Pienellä toimeen tuleminen
Nyt alkaa oma jaksaminen olla ihan finaalissa. Ollaan molemmat miehen kanssa lomautettuna jo kuukausien ajan Koronan takia. Oltiin ennen koronaa ihan hyvin toimeentuleva perhe.
Itse pääsin nyt jatkamaan töissä osa-aikaisena. Tosin sekin tiukentaa tilannetta entisestään hetkellisesti, kun syyskuun palkka tulee vasta 15.10. ja matkakuluihin menee rahaa 1,5kk ajan ennen ensimmäistä palkkaa. Puskurirahasto on aikaa sitten jo käytetty. Jos oltaisiinkin tajuttu jo keväällä, että tämä Korona jatkuu näin pitkälle, niin olisi jätetty kaikki turha jo alusta saakka pois. Lapset otettiin hoidosta jo keväällä pois, kun tiedettiin ettei mies tule työllistymään omalta alaltaan pitkään aikaan. Lasten hoitomaksuihin ei siis mene rahaa. Kaikki ylimääräinen kulu on karsittu. Ainoat pakolliset menot on nyt vastike, asuntolaina + vesi+sähkö. Kämppää ei kannata myydä, varsinkaan tässä hetkessä siitä ei saa omiaan takaisin ja jossain on kuitenkin asuttava.
Talouden ainoa nettiyhteys on meidän toisessa kännykkäliittymässä. ( lapsilla ei ole vielä puhelimia)
Ei tupakoida, viinaan ei mene rahaa, eikä onneksi lääkkeisiinkään paljoa.
Nyt mennään niin minimillä kun pystytään. Minulla on sairauden jälkitila, vitamiinit ei imeydy suoliston kautta normaalisti. Joudun periaatteessa syömään B,D , rauta ja kalkkivalmistetta purkista päivittäin. Rauta on ainoa pakollinen, mitä on oikeastaan otettava joka pvä, muissa vitamiineissa pidän välipäiviä tai viikkoja. Kun nuo purkit on syöty, niin uusia ei ole varaa ostaa. Olen yrittänyt ottaa selvää edullisten ruokien ravintosisällöstä, tiedän, ettei meidän ruokaympyrä tällä hetkellä ole sieltä parhaimmasta päästä. Marjoja saatiin onneksi pakkanen täyteen ja sieniä on myös jonkun verran. (Sieniä olen saanut jopa myytyä eteenpäin.) Nyt pelottaa tosiaan, miten tuleva talvi pärjätään.
Minimalismi on nyt muotia, pikkuhiljaa kaikki ironainen ylimääräinen on myyty pois. Seuraavaksi menee varmaan omalta äidiltä perityt sormukset ja häälahjaksi saadut pari aalto-maljakkoa.Materiaa nekin tietty vaan on.
Epätoivosta kertoo varmaan se, että harkitsin jo pölliväni töihin keräytyneet panttipullot. Onneksi sen verran osasin nöyrtyä ja kysyä esimieheltä saisinko ne viedä pois kun ovat vaan tiellä.
Onneksi paikallinen K-market käyttää Resq kasseja hävikkiruokaa varten. Sieltä saadaan monesti alle 10 eurolla kassillinen muuten hävikkiin menevää ruokaa. Säästöön ei jää siis mitään, jos ruokamenoissa saadaan jotain säästöön, niin ne menee vaippoihin tai lasten hankintoihin.
Jos nyt menis pakastin tai pesukone rikki , niin talous ei sitä kestäisi.
Jos tilanne nyt "normalisoituisi" niin tämä aika jäisi opettavaiseksi muistoksi rahan hallinnan kannalta. Näyttää vaan siltä, ettei tälle näy loppua. Jaa oma säästövinkkisi... ;)