Kummat olisi ihanamat pienet vai suuret ristiäiset? Perustelut kiitos.

eli pieniin kallistun (paitsi jos iso suku). Ristiäiset ovat aika pian lapsen syntymän jälkeen, ja olen itse ainakin ollut vielä väsynyt ja vauvan rytmikin vähän hakusessa, joten pienet juhlat jaksaa paremmin. Juhlista yleensä kyllä tykkään ja ristiäisissä äiti ja anoppi ovat leiponeet avuksi.

Paikalla oli paljon pikkulapsia, pari tämän kastettavan veljeä ja ties mitä kumminkaimanmuksuja. Meteli ja väninä oli kamala, kun aikuiset tietysti ihan kohteliaastikin yritti antaa huomiota sille kastettavalle ja sen vanhemmille ja ne muut lapset jäi paitsioon. Vinkuivat sitten räkä poskella ja viipottivat ympäri seurakunnan tiloja. Varmasti pienemmissä ristiäisissä kotona olisivat olleet rauhallisemmin. Paikalle väkisin raahatut vauvan äidin serkun esiteinilapset alkoi sitten heti kahvituksen jälkeen tuhista ja mankua poislähtöä, " kun mä oon luvannu sille ja sille että me tullaan siihen ja siihen mennessä pois..." Parempi olisi ollut, jos olisi kutsuttu vain isovanhemmat ja kummit perheineen tms.

meillä oli isot ristiäiset eikä sellaisia enää koskaan. ;)

Täytyy myöntää etten kyllä ymmärrä, että mitkä sukujuhlat ne niin hienot on, että lapset hälinällään ne pilaisi. Jotenkin ristiäiset ja Jeesuksen sanoma, että " sallikaa lasten tulla minun tyköni" ja toisaalta se, että lapset pitäisi ristiäisistä rajata ulos on kovin vierasta minun maailmankuvassani.



Meidän pojan ristiäisissä lapset olivat kuin unelma (lapset osasivat käyttäytyä ja kävivät vauvaa ihastelemassa), mutta vaikka eivät olisi olleet, niin ihan yhtä haluttuja he olisivat sinne olleet joka tapauksessa. Ja missäpä niitä käytöstapoja lapset oppisi, jos heidät aina juhlien ulkopuolelle rajattaisiin.



No, tämä kertokoon sitä, että jokainen tehköön niin kuin itse parhaimmaksi kokee. Pienet lienevät yleisimmät, mutta meille suuret sopi hyvin. Suku on pieni ja on kiva, jos joskus aina löytää syyn kutsua itselle läheisiä ihmisiä yhteen. Vauvan ristiäiset on taatusti hyvä syy kutsua ihmisiä koolle.

Minä pidän suurista juhlista eikä meillä ole sillä lailla taloudellisesti tiukkaa, että pitäisi miettiä. että montako ihmistä on vara kutsua. Minusta isoissa juhlissa on usein rennompi tunnelma. Minä en pidä kauheasti sellaisista perinteisistä ristiäisistä, missä veisataan virsiä ja keskustellaan hiljaa kahvikupin ääressä, mutta jonkun toisen mielestä sellaiset ovat varmasti juuri täydelliset.

Meillä ollut kahdesti suuret ristiäiset ja ollaan tykätty kovasti. Pienistä ristiäisistä ei kyllä kokemustakaan. Minusta oli ihana syy kutsua sukua ja ystäviä koolle ja kun joka tapauksessa haluttiin ristiäiset väljemmille vesille kuin kotiin, niin samallahan sinne kutsui kaikki läheiset kuin että olisi joutunut karsimaan tilojen puutteen takia ihmisiä. Mielestäni molemmat tilaisuudet olivat erittäin kauniit ja meidän näköiset - oli ohjelmaa ja tarjottavaa, mutta ne vain kehystivät itse kastetilaisuutta.