Työ ja yksityiselämä

Mitä olette mieltä. Olen työpaikalla pitänyt matalaa profiilia yksityiselämästäni. Minulla on luottamusongelmia, kun nuorempana olen ollut turhankin hyväuskoinen ja se on kostautunut jälkikäteen. Tästä syystä olen tehnyt tietoisen valinnan, että pidän suun supussa kun en osaa arvioida kuka on luottamuksen arvoinen. Tästä päästäänkin itse "ongelmaan". Olen tutustunut työpaikalla työkaveriin ja olen huomannut, että oikeastaan voisi jo sanoa että olemme ehkä jopa ystäviä. Töissä juttelemme paljon ja jonkin verran olen jakanut huolianikin hänelle ja toisin päin. Hän viestittelee minulle vapaa-ajalla viikottain ja saattaa soittaa kotiin, usein on jokin työasia mutta sitten jäämme juttelemaan muitakin juttuja. Minua on alkanut vaivata kun hän ei tiedä esim. että lapseni ovat edellisestä avioliitostani. Nyt tuntuu vaivaannuttavalta kertoa kun ollaan tunnettu niin kauan. Toisaalta, en tahdo edelleenkään tämmöisistä asioista työpaikalla puhua. Erosta on jo vuosia, mutta voisi sanoa etten ole päässyt kipeimmistä asioista yli. Suhteessa koin henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa. Ihmissuhdetaitoni ovat jollain tapaa puutteelliset ja ystäviä on vaikea saada kun olen rakentanut niin korkean muurin ympärilleni. Voikohan tätä tilannetta enää korjata, vai pitäisikö vain palata neutraaliin työtoverilinjaan. Jos kenelläkään on mitään vinkkejä niin olisin kiitollinen, tai miten itse suhtautuisitte jos olisitte se toinen osapuoli?