Lue keskustelun säännöt.
Oikeuttaako diagnoosi huonon käytöksen?
06.09.2020 |
Esim. AD(H)D tai masennus? Tai joku vastaava?
Tuntuu, että jotkut ihmiset selittävät huonoa käytöstään esim. ADD:llä tai masennuksella eivätkä aktiivisesti edes pyri muutokseen, aina vaan "mä olen masentunut siksi oon niin hankala, kun on paha olla" tai "mulla adhd ja en osaa keskittyä ja vaikka toistuvasti kerrot että mun kommunikaationpuute satuttaa sua, niin en asialle mitään kun en mä osaa kommunikoida ja adhdn takia en jaksa keskittyä sun puheeseen tai kommunikaation harjoitteluun" yms.
Ja nimenomaan niin, että henkilö ei har apua siihen diagnoosiin, vaan se vaan aina vaan vedetään se kortti syyksi. Ei käytä lääkkeitä, ei käy terapiassa ym. Saanut vaan diagnoosin ja syyttää sitä
Itselläni masennus ja heikko itsetunto joiden seurauksena sanon ja teen todella asiattomia asioita läheisille ihmisille, mutta ei tulisi mieleenkään olla pyytämättä anteeksi tai sanoa, että on sen diagnoosin syytä, että käyttäydyn miten käyttäydyn, koska kyllä minä silti olen aikuinen, itse ajatteleva ja itsenäisesti päätökset tekevä henkilö.
Muilla kokemusta samanlaisesta?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikeuta mutta aiheuttaa, siinä vissi ero. Ei kukaan halua aiheuttaa vaikeuksia huonolla käytöksellään ja toiminnallaan. Jos ei ole keinoja hallita neurologista tai mielenterveydellistä ongelmaa niin tottakai siitä ei seuraa mitään hyvää. Jos ihmisellä on aivoperäisiä ongelmia niin se vaikuttaa kaikkeen, aivothan ovat ihmisen toiminnan keskus. Vähän sama kun vaatisi dementiaa sairastavaa ihmistä parantamaan käytöstään tai Touretten oireyhtymää sairastavaa hiljenemään ettei rumia sanoja tulisi ilmoille.
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeuta mutta aiheuttaa, siinä vissi ero. Ei kukaan halua aiheuttaa vaikeuksia huonolla käytöksellään ja toiminnallaan. Jos ei ole keinoja hallita neurologista tai mielenterveydellistä ongelmaa niin tottakai siitä ei seuraa mitään hyvää. Jos ihmisellä on aivoperäisiä ongelmia niin se vaikuttaa kaikkeen, aivothan ovat ihmisen toiminnan keskus. Vähän sama kun vaatisi dementiaa sairastavaa ihmistä parantamaan käytöstään tai Touretten oireyhtymää sairastavaa hiljenemään ettei rumia sanoja tulisi ilmoille.
Kyllähän minäkin ymmärrän, jos mikään ei toimi, mutta nyt puhuin ihmisistä, jotka eivät ole edes hakeneet apua. Olet masentunut, mutta et hae apua tai yritä voida paremmin, satutat ihmisiä oman pahan olosi takia, mutta syytät aina vaan sitä masennusta, et ota itse mitään vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
Minusta tuo ei kuulosta erityisen loukkaavalta. Appiukko on tuollainen eikä hänellä mitään diagnoosia ole, tietääkseni kaikki ovat ok hänen käytöksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
Jos tälle loukkaantujalle monta kertaa ihan asiallisesti perustellaan, miksi vastausta ei tule toivotulla tavalla, miksi hän yhä kokee oikeudekseen samanaikaisesti sekä olla muuttamatta viestittelytyyliään että loukkaantua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu käytöksestä, sairaudesta jne. Kyllä väistämättä esimerkiksi touretten, kehitysvammaisuuden tai autismin ollessa kyseessä tulee ympäristön tulla ns. vastaan. Ja kyllä käsittääkseni esimerkiksi ADHD ei voi hallita keskittymistään samalla tavalla kuin me muut, ja itseasiassa autismilla, ADHD:lla ym. on todettu olevan jonkin verran samankaltaista geenipohjaa, eli varmasti tulevaisuudessa ymmärrämme neurologisia vaivoja paremmin. ADHD on myös neurologinen poikkeavuus, eli pysyvä tila, ns. synnynnäinen ihmisellä. Sitä ei voi "hoitaa" ihmisestä pois.
