Poikien äidit - pahimpia anoppeja?
Kun vertailen oman tuttavapiirini anoppeja niin Vaikuttaa siltä, että ne anopit, joilla on pelkkiä poikia, ovat niitä pahimpia perhe-elämän sotkijoita. Nopeasti laskettuna tunnen ainakin neljä tällaista omani lisäksi ja jokainen omalla tavallaan oikuttelee lastensa perhe-elämässä. Ystäväni anoppi olikin kerran sanonut, että "se on poikien kanssa eri asia", kun tämä oli ihmetellyt miksi erään kolmannen anopin pitää tupata poikansa muuttoihin kysymättä.
Niin siis miten on eri? Eikai 2010-luvun äidit enää ajattele, että jos jalkojen välissä roikkuu niin tarvitsee jotain erityistä tukea? onko poikien äideille kovempi paikka kun uusi nainen tulee pojan elämään, he kun ovat olleet yksinoikeudella perheen kuningattaria pitkään? Oma äitini on puolestaan sitä mieltä, että kyllä me lapset pärjätään (tytöt ja pojat) ja se on terve kun on kotoa muutettu.
Pitäkää anopit puolustuspuheenvuoro?
Kommentit (64)
Enpä osaa sanoa muuta aiheeseen, mutta kyllähän tuo oma vaimo on ottanut äidistään mallia aika voimakkaasti. Ja vuosikymmeniä kotoa muuttamisen jälkeen yhä viitataan johonkin, kuin tämänkin oli meillä kotona järjestetty niin ja näin. Anoppi ei ole mielestäni juurikaan sekaantunut elämäämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?
Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään. Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.
Teillä ei ilmeisesti ole lapsia. Meillä lapset taklaavat mummon ja vaarin ja vievät heidät leikkimään. Mitä jos ensi kerralla näkisitte vaikka ravintolassa tai menisitte porukalla museoon?
Eivät asu niin lähellä, että piipahtaminen jossain riittäisi. Heidät pitää majoittaa. Hotelli ei tule kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?
Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään. Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.
Teillä ei ilmeisesti ole lapsia. Meillä lapset taklaavat mummon ja vaarin ja vievät heidät leikkimään. Mitä jos ensi kerralla näkisitte vaikka ravintolassa tai menisitte porukalla museoon?
Eivät asu niin lähellä, että piipahtaminen jossain riittäisi. Heidät pitää majoittaa. Hotelli ei tule kysymykseen.
Miksei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko ap ne tuttaviesi anopit henkilökohtaisesti?
Vai kuuntelet vain miniöiden ajatuksia. Kannattaa jutella niiden anoppien kanssa, niin kuulet heidänkin näkemyksen asiaan.Miniä kertoo sen miltä se perheeseen päin näyttää. Kyllä se riittää.
Enpä voi sanoa tuntevani, mutta heitä yhdistää kyvyttömyys ymmärtää rajoja lapsensa uuden perheen ja menneisyyden välillä sekä kuvitelmat siitä, että hommia ei osata hoitaa ilman puuttumista oikealla tavalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä sinun äitisi ja anoppi tekevät lusikkalaatikossasi?
Teetkö samoin heidän kodeissaan ja menet omin luvin lusikakkalaatikolle?
Onko teidän koti myös isovanhempien koti ja sinun heidän kotinsa.En ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut ovat toistensa kotona, kuin omassaan ja miksi ei laiteta rajoja. Vai ollaanko riippuvaisia toisistaan ja pyydetään isovanhemmat hoitamaan lapsia tai tekemään viikkosiivouksen.
Minulla on ihana anoppi ja appi, mutta alusta alkaen meillä on muodostunut rajat, joita ei kumpikaan ylitä. Jos anoppi/äitini on vierailulla ja tarvitsee lusikan, hän pyytää sen.
Sama käytös perheelläni, myös lapsillani, isovanhempien tavaroihin ei kosketa, ilman lupaa kun ollaan isovanhempien luona kylässä.
Joissakin perheissä ollaan oma-aloitteisia ja tartutaan hommiin. Sillä erotuksella, että minä en ikinä muuta sitä järjestystä, jota kotona noudatetaan, oli kyse sitten huonekalujen paikasta, keittiön kaappien sisällöstä, vaatekaapeista tai goodie drawerista. Oma anoppi jäi kerran kiinni verekseltään siitä, että hän nosteli roskiksesta sisällön yksi kerrallaan toiseen jätekassiin ja syynäsi tietty, mitä kulloinenkin roska oikein oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?
Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään. Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.
Teillä ei ilmeisesti ole lapsia. Meillä lapset taklaavat mummon ja vaarin ja vievät heidät leikkimään. Mitä jos ensi kerralla näkisitte vaikka ravintolassa tai menisitte porukalla museoon?
Eivät asu niin lähellä, että piipahtaminen jossain riittäisi. Heidät pitää majoittaa. Hotelli ei tule kysymykseen.
Miksei?
Koska se ei käy. Terveisin Lapinlahden Linnut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä sinun äitisi ja anoppi tekevät lusikkalaatikossasi?
Teetkö samoin heidän kodeissaan ja menet omin luvin lusikakkalaatikolle?
Onko teidän koti myös isovanhempien koti ja sinun heidän kotinsa.En ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut ovat toistensa kotona, kuin omassaan ja miksi ei laiteta rajoja. Vai ollaanko riippuvaisia toisistaan ja pyydetään isovanhemmat hoitamaan lapsia tai tekemään viikkosiivouksen.
Minulla on ihana anoppi ja appi, mutta alusta alkaen meillä on muodostunut rajat, joita ei kumpikaan ylitä. Jos anoppi/äitini on vierailulla ja tarvitsee lusikan, hän pyytää sen.
Sama käytös perheelläni, myös lapsillani, isovanhempien tavaroihin ei kosketa, ilman lupaa kun ollaan isovanhempien luona kylässä.Joissakin perheissä ollaan oma-aloitteisia ja tartutaan hommiin. Sillä erotuksella, että minä en ikinä muuta sitä järjestystä, jota kotona noudatetaan, oli kyse sitten huonekalujen paikasta, keittiön kaappien sisällöstä, vaatekaapeista tai goodie drawerista. Oma anoppi jäi kerran kiinni verekseltään siitä, että hän nosteli roskiksesta sisällön yksi kerrallaan toiseen jätekassiin ja syynäsi tietty, mitä kulloinenkin roska oikein oli.
Ei toisen perheessä toisen kotona voi olla oma-aloitteinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Miten tuo on edes mahdollista, jos anopin vierailun jälkeen kaapit ovat sekaisin? Jos pyydätte isovanhemmat iltapv.kahville tai sunnuntaipäivälliselle. Ei kait hän vierailun aikana ala siivoamaan. Vai onko yhteistalous.
Meillä ei anoppi tai äitini edes tiedä missä laatikossa lusikat ovat.
Ollaan viikonloppu paikalla tai muuten vähän pidempi ajanjakso, eiväthän kaikki asu naapuruksina. Meilläkin on yli 300 km appelaan matkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä sinun äitisi ja anoppi tekevät lusikkalaatikossasi?
Teetkö samoin heidän kodeissaan ja menet omin luvin lusikakkalaatikolle?
Onko teidän koti myös isovanhempien koti ja sinun heidän kotinsa.En ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut ovat toistensa kotona, kuin omassaan ja miksi ei laiteta rajoja. Vai ollaanko riippuvaisia toisistaan ja pyydetään isovanhemmat hoitamaan lapsia tai tekemään viikkosiivouksen.
Minulla on ihana anoppi ja appi, mutta alusta alkaen meillä on muodostunut rajat, joita ei kumpikaan ylitä. Jos anoppi/äitini on vierailulla ja tarvitsee lusikan, hän pyytää sen.
Sama käytös perheelläni, myös lapsillani, isovanhempien tavaroihin ei kosketa, ilman lupaa kun ollaan isovanhempien luona kylässä.Joissakin perheissä ollaan oma-aloitteisia ja tartutaan hommiin. Sillä erotuksella, että minä en ikinä muuta sitä järjestystä, jota kotona noudatetaan, oli kyse sitten huonekalujen paikasta, keittiön kaappien sisällöstä, vaatekaapeista tai goodie drawerista. Oma anoppi jäi kerran kiinni verekseltään siitä, että hän nosteli roskiksesta sisällön yksi kerrallaan toiseen jätekassiin ja syynäsi tietty, mitä kulloinenkin roska oikein oli.
Ei toisen perheessä toisen kotona voi olla oma-aloitteinen!
Totta kai voi olla.
t. Anoppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Miten tuo on edes mahdollista, jos anopin vierailun jälkeen kaapit ovat sekaisin? Jos pyydätte isovanhemmat iltapv.kahville tai sunnuntaipäivälliselle. Ei kait hän vierailun aikana ala siivoamaan. Vai onko yhteistalous.
Meillä ei anoppi tai äitini edes tiedä missä laatikossa lusikat ovat.
Ollaan viikonloppu paikalla tai muuten vähän pidempi ajanjakso, eiväthän kaikki asu naapuruksina. Meilläkin on yli 300 km appelaan matkaa
Siellä kaapissako sitten pitäämajoittua??
Mun anopilla on tytär ja poika ja on sekaantunut ja sotkenut molempien lasten perheiden elämää. Toki niin, että pahiksia ollaan minä (miniä) ja tyttären mies ja meidän lapsuuden perheet.
Tässä tapauksessa suurin syy on se, että anopin työ on ollut kotiäitiys ja myöhemmin kotirouvuus. Ei mitään kodin ulkopuolista omaa elämää. Hänen elämänsä on ollut lapset ja koti ja kaikkien ohjaksien omissa käsissään pito, kaikki tanssi 30 vuotta hänen pillinsä mukaan ja hänen tavoillaan. Ja sitten yhtäkkiä, pim, lapsilla olikin omat perheet ja elämät ja ihminen elämässä, joka toi mukanaan erilaisia tapoja tehdä asioita. Ja lapsenlapsetkin joutuu jakamaan toisen suvun isovanhempien, tätien, setien, enojen ja kummien kanssa. Ja mikä ehkä pahinta: lapsen oma äiti on tärkeämpi lapselle kuin mummi. Ajatelkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?
Pitäähän niitten löytää lusikat ym kun ovat lapsenlapsiaan jälleen hoitamassa vanhempien ollessa juoksuissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko ap ne tuttaviesi anopit henkilökohtaisesti?
Vai kuuntelet vain miniöiden ajatuksia. Kannattaa jutella niiden anoppien kanssa, niin kuulet heidänkin näkemyksen asiaan.Miniä kertoo sen miltä se perheeseen päin näyttää. Kyllä se riittää.
Voi jestas, voiko joku olla näin yksinkertainen?
No muista sama sitten kun olet itse anopin asemassa. Miniän puoli asioista on täyttä faktaa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Omassa ystävä- ja tuttavapiirissä hirveimmät anopit on niillä, joilla on vaikeuksia muissakin ihmissuhteissa ja takana liuta parisuhteita ja lapsilla useampi isä.
Oma anoppi on neljän pojan äiti, eikä ole pahaa sanaa sanottavana, kun kunnioitamme ja arvostamme toisiamme. Ei anoppisuhde ole sen vaikeampi kuin muutkaan ihmissuhteet.
Tosin, emme kumpikaan ole riippuvaisia toisistamme, vaan molemmilla on oma elämä.
Toisaalta, en ihmettele huonoja anoppisuhteita, kun on lukenut muita aloituksia esim. tuokin, jossa isovanhempia vaaditaan muuttamaan samalle paikkakunnalle, missä itse asuu tai lapset viedään viikonlopuksi hoitoon, jotta saadaan omaa parisuhde aikaa jne. Ei ihme jos tulee erimielisyyttä, jos ollaan isovanhempien kanssa yhtä suurta perhettä, jossa kaikki käyttävät valtaa.
Juuri näin. Jos anopin kanssa on vaikeaa, kannattaa ihan hetki miettiä onko itsellä missään parantamisen varaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko ap ne tuttaviesi anopit henkilökohtaisesti?
Vai kuuntelet vain miniöiden ajatuksia. Kannattaa jutella niiden anoppien kanssa, niin kuulet heidänkin näkemyksen asiaan.Miniä kertoo sen miltä se perheeseen päin näyttää. Kyllä se riittää.
Voi jestas, voiko joku olla näin yksinkertainen?
No muista sama sitten kun olet itse anopin asemassa. Miniän puoli asioista on täyttä faktaa. ;)
Tai vävyn. Mutta vävyistä hyvin harvoin on ongelmia. Mistähän ihmeestä se saattaa johtua?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Mitä ihmettä ne äidit ja anopit siellä lusikkalaatikoilla nuohoaa?
Ne tekee keittiöhommia ja järjestelee. Meillä anoppi ei pääse kunnolla edes ovesta sisään kun rupeaa jo imuroimaan. Olettaa ettei meillä imuroida ikinä eikä tehdä muutenkaan mitään. Jakaa myös ns. hyviä neuvoja loputtomasti. Kuten että miten päin aluslakana kuuluu viikata niin että tulee sitten oikein päin kun pedataan.
Teillä ei ilmeisesti ole lapsia. Meillä lapset taklaavat mummon ja vaarin ja vievät heidät leikkimään. Mitä jos ensi kerralla näkisitte vaikka ravintolassa tai menisitte porukalla museoon?
Eivät asu niin lähellä, että piipahtaminen jossain riittäisi. Heidät pitää majoittaa. Hotelli ei tule kysymykseen.
Miksei?
Koska se ei käy. Terveisin Lapinlahden Linnut
Se ei käy, se ei käy, se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy. Ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa ystävä- ja tuttavapiirissä hirveimmät anopit on niillä, joilla on vaikeuksia muissakin ihmissuhteissa ja takana liuta parisuhteita ja lapsilla useampi isä.
Oma anoppi on neljän pojan äiti, eikä ole pahaa sanaa sanottavana, kun kunnioitamme ja arvostamme toisiamme. Ei anoppisuhde ole sen vaikeampi kuin muutkaan ihmissuhteet.
Tosin, emme kumpikaan ole riippuvaisia toisistamme, vaan molemmilla on oma elämä.
Toisaalta, en ihmettele huonoja anoppisuhteita, kun on lukenut muita aloituksia esim. tuokin, jossa isovanhempia vaaditaan muuttamaan samalle paikkakunnalle, missä itse asuu tai lapset viedään viikonlopuksi hoitoon, jotta saadaan omaa parisuhde aikaa jne. Ei ihme jos tulee erimielisyyttä, jos ollaan isovanhempien kanssa yhtä suurta perhettä, jossa kaikki käyttävät valtaa.
Juuri näin. Jos anopin kanssa on vaikeaa, kannattaa ihan hetki miettiä onko itsellä missään parantamisen varaa...
99 prosenttia ongelmista syntyy siitä rajattomasta päsmäröinnistä.
Mieheni äiti on tyytyväinen siitä että minä "hoidan" hänen poikaansa. Anopin mielestä siis minä katson mieheni perään, opastan ja hoivaan kuin jotain lasta tai kehvaria. Mieheni oli "aivan hukassa" kun hän itse omasta halustaan erosi ex-vaimostaan jonka kanssa hänellä on kaksi jo isohkoa lasta, ja siksi on niin kiva kun ei tarvitse olla enää pojasta huolissaan kun minä pidän jöötä, ja huolehdin.
En voi ymmärtää miten voi puhua ja ajatella näin alentuvasti omasta täysissä sielun ja ruumiinvoimissa olevasta, ikänsä lukio-amk-pohjaista työtä tehneestä, terveet, normaalit lapset tehneestä ja kasvattaneesta, omat asiat mallikkaasti hoitaneesta pojastaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti on itte sanonut, että tyttären kodissa on helpompaa, kun lusikkalaatikkokin on samassa järjestyksessä kuin heillä kotona. eli tytär on järjestänyt ruokailuvälineet samaan veitsi-lusikka - haarukkajärjestykseen kuin äiteellään on. Ja arvatenkin muut kotihommat on omalta äidiltä opittuja. Meillä on keittiön kaapit aina sekaisin anopin vierailun jälkeen.
Miten tuo on edes mahdollista, jos anopin vierailun jälkeen kaapit ovat sekaisin? Jos pyydätte isovanhemmat iltapv.kahville tai sunnuntaipäivälliselle. Ei kait hän vierailun aikana ala siivoamaan. Vai onko yhteistalous.
Meillä ei anoppi tai äitini edes tiedä missä laatikossa lusikat ovat.
Ollaan viikonloppu paikalla tai muuten vähän pidempi ajanjakso, eiväthän kaikki asu naapuruksina. Meilläkin on yli 300 km appelaan matkaa
Siellä kaapissako sitten pitäämajoittua??
Kyllähän sitä astia- ja muut kaapit aika nopsaan saa eri järjestykseen kun toimelias ihminen oikein värkkää.
Miksi ihmeessä olisi? Ja mistä se mies tietää millainen anoppi on miniälleen?