kun hän erakkoluonne ja nykyään asuu jo palvelutalossa.

Pidetään anopin kanssa yhteyttä mutta puhelimessa vaan oikeastaan ja tekstareilla.

Anoppisi hoitaa sinunkin hommat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?

Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään.  Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.

Teillä ei ilmeisesti ole lapsia. Meillä lapset taklaavat mummon ja vaarin ja vievät heidät leikkimään. Mitä jos ensi kerralla näkisitte vaikka ravintolassa tai menisitte porukalla museoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.

Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?

Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään.  Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.

Ja sinä sallit tuollaisen päsmäröinnin omassa kodissasi? Ei tulisi kyllä meillä kuuloonkaan.

Toinen haluaa välttämättä tehdä. Ei osaa olla jouten. Kieltäminen ei auta ja tappeleminen on ylimitoitettua. Kerran kun taas tuli noita hyviä ohjeita, mies suutahti ja sanoi anopille että kuule, kyllä meillä tiedetään miten kaapinpäälliset hoonataan, mutta oleellisemmat asiat menee sen edelle. Se hillitsi hetkeksi aikaa