Masennus eroaa edellämainituista monin tavoin. Se ei ole neurologinen häiriö, vaan somaattinen sairaus. Toki vakavasti masentunut psykoosiin vaipuessaan voi olla jopa syyntakeeton rikoksen toteuttaessaan, mutta ADHD tai ns. hyvätasoinen autisti on mitä todennäköisimmin syyntakeellinen. Eivät nämä ole niin yksiselitteisiä asioita. Ihmissuhteissa pitää pyrkiä ymmärtämään toista ja hänen vaikeuksia, ja säädellä tilannetta rajoja vetämällä. Esimerkiksi jos jonkun käytös on henkisesti raskasta, mutta hän ei tuolle käytökselle oikeastaan mitään mahda, niin on tärkeää nähdä silloin tällaista ihmisistä kun itsellä siihen riittää energiaa. Toisen asemaan asettuminen ja ymmärtäminen puolestaan helpottaa yhteisiä kohtaamisia, koska silloin osaa olla ottamatta toisen käytöstä henkilökohtaisena loukkauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
Jos tälle loukkaantujalle monta kertaa ihan asiallisesti perustellaan, miksi vastausta ei tule toivotulla tavalla, miksi hän yhä kokee oikeudekseen samanaikaisesti sekä olla muuttamatta viestittelytyyliään että loukkaantua?
Mutta mitä jos loukkaantuja on yrittänyt monia erilaisia keinoja ja yrittänyt ymmärtää, mutta se toinen ei edes tule sen verran vastaan, että yrittäisi itse kertoa sille loukkaantujalle jotain keinoja millä voisi asiat ilmaista, niin että tämän diagnosoidun olisi helpompi ottaa asioita vastaan. Kyllähän sillä adhd henkilölle pitää olla vastuu auttaa sitä toista keksimään keinoja millä he voisivat kommunikoida. Ei se voi mennä niin, että toisella adhd ja sen pitäisi riittää selitykseksi ja sitten sen toisen pitäisi vaan jäädä huulipyöreenä ihmettelemään. Kyllähän se adhd voi neuvoa toista miten hänelle kannattaa puhua tai viestejä kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
On myös hyvä huomata, että yhtälailla on epäkohteliasta viestitellä toiselle jatkuvasti, jos tämä on sanonut että viestien lukeminen on hänelle vaikeaa ja niihin vastaaminen myös. Oikeastaan voisi jopa sanoa, että todella huonoa käytöstä. Silloin pitää mieluummin soittaa kun asiaa tai haluaa jutella.
Ihmisillä on monia syitä miksi lukeminen on vaikeaa, esim. lukivaikeus, huono näkö ja tässä tapauksessa ADHD. Ei ole ok vaatia toista kommunikoimaan jatkuvasti viestillä, jos toiselle se on vaikeaa. Sellainen ei ole hyvää ystävyyttä.
Masennus on kuin väsymys. On sinulta ap huonoa käytöstä vaatia muilta jotain, jos on hyvin tiedossa että he ovat väsyneitä. Jokaisella on oikeus levätä. Tämä käytös suuntautuu sisäänpäin.
Adhd tai muu diagnoosi johon liittyy yliaktiivista käytöstä, joka johtaa potilaan itsensä tai jonkun muun asioiden sotkemiseen. Tämä käytös suuntautuu yleensä ulospäin ja tarvitsee lääkityksen.
Näiden luulisi olevan yksinkertaisia asioita, jos on yhtään empatiaa tai ymmärrystä tunteista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
No, ihmisillä on paljon sanottavaa asioista, joita he eivät ole itse kokeneet. En pysty keskittymään pitkään tekstiin/viesteihin ja olen sen läheisilleni sanonut, joten käymme keskustelumme kasvotusten. Sellainen joustaminen kuuluu ihan normaaliin empatiakykyyn. Jos mielestäsi keskittymiskyvyttömyys on huonoa käytöstä, niin et ole kovin perillä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.
Jos sama henkilö toistaa sinulle useasti, että häntä loukkaa, kun et vaikka vastaa hänen viesteihinsä ja sinä sanoisit aina, että et adhd:si takia jaksa keskittyä lukemaan hänen viestejään kokonaan, niin minusta se on huono käytöstä. Jos ei jaksa keskittyä lukemaan pitkää tekstiä, niin sen tekstin voi lukea osissa ja vastata osissa.
On myös hyvä huomata, että yhtälailla on epäkohteliasta viestitellä toiselle jatkuvasti, jos tämä on sanonut että viestien lukeminen on hänelle vaikeaa ja niihin vastaaminen myös. Oikeastaan voisi jopa sanoa, että todella huonoa käytöstä. Silloin pitää mieluummin soittaa kun asiaa tai haluaa jutella.
Ihmisillä on monia syitä miksi lukeminen on vaikeaa, esim. lukivaikeus, huono näkö ja tässä tapauksessa ADHD. Ei ole ok vaatia toista kommunikoimaan jatkuvasti viestillä, jos toiselle se on vaikeaa. Sellainen ei ole hyvää ystävyyttä.
Entä kun kyse on lapsen vanhemmista ja mitään ei saada sovittua koska toinen ei suostu puhumaan kasvotusten ja muutenkaan saa mitään aikaiseksi? Mihin pisteeseen saakka oikein pitää tulla vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennus on kuin väsymys. On sinulta ap huonoa käytöstä vaatia muilta jotain, jos on hyvin tiedossa että he ovat väsyneitä. Jokaisella on oikeus levätä. Tämä käytös suuntautuu sisäänpäin.
Adhd tai muu diagnoosi johon liittyy yliaktiivista käytöstä, joka johtaa potilaan itsensä tai jonkun muun asioiden sotkemiseen. Tämä käytös suuntautuu yleensä ulospäin ja tarvitsee lääkityksen.
Näiden luulisi olevan yksinkertaisia asioita, jos on yhtään empatiaa tai ymmärrystä tunteista...
Minä kärsin vaikeasta masennuksesta ja mies ei kommunikoi lapsemme asioiden hoitamiseksi vaan syyttää add:tä, jota ei kyllä ole diagnosoitu eikä hän lääkäriin sitä halua mennä diagnosoimaan vaikka olen kehoittanut. Käsitän että pitkät viestini ovat mirhelle raskasta luettavaa, mutta ihan yhtä raskasta on masentuneena yrittää sopia lapsen asioita henkilön kanssa, joka ei vastaa lyhyisiin viestein, ei puhelimeen eikä sitten niihin pitkiinkään viesteihin jossa yrität selittää että pakko ajatella lapsen parasta. Mutta olette oikeassa. Viestien lähettäminen minun osaltani on huonoa käytöstä, kun mies on ilmoittanut että ei jaksa niitä lukea tai jos jaksaa niin ei jaksa vastata mutta on minusta yhtä huonoa käytöstä antaa viattoman lapsen kärsiä kun ei itse edes yritä hakea apua. Ap
Tuntuu, että monet tahallaan halusi ymmärtää väärin aloituksen, mutta toisaalta ei yllätä vauvapalstalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on kuin väsymys. On sinulta ap huonoa käytöstä vaatia muilta jotain, jos on hyvin tiedossa että he ovat väsyneitä. Jokaisella on oikeus levätä. Tämä käytös suuntautuu sisäänpäin.
Adhd tai muu diagnoosi johon liittyy yliaktiivista käytöstä, joka johtaa potilaan itsensä tai jonkun muun asioiden sotkemiseen. Tämä käytös suuntautuu yleensä ulospäin ja tarvitsee lääkityksen.
Näiden luulisi olevan yksinkertaisia asioita, jos on yhtään empatiaa tai ymmärrystä tunteista...
Minä kärsin vaikeasta masennuksesta ja mies ei kommunikoi lapsemme asioiden hoitamiseksi vaan syyttää add:tä, jota ei kyllä ole diagnosoitu eikä hän lääkäriin sitä halua mennä diagnosoimaan vaikka olen kehoittanut. Käsitän että pitkät viestini ovat mirhelle raskasta luettavaa, mutta ihan yhtä raskasta on masentuneena yrittää sopia lapsen asioita henkilön kanssa, joka ei vastaa lyhyisiin viestein, ei puhelimeen eikä sitten niihin pitkiinkään viesteihin jossa yrität selittää että pakko ajatella lapsen parasta. Mutta olette oikeassa. Viestien lähettäminen minun osaltani on huonoa käytöstä, kun mies on ilmoittanut että ei jaksa niitä lukea tai jos jaksaa niin ei jaksa vastata mutta on minusta yhtä huonoa käytöstä antaa viattoman lapsen kärsiä kun ei itse edes yritä hakea apua. Ap
Olisi ehkä kannattanut Ap aloituksessa jo kertoa tarkemmin tilanteessa. Diagnoosi ei poista velvollisuuksia lasta kohtaan, ei masennus eikä ADD. Lapsen parhaaksi on tehtävä parhaansa ja huolehdittava, että lapsi saa kehittyä ja kasvaa hyvin, elää ikä- ja kehitystasonsa mukaista elämää.
Teidän ongelmat lienevät syvempiä. Käsitinkö oikein että olette kuitenkin parisuhteessa? Jos näin, niin menkää pariterapiaan.
Jos vanhemmista toinen on kykenemätön huolehtimaan lapsen kasvulle välttämättömistä asioista, niin nämä ovat sitten toisen vastuulla. Kun lasta nyt ei vaan voi heitteillekään jättää. Jos taas se toinenkin on kykenemätön tähän, niin sitten pitää hakea apua lastensuojelusta. Eli tilanne menee nyt niin, että sinä yrität saada miehen vielä pariterapiaan ja ymmärtämään vastuunsa vanhempana. Miehesi kohdalla vastuunkanto on sitä että hän keksii keinoja esimerkiksi neurologin kanssa hoitaa oman osansa vanhemmuudesta. Mutta niin kauan kuin hän ei osallistu vanhemmuuteen, niin asiat ovat sinun vastuulla. Ja jos sinä et jaksa ja pysty, niin haette apua.
Tilanteesi kuulostaa kurjalta ja miehesi käytös ärsyttävältä. Mutta häntä nyt et vaan voi muuttaa käyttäytymällä samalla tavalla kuin ennen. Tarvitaan jotain uutta. Ja ennen kaikkea sinun on ymmärrettävä hakea tukea perheellenne, jos masentuneena joudut kantamaan yksin liikaa vastuuta. Viesteillä keskustelu kannattaa lopettaa, sillä on tärkeää ottaa tosissaan jos toinen sanoo ettei niihin kykene keskittymään.
No riippuu, miten määritellään huono käytös. En kyllä itse miellä kyvyttömyyttä keskittyä puheeseen huonona käytöksenä, se kun ei ole oma valinta. Itselläni on adhd-diagnoosi ollut 6 vuotta ja olen kokeillut terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, mitkä eivät ole sopineet.