Mistä apua kun 3-v diabeetikkolapsi jatkuvasti kieltäytyy syömästä? Rankkaa =(

Silloin olisi vähän enemmän pelivaraa syömisten kanssa, eikä tarvitsisi kuitenkaan pistää usein niin kuin monipistoshoidossa.

mun diabeetikkolapsi on ollut aina hyvä syömään (syö "kaikkea"), mutta tietysti välttelen sellaisia ruokia joiden suhteen arvelen, etteivät tee kauppaansa. Ja uutuuksia tulee kokeiltua nahkeesti. Jos joku ruoka menee huonommin, niin sitten annan sellaista jälkiruokaa joka uppoaa. Sama sellaisten ruokien kanssa, joissa ei ole paljon hiilareita (kuten vaikka pinaattikeitto).



Kyllä diabeteshoitajalta pitäisi vähintään tukea saada. Ainakin meillä on upeat hoitajat olleet aina Jorvissa; apua ja neuvoja saa kun pyytää. Ehkä myös oman seudun diabetesyhdistystä voisi kokeilla; heillähän on joskus jopa alaan erikoistunut hoitaja käytössään?



Syökä lapsi yleensä mitään terveellistä? Siis puuroja (kaura, ruis jne.), leipää, lihaa, munia? Mitkä ovat lämpimistä ruuista hyviä? Niitä modifioimalla voisi ehkä saada paremmin ruokia uppoamaan. Meillä on lisäksi käytössä ihan rankka palkitsemisohjelma, eli jos on ruoka joka ei ole lasten varsinaista herkkua, niin ihanaa jälkkäriä ei saa jos ei ruokaa syö X verran. Jälkkäriä ei siis ole tarjolla aina.



Voimia!

Laittaisin sormiruokaa ja ruokapaikan television ääreen ja siinä pistelisi omaan tahtiin katsellessaan jotain mieluista ohjelmaa. Tämä silloin kuin muu ei tepsi.

lääkärikin oli sitä mieltä että se ei varmaankaan olisi hyvä vaihtoehto kun lapsi on niin vilkas, kiipeilee ja on jatkuvasti menossa, kokisi pumpun hankalana ja se tuskin siis pysyisi hänellä :o/ Muuten se kyllä olisi varmastikin hyvä vaihtoehto! Kun sokeritkin seilaa edestakaisin :o( Kaikki vaikuttaa, syöminen, liikkuminen, sairastelu...

Sain iltapalaksi menemään pilttipurkin, olihan siinä 20g Hh että jospa se riittäisi. Pitää mitata vielä sokerit häneltä ennenkuin itse menee nukkumaan.

ap

Meillä mitatataan AINA - vaikka olisi arvot olleet päivällä mitä tahansa ja vaikka olisi syönyt jätti-iltapalan...



Munkin lapsella sokerit heittelee ihan älyttömästä. Välillä vähän yli 2 (pelottavaa kyllä) ja välillä 20 tuntumassa.



3 (tai joku aiemmista)

Ei lapsen vilkkaus ole mikään este pumpulle. Harva lapsi vain istuu paikallaan kiltisti, ja silti pumppuja on lapsilla tosi paljon. Ei se laite vauhdissa irtoa ellei vartavasten irrota.

Mutta mittaan myös yöllä, eli silloin kun itse menen nukkumaan (ennen puoltayötä). Lapsi on silloin ehtinyt nukkua jo monta tuntia.

ap

Lapsi varmaan vaistoaa paniikkinne, ja syömisestä tulee entistä suurempi show. Alkuasetelma on hankala, kun lapsi on vähäruokainen.



Lisätkää ulkoilua, niin ruokahalu kasvaa. Onko perheessä isompia lapsia tai tuttavalapsia, jotka voisivat näyttää mallia syömisen suhteen? Tai voisitteko pyytää vaikka mummoa joku kerta ruokailemaan lapsen kanssa niin kierre katkeaisi? Eikä tuo vs alle 5 nyt mikään kauhean huono arvo ole...kokeilkaa rohkeasti erilaisia ruokia, josko repertuaari siitä laajenisi. Kehukaa hyvästä syömisestä!

Kokemuksesta tiedän että rankkaa on, mutta koita jaksaa!

Ehdottaisin ajanvarausta ravitsemusterapeutille. Sieltä voisi saada hyviä neuvoja. Kuulostaa siltä, että ruokailusta on tullut lapsellesi tapa, jolla hän on huomannut voivansa "kikkailla". Tuosta tavasta olisi päästävä mahd. pian eroon ja saatava ruokailu mahd. normaaliksi tapahtumaksi, josta ei joka kerta tarvi tehdä niin suurta numeroa.



Oletteko jo olleet sopeutumisvalmennuskursseilla diabeteskeskuksessa? Siis kesän perheleirillä? Sieltä voisi saada apua myös ja ennen kaikkea vertaistukea. Katso diabetesliiton sivuilta.



T: dibeetikkotytön äiti

Juuri 2,5v. oli juuri oppinut pois vaipoista kun alkoi käydä pissalla kymmeniä kertoja päivässä ja pissaa tuli paljon. Alkoi juoda paljon, yölläkin heräsi juomaan ja vettä piti olla mukikaupalla. Laihtui ja oli väsynyt ja huonovointinen.

- jatkuva jano

- pissaili todella paljon, vaipasta lorisi yöllä pissat läpi lattialle asti!

- väsynyt, ei jaksanut kiinnostua leikkimisestä ym

- ei edes puhunut juuri mitään :o/



Lähisuvussa paljon diabetesta joten aloimme epäillä ja lainasimme sukulaiselta verensokerimittarin joka näytti HI (eli sokeri oli niin korkealla ettei lukemat riