Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uranaiset: harmittaako, kun omia penskoja ei ollut aikaa hankkia ja nyt ei säteilykään auta?
06.09.2020 |
Näin se vain on. Juoksit mammonan perässä samalla, kun minä perustin perheen, sain penskoja ja nyt jo penskanpenskoja. Ja nyt. Nyt on jo myöhäistä. Munasolut on jo kaikki turhaan kohtuun laskeutuneet odottaakseen hedelmöitystä. Ei ole yhtään jäljellä. Harmittaako?
Kommentit (12)
No mä olen kyllä uranainen jolla on "penskoja". Eli eipä tässä harmita. Pikemminkin sua näyttää harmittavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä juossut mammonan perässä vaan mielenkiintoisen elämän ja tekemisen. Sain kaiken, tai melkein kaiken - kukaan ei saa kaikkea.
t. 2:n kirjoittaja
Harmittaako sinua, että vietit tärkeimmät vuotesi kyökkipiikana samalla kun muut kävivät töissä ja elivät?
Mitä olet saavuttanut elämässäsi ap? Äläkä ala luettelemaan lastesi saavutuksia, vaan kerro omistasi. Millainen koulutus sinulla on, paljonko olet maksanut veroja, mitä olet tehnyt yhteiskunnan hyväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi harmittaisi?- En minä ole elämäni mielekyyttä ja siinä onnistumista asettanut riippumaan siitä saanko lapsia vai en. Tiedän parin, joka aikanaan muodostui vanhojen tanssien jatkoilla ja yhteiseloa on sen jälkeen jatkunut vuosia, oikeammin pari vuosikymmentä ja yhteistä lasta he ovat yrittänee saada ainakin 10 vuotta siinä onnistumatta. Ei tulisi mielenkänn arvostella, että olivat joenkin "vajaita" kun eivät ole onnistuneet.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3638401/miksi-teit-uraa-vaikka-perhekel…
Mietinkin miksi otsikko kuulosti niin tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei harmita. Penskat on ärsyttäviä.
En ole vielä niin vanha, mutta ei tule harmittamaan yhtään. Ne jotka kuvittelee että asia on noin yksinkertainen tai mustavalkoinen ei ymmärrä elämästä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee ihan oma äiti mieleen. Hän luopui lapsia saatuaan koulutuksesta, työstä yms. elämisestä ollakseen vain kotona.
No, nyt lapset ovat aikuisia eikä kukaan halua pitää häneen yhteyttä. Ja mieskin lähti. Eli ihan turhaan "panosti" äitiyteen, parempi olisi ollut käyttää elämä hyödyllisemmin. Varmaan katkera paikka olla lähemmäs eläkeikäinen, elämä lähestulkoon ohi ja mitään ei ole saavuttanut.
Olen 47v vakituisessa työpaikassa oleva, en ehkä niinkään uranainen. Ei harmita kun omia penskoja ei ole tullut hankittua vaikka aikaakin olisi ollut.
Alue: Aihe vapaa
Ei, en ole koskaan ollut äitityyppi eikä minulle ole milloinkaan tullut minkäänlaista pesänrakennusviettiä eikä vauvakuumetta. Ikä 56.