Kaikista ei todellakaan ole koodareiksi

Javascriptissä pitää osata matematiikkaa ja jos ei lukion lyhyttä matikkaa osaa, niin se on voivoi. 

Vierailija kirjoitti:

Javascriptissä pitää osata matematiikkaa ja jos ei lukion lyhyttä matikkaa osaa, niin se on voivoi. 

Eikä tarvitse. Olen ohjelmoinut työkseni kohta 20 vuotta ja matematiikkaa tai matemaattista lahjakkuutta ei ole koskaan tarvittu missään. Se matematiikka mitä tarvii on lähinnä peruskoulun ala-aste tasoista. Tyyliin jos teet jotan webbikauppaa niin tarvii osata ohjelmoida että ostosten hinnat summataan yhteen, miten lasketaan alennusprosentti tms.

Ohjelmointi on kiva harrastus. Teen tosin työkseni aivan muuta.

Et ole paska, eikä ole todennäköisesti niin ettetkö voisi oppia ohjelmoimaan. Se vaan ei tapahdu 90 päivässä juuri kenelläkään, jos lähtötaso on nolla. Opetuksen tasokin vaihtelee.

Itse olen koodarina ja tietojenkäsittelytieteen maisterina sitä mieltä, että kuka tahansa suunnilleen keskivertoälykäs voi oppia ihan ok koodariksi, jos halua on. Itselläni ei ollut koskaan mitään lahjoja sinne päin, mutta työtä tekemällähän ne asiat oppii.

Eikä siinä javascriptissä eikä muissa kielissä välttämättä ole sen ihmeempää logiikkaa mikä pitäisi oppia. Oppii käsky ja asia kerrallaan, sitten niitä alkaa muistaa ulkoa yhä enemmän että miten mikäkin asia tehdään. Siitä se osaaminen tulee, kokemuksesta. Kokemus taas tulee siitä kun selvittää aina uuden ongelman vastaan tullessa sisukkaasti, miten se ratkaistaan, ja painaa mieleen ja/tai laittaa ylös itselleen, miten tuo ongelma ratkaistiin. Kun on paljon näitä ongelmia ratkaissut, työkalupakissa on paljon jo valmista, ja sitten osaa ohjelmoida paremmin.

Ei tuolla koodaamisella kuuhun pääse.

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Olen tietotekniikan alalla töissä ja en osaa koodata. Olen käynyt kursseja aiheesta, mutta totesin että ei sovi minun luonteelle, on liian tylsää hommaa. Ei minusta olisi kellosepäksikään, samasta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Javascriptissä pitää osata matematiikkaa ja jos ei lukion lyhyttä matikkaa osaa, niin se on voivoi. 

Ei välttämättä tarvitse. Kuten joku aimmin mainitsi, ala-asteen matikalla pärjää useimmissa tilanteissa. Toki riippuu siitä, mitä koodaa, mutta jos ei sunnittele työkseen algoritmejä tms, niin yhteen- ja vähennyslaskuilla pääsee jo pitkälle. Toki matemaattinen lahjakkuus saattaa auttaa ohjelmoinnin opettelussa muuten, koska ongelmanratkaisu on usein samantyyppistä, kuin matematiikassa. Mutta suoranaisesti en ainakaan itse matematiikkaa JavaScript-ohjelmoijan työssäni tarvitse.

Et ole p aska, muuta kuin koodauksessa. Itsekin olisin. Kuten totesit, koodaus ei sovi kaikille. Vaikka sitä oppisikin koodaanaan, vaatii myös tietyntyyppistä luonnetta, että sitä jaksaa tehdä ilman että nuppi hajoaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Ja nimenomaan tämän takia alalla on niin kamala työvoimapula. Nuo työkkärin kurssit on ihan huuhaata, ei firmat saa niistä osaavaa työvoimaa. 

Javascript on vain yksi monista kielistä joten jos yhtä ei osaa niin ei se haittaa. Ja nämä pikakurssien esimerkit on ihan järkyttävän huonoa, tee klikkikone tyylisiä, laske sakon määrä yms. turhuuksia - vähemmästäkin into loppuu!

Ja miksi muuten nämä pikakurssit alkaa useimmiten Javascriptillä? Siinä kyllä tapetaan monen into.

Vierailija kirjoitti:

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Täyttä höpöhöpöä. Jokainen joka pystyy suorittamaan edes sen maisterin tutkinnon tietojenkäsittelytieteestä, pystyy halutessaan oikein hyvin oppimaan koodaamaan. Ei siihen tarvita mitään mystisiä erityiskykyjä. Mutta kaikkia ei toki kiinnosta juuri ohjelmointi, kun alalla on paljon muutakin. Saattaakin kiinnostaa esim. data-analytiikka tai ihan joku muu juttu enemmän. Varsinkaan tohtoriksi lukevista juuri kukaan ei varmaan tähtää koodariksi, koska tohtorintutkinnosta ei siihen mitään hyötyä ole. 

Itse olen opiskellut alalle vasta päälle kolmekymppisenä. En ollut lapsena tai nuorena tehnyt mitään tietokoneilla enkä päivääkään koodannut ennen opintoja. Olihan se ekat pari vuotta sellaista nöyräksi tekevää työelämässä, siellä lapsesta asti koodanneiden gurujen seassa opetella alusta. Mutta sisulla en ottanut pilkkaa itseeni enkä suostunut uskomaan heidän tuomiotaan "hassu sairaanhoitajatäti yrittää koodata, ei tuosta tule koskaan mitään". Kyllä siitä tuli, kun vaan jatkoi tekemistä ja opettelemista. Ylitöitäkään en ole tehnyt kuin muutamana ekana vuotena tein jotta opin nopeammin. 

Ja olen sellainen full stack devaaja ja pilviarkkitehti.

"Kaikista on koodariksi" on yhä hullunkurinen väitös kuin että "kaikista on kirjailijoiksi".

Koodaus vaatii oikeasti tietynlaista taipumusta hahmottaa ongelmia ja kyetä ratkaisemaan niitä. Sitä ei kaikilla ole. Kuten kaikille ei ole taitoa kirjoittaa kirjojakaan.

Fronttidevaus on pilattu Reactin ja Angularin kaltaisilla hitailla paskaframeworkeilla, joiden vuoksi nykyään monet saitit toimivat kuin täi tervassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Täyttä höpöhöpöä. Jokainen joka pystyy suorittamaan edes sen maisterin tutkinnon tietojenkäsittelytieteestä, pystyy halutessaan oikein hyvin oppimaan koodaamaan. Ei siihen tarvita mitään mystisiä erityiskykyjä. Mutta kaikkia ei toki kiinnosta juuri ohjelmointi, kun alalla on paljon muutakin. Saattaakin kiinnostaa esim. data-analytiikka tai ihan joku muu juttu enemmän. Varsinkaan tohtoriksi lukevista juuri kukaan ei varmaan tähtää koodariksi, koska tohtorintutkinnosta ei siihen mitään hyötyä ole. 

Itse olen opiskellut alalle vasta päälle kolmekymppisenä. En ollut lapsena tai nuorena tehnyt mitään tietokoneilla enkä päivääkään koodannut ennen opintoja. Olihan se ekat pari vuotta sellaista nöyräksi tekevää työelämässä, siellä lapsesta asti koodanneiden gurujen seassa opetella alusta. Mutta sisulla en ottanut pilkkaa itseeni enkä suostunut uskomaan heidän tuomiotaan "hassu sairaanhoitajatäti yrittää koodata, ei tuosta tule koskaan mitään". Kyllä siitä tuli, kun vaan jatkoi tekemistä ja opettelemista. Ylitöitäkään en ole tehnyt kuin muutamana ekana vuotena tein jotta opin nopeammin. 

Ja olen sellainen full stack devaaja ja pilviarkkitehti.

Et voi olla noin idiootti että jos sinulla sattui olemaan piilevät kyvyt koodaajaksi niin kaikilla muillakin on.

Tai no, ehkä voit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Ja nimenomaan tämän takia alalla on niin kamala työvoimapula. Nuo työkkärin kurssit on ihan huuhaata, ei firmat saa niistä osaavaa työvoimaa. 

Työkkärin kurssit on kyllä huttua ja muutkin pikakurssit, käytännössä kyllä täytyy vähintään amk käydä että hommiin pääsee. Mutta on tuokin nyt täysin järjetöntä tuollainen väite 24/7/365 koodille elämisen tarpeesta. Suurin osa meistä koodareista ollaan ihan tavallisia perheelliisiä ihmiisiä, jotka tekee töitä 8 h arkisin, ei sen enempää. Joskus poikkeuskiiretilanteessa vähän ylitöitä, mutta ei jatkuvasti. Eikä vapaa-ajalla koodailla vaan rentoudutaan ihan muiden asioiden parissa.

Ydinvoimaloiden ohjausjärjestelmien softa kannattaa ehdottomasti teetättää 17-vuotiailla turv4 paikanhakijoilla, jotka ovat valmistuneet 90 päivän ohjelmointikurssilta ja lisäksi perustaneet kaarnalaiva-startupin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle eräs full stack-devaaja sanoi, että suurimmasta osasta edes yliopistossa tietojenkäsittelyn maistereiksi tai tohtoreiksi opiskelleista ei ole noihin hommiin. Jos tuota haluaa työkseen tehdä, niin koodille pitää elää 24/7/365 jo tosi nuoresta asti. Tällä kaverilla meni n. 25 vuotta ennen kuin hänestä tuli full stack-velho, aloitti ohjelmointiharrastuksen 80-luvun puolivälissä ollessaan n. 10-vuotias. 

Täyttä höpöhöpöä. Jokainen joka pystyy suorittamaan edes sen maisterin tutkinnon tietojenkäsittelytieteestä, pystyy halutessaan oikein hyvin oppimaan koodaamaan. Ei siihen tarvita mitään mystisiä erityiskykyjä. Mutta kaikkia ei toki kiinnosta juuri ohjelmointi, kun alalla on paljon muutakin. Saattaakin kiinnostaa esim. data-analytiikka tai ihan joku muu juttu enemmän. Varsinkaan tohtoriksi lukevista juuri kukaan ei varmaan tähtää koodariksi, koska tohtorintutkinnosta ei siihen mitään hyötyä ole. 

Itse olen opiskellut alalle vasta päälle kolmekymppisenä. En ollut lapsena tai nuorena tehnyt mitään tietokoneilla enkä päivääkään koodannut ennen opintoja. Olihan se ekat pari vuotta sellaista nöyräksi tekevää työelämässä, siellä lapsesta asti koodanneiden gurujen seassa opetella alusta. Mutta sisulla en ottanut pilkkaa itseeni enkä suostunut uskomaan heidän tuomiotaan "hassu sairaanhoitajatäti yrittää koodata, ei tuosta tule koskaan mitään". Kyllä siitä tuli, kun vaan jatkoi tekemistä ja opettelemista. Ylitöitäkään en ole tehnyt kuin muutamana ekana vuotena tein jotta opin nopeammin. 

Ja olen sellainen full stack devaaja ja pilviarkkitehti.

Et voi olla noin idiootti että jos sinulla sattui olemaan piilevät kyvyt koodaajaksi niin kaikilla muillakin on.

Tai no, ehkä voit.

Mä en usko minkään erityisten kykyjen tarpeeseen. En tunnista itselläni mitään erityiskykyjä. Matematiikassa olin aina koulussa surkea, ja koulussa yleensäkin osin johtuen siitä ettei teininä kiinnostanut. Älykkyyskään ei ole järin korkea, yleensä saan testeistä siinä 100 paikkeille eli keskimääräisen. 

Itse koen että tärkeimmät kyvyt on olleet itseluottamus, usko siihen ettei tarvita mitään lahjoja vaan kaikki on opittavissa, pilkan ja halveksinnan sieto sillloin kun osaaminen oli vielä heikkoa, ja sinnikäs pään hakkaaminen seiniin ongelmien kanssa kunnes ne ratkeaa. Asenteella: periksi en anna vaikka henki menisi. Enkä uikuta että en osaa, vaan etsin tiedot ja opettelen kunnes osaan.

Vierailija kirjoitti:

"Kaikista on koodariksi" on yhä hullunkurinen väitös kuin että "kaikista on kirjailijoiksi".

Koodaus vaatii oikeasti tietynlaista taipumusta hahmottaa ongelmia ja kyetä ratkaisemaan niitä. Sitä ei kaikilla ole. Kuten kaikille ei ole taitoa kirjoittaa kirjojakaan.

Koodarina en ole samaa mieltä. Kirjojen kirjoittaminen vaatii luovuutta, sitä että osaa mielikuvitella asiota ja laittaa kuvitelmansa sanoiksi. Tämä on asia jota on vaikea oppia, jos minun tapaan pää on totaalityhjä aina, jos ei ole jotain arkista asiaa ajateltavana. Enkä koskan fantasioi mistään. JOten ei ainakaan fiktion kirjoittaminen sujuisi.

Mutta koodaamisen ongelmien ratkaisu on ihan samanlaista kuin sellainen, mitä jokainen tarvitsee arjessaankin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä eikä tarvita erityiskykyjä. Täytyy vaan opetella kielet, joilla koodia kirjoitetaan. Ja ongelmiin löytyy googlesta useimpiin myös ratkaisumalleja valmiina.

Jos kaikki voisivat oppia hyödyllisiksi koodareiksi, maksettaisiin koodareille saman verran palkkaa kuin tiskaajille tai kaupan kassoille.