Lue keskustelun säännöt.
Epäonniset hääpäivät
Voihan merkkipäivä sentään
26.09.2020 |
Onko sinulla ollut epäonnea hääpäivänä? Haluaisitko jakaa kokemuksesi?
Aloitan itse. 10-vuotishääpäivänä menimme ulos syömään ja vaimo sai ruokamyrkytyksen. Loppuilta meni yksin Dom Perignonia juodessa, kun vaimo oksensi makuuhuoneessa. Ensi viikolla on 20-vuotishääpäivä ja anopille annettiin kaksi viikkoa elinaikaa, joten vaimo lähtee huomenna synnyinmaahansa katsomaan äitiään. Taidan jälleen juoda shamppista omassa seurassani. Saas nädä, mitä tapahtuu 30-vuotishääpäivänä, jos sellainen koittaa...
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hääpäivä, vaan ensitreffien 10-vuotispäivä. Mulla iski iso paise pakaran ja takareiden väliin. Siinä sitten romanttisesti makasin mahallani sängyssä housut polvissa kun mies puhkoo ja putsaa paiseen 🤣 Näin meillä
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Olisko pitänyt mennä seuraksi oksentamaan?
Tai jos on yliherkkä dompalle ja joi siksi pullon että pääsisi vaimon kanssa samaan moodiin?
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Ei ollut päänsilittäjää vailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Mitä Ap:n olisi pitänyt tehdä? Kärvistellä ja katsella, kun toinen ripuloi?
Meillä mies ei ole kertaakaan vielä muistanut hääpäivää. Niitä rupeaa olemaan jo aika monta takana. En viitsi enää yksinäni yrittää keksiä jotain erityistä tuolle päivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Koska naisella ei ollut kivaa, niin miehelläkään ei olisi saanut olla mitään kivaa? Vaikutat perinteiseltä suomalaisnaiselta.
Hei, hauska juttu, että otit asian esille. Meillä nimittäin oli just 10-vuotiashääpäivä. Käytiin hieman ajelemassa moottoripyörillä. Oli arki-ilta, joten samppanjaa ei juotu, mutta istuimme kuitenkin lasten mentyä nukkumaan katsomaan telkkaria, ja siinä vaiheessa koira aloitti omatoimisen vatsahuuhtelun. Siinä sitten odotettiin, että koira tyhjenee ja saadaan hiilitabletit sisään. Hienon hääpäiväyllärin oli koira meille järkännyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Mitä Ap:n olisi pitänyt tehdä? Kärvistellä ja katsella, kun toinen ripuloi?
Pitää kerrankin tauko alkoholinjuonnissa ja olla vaimon tukena.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei ole kertaakaan vielä muistanut hääpäivää. Niitä rupeaa olemaan jo aika monta takana. En viitsi enää yksinäni yrittää keksiä jotain erityistä tuolle päivälle.
Miksi sitä pitäisi juhlia tai muistella vuoden tai edes viiden vuoden välein? Ymmärrän, että jotain pienten lasten synttäreitä juhlitaan joka vuosi, mutta aikuisten ihmisten häiden vuosipäiviä, wtf? Kyllä joku 30-vuotishääpäivä on varmaan pienen juhlimisen arvoinen mutta jossain menee raja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Mitä Ap:n olisi pitänyt tehdä? Kärvistellä ja katsella, kun toinen ripuloi?
Pitää kerrankin tauko alkoholinjuonnissa ja olla vaimon tukena.
Tukena miten? Voivotella vieressä ja ojennella oksennusämpäriä? En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimollasi oli ruokamyrkytys ja sinä joit samppanjaa?
Vaikutat perinteiseltä suomalaismieheltä.
Mitä Ap:n olisi pitänyt tehdä? Kärvistellä ja katsella, kun toinen ripuloi?
Pitää kerrankin tauko alkoholinjuonnissa ja olla vaimon tukena.
"Kerrankin" - miten niin?
Miten hän ilmaisi että olisi juoppo joka ei tue vaimoaan?
Juhlankin piti olla yhteinen.
Kaikesta päätellen pariskunnalla menee hyvin, mitä kateelliset palstaharakat eivät kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei ole kertaakaan vielä muistanut hääpäivää. Niitä rupeaa olemaan jo aika monta takana. En viitsi enää yksinäni yrittää keksiä jotain erityistä tuolle päivälle.
Miksi sitä pitäisi juhlia tai muistella vuoden tai edes viiden vuoden välein? Ymmärrän, että jotain pienten lasten synttäreitä juhlitaan joka vuosi, mutta aikuisten ihmisten häiden vuosipäiviä, wtf? Kyllä joku 30-vuotishääpäivä on varmaan pienen juhlimisen arvoinen mutta jossain menee raja.
Tarkoitatko, että elämän pitäisi olla aina tasaista ja harmaata arkea?
Onko teillä muilla aina mennyt kaikki nappiin?