Jos saa vammaisen lapsen, niin onko pakko ryhtyä omaishoitajaksi?

Ja kehitysvamma voidaan todeta myös ennen 3v. ikää. Usein kuitenkin on että omaishoidontukea alkaa saamaan vasta kun lapsi täyttää kolme vuotta. Sen saaminen ei edellytä, että äidin/isä pitäisi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Omasihoidontukea myönnettäessä myönnetään joko harkinnavaraiset tai läkisääteiset vapaat esim. 3 vuorokautta kuukaudessa ja mietitään miten ne järjestetään. On myös mahdollista saada kaupungin kautta hoitaja kotiin muutamaksi tunniksi jos haluaa hetken omaa aikaa esim. käydä elokuvissa tms.



Ja tosiaan lapselle suositellaan kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa, joten ihan kokoaikaa lapsi ei yleensä ole kotona vanhempien hoidettavana. Erityislapsia on ihan normaaleissa päiväkodeissa. Osa on normaalissa ryhmässä esim. avustajan kanssa. Osa taas erityisryhmissä.



Toki arki on raskasta välillä. Lapsenhoitoon on eri tavalla sidoksissa kuin normaalin lapsen hoitamiseen. Normaali lapsi kasvaa ja kehittyy, mutta vammaisen lapsen kanssa asiat tapahtuvat hitaammin. Silti heidän kanssaan voi viettää normaalia arkea. Osa asioista pitää ehkä vain tehdä eri tavalla.



Ja se kiintymys mitä erityislapseen tuntee on erilaista kuin normaali lapsen kanssa. Hyvä esimerkki on se että kun normaali lapsi oppii laulamaan niin se on hieno hetki ja äitiä itkettää. Kun taas vammainen lapsi joka ei ole vuosiin osannut puhua ja oppii laulamaan niin sitä tunnetta ei voi edes verrata... Asiat saavat eri mittasuhteet.



t: yhden kehitysvammaisen ja yhden erityislapsen äiti

onko vielä olemassa laitoksia jonne kehitysvammaisen lapsen voi laittaa, heti diagnoosin jälkeen? Kun nyt on tukitoimia niin paljon ja hyvähän se on että lapset saa kasvaa kotona eikä laitoksissa, mutta onko noista laitoksista kokonaan päästy eroon? Eri asia on sitten aikuistuvien tukiasunnot jne.

Heille on kyllä monessa kaupungissa pienryhmiä, missä edetään heitä huomioiden. Päivähoitoa oikein suositellaan, vaikka äiti olisi kotonakin, kuntouttavana. Auttaa sitten koulun alussa.



Koulukin alkaa jo vuotta aiemmin, he käyvät esikoulun kaksivuotisena.

ja omaishoitajaksi on oikeasti tosi vaikea päästä, vaikka haluaisikin (siis niin että saisi omaishoitorahaa, toki voi vaan jättäytyä töistä).

ja koulu ihan samaan tapaan kuin ei-vammaisille. Äidin ei oleteta jäävän kotiin lasta hoitamaan äitiysloman jälkeen.



Omaishoitajaksi SAA ryhtyä, mutta se ei sulje mitenkään pois sitä, etteikö töissä voisi käydä. Minä olen esim. oman lapseni omaishoitaja, mutta lapsi on nyt varhennetussa esikoulussa ja minä täällä töissä. Esikoulun lisäksi hänellä on ap/ip-hoito.



Varsinkaan kehitysvammaisten ei oleteta olevan yksin kotona iltapäivisin tai aamupäivisin, tuet ovat hyvät, mutta usein niitä pitää osata kysyä ja vaatia.

Olen vain lukenut kaikenlaisia tarinoita netistä. Monissa korostuu se, että vanhemmat joutuvat taloudellisesti ahtaalle ja uupuvat työmäärään, joka vammaisesta lapsesta saattaa seurata. Siksi mietin, että eikö sitä taakkaa sitten voi jakaa, ja laittaa lasta esim. hoitoon. Vai onko kyse sitten omista valinnoista, jotka käyvät ajan kanssa raskaiksi?



ap

päivähoitoon laitettavaksi. Tämä edesauttaa myös vanhempien jaksamista. Omaishoitopäätökset ovat lasten kohdalla usein kiven takana silloinkin kun vanhempi sellaista toivoo, joten sellaiseen pakottamisesta tuskin on tässä maassa pelkoa! Omista valinnoista näissäkin asioissa on pidemmän päälle kyse. Työläshoitoisille kehitysvammaisille tarjotaan usein myös oikeutta muutaman päivän laitosasumiseen silloin tällöin, nimenomaan vanhempien jaksamisen edesauttamiseksi. Toivottavasti et kuitenkaan ap joudu näitä asioita kohtaamaan! Tsemppiä raskauteen :)

Olen vain lukenut kaikenlaisia tarinoita netistä. Monissa korostuu se, että vanhemmat joutuvat taloudellisesti ahtaalle ja uupuvat työmäärään, joka vammaisesta lapsesta saattaa seurata. Siksi mietin, että eikö sitä taakkaa sitten voi jakaa, ja laittaa lasta esim. hoitoon. Vai onko kyse sitten omista valinnoista, jotka käyvät ajan kanssa raskaiksi?

ap

joskus myös liiasta kiltteydestä. Osa kunnista (pienet) eivät välttämättä noudata lakia näissä asioissa. Isoissa kunnissa palvelu toimii.

Mutta siis jos saat vaikkapa normaaliälyisen lapsen, jolla epilepsia, kehitysviive ja joka sairastelee usein, voi olla ettet oikein pysty käymään töissä.

Ihan vaikka sen takia, että koska lapsesi ei ole kehitysvammainen vaan hän on sairas normaaliälyinen, sinulla ei ole mahdollisuutta tilaspäishoitoon (mikä on kehitysvammaisilla ainakin suuremmissa kunnissa). Sairasta lasta ei voi viedä päivähoitoon eikä kouluun. Joskus lapset sairastelevat hirveän paljon ja ongelmat usein kasautuvat.

Todennäköisesti lapsesi on kuitenkin ihan terve.

ja usein vaikka olisi osastollakin



uupumus on eri asia ja pelkän työn määrän tai laadun lisäksi siihen liittyy myös huoli ja suru ja rakkaus.



Vammainen lapsi ei (saisi) viedä sulta sua itseäsi ja oikeuttasi valita arkeesi muutakin kuin lapsi, mutta uupumukseen pitää kyllä varautua joka tapauksessa.

elämässä aina toivoo ettei joutuisi kohtaamaan surua. Tai yllättäviä, loppuelämään vaikuttavia tapahtumia. Kaikille niitä kuitenkin yleensä sattuu muodossa jos toisessa:)

Vaikka lapsi olisi syntyessään terve, voi hän myöhemmin vammautua. Kai mä sitten olen vähän outo kun käyn tällaisia vaihtoehtoja läpi jo etukäteen;)

hän on silti 16 h /vrk ja viikonloput kotona sattaa tarvita jatkuvaa vahdintaa.

Omaishoitaja voi tosiaan olla vaikka olisi töissä ja lapsi päivähoidossa. Siitä että pääsee oamishoitajaksi on pienen korvauksen lisäksi se hyvä, että on oikeutettu esim. yhteen vapaaseen viikonloppuun kuussa, jolloin lapselle on sijaishoitopaikka.

Samahan se sitten on terveidenkin lasten kanssa, jotka sairastelevat paljon? Siis tarkoitan että vaikkei olisi vammainen, mutta jatkuvasti sairas, niin onhan työssä käyminen silloinkin käytännössä hankalaa? Voiko tällaisiin tilanteisiin sitten saada apua, jos ei ole tukiverkkoja?

ap

Ihmiset voisivat useamminkin miettiä, miten pärjäävät, jos elämässä ei menekään kaikki ihan niin kuin on suunniteltu. Liikaa ei kannata ruveta kauhukuvia maalailemaan tokikaan, mutta ihan järkevää olisi pitää mielessä se, että vakava sairastuminen/vammautuminen/kuolema on ihan mahdollista sekä itsen että lasten kohdalla, ja että näitä asioita kohtaavat useat useat perheet joka päivä Suomessakin, ei vain jossain kaukana muualla. Silti toivon, että näin ei sinun kohdallasi ole, vaan että saat nauttia terveestä vauvasta ja lapsesta.

Ihmiset voisivat useamminkin miettiä, miten pärjäävät, jos elämässä ei menekään kaikki ihan niin kuin on suunniteltu. Liikaa ei kannata ruveta kauhukuvia maalailemaan tokikaan, mutta ihan järkevää olisi pitää mielessä se, että vakava sairastuminen/vammautuminen/kuolema on ihan mahdollista sekä itsen että lasten kohdalla, ja että näitä asioita kohtaavat useat useat perheet joka päivä Suomessakin, ei vain jossain kaukana muualla. Silti toivon, että näin ei sinun kohdallasi ole, vaan että saat nauttia terveestä vauvasta ja lapsesta.

Itselläni keksivaikeasti kehitysvammainen lapsi. Aloitti päivähoidon 2v. ja nyt koululainen ja on 3 tuntia iltapäivä kerhossa.

Tunnen äidin ,jolla vaikeasti autistinen lapsi ja poika tulee kotiin vasta 17.00, koska äidillä pienempiä lapsia ja ei ole aikaa vahtia 11v. autistista poikaa, joka haluaa olla aina ulkona.

Palvelut on paikkakunta kohtaisia ja ainakin meillä täällä Tampereella ei äitiä vedetä piippuun.

puhutaan jaetusta hoitovastuusta.

Pienillä paikkakuniila voi olla huonot palvelut ja täällä Tampereella on vaikeasti, syvästi vammaisillekkin päivähoitopaikka.

Olen omaishoitaja ja vedän lonkkaa kotona, kun poika on koulussa, mutta minä ulkoilutan ja hoidan, avustan häntä aikuisikään asti. Olen ansainnut lepotauot.

Ip hoito on kehitysvammaisille koko 11v. opiskelun ajan ja meillä poika käy nyt toista eskari vuotta koulussa. Hyvin tua poika pärjää ja ei sen hoito raskasta ole, mutta ei sitä voi jättää yksinkään.

Kehitysvammaisilla on hyvät palvelut. Parhaimmat kaikista erityisryhmistä.

Ip hoito on ilmaista koko koulunkäynnin ajan. Meillä poika tulee kotiin 15.00.

Pienenä lapsena koin lapsen erittäin raskaaksi ja itkua tihrutin, nyt on toisin.

Lasta autettu todella paljon.

niin kehitysvammainen diagnoosia ei tehdä ennenkuin lapsi on 3v, sitä ennen et voi saada omaishoitajatukea. Yleensä hoitopaikan saa helpommin vammaiselle kuin terveelle lapselle.

Sitten kun saat sitä tukea, saat sen siltä ajalta kun lapsi sinulla hoidossa. Esim, päivät on päiväkodissa ja yöiltä saat sitä rahallista tukea ja viikonlopuista.

Monet vammaiset pienokaiset ovat arkipäivät hoidossa ja yöt vanhemmilla. Lisäksi on mahdollisuus saada pari kertaa kk:ssa viikonloppu hoitoon ja joskus jopa 2vk /kk pitemmän yhtenäisen ajan hoitoon. Riippuen tietysti miten pahasti on vammainen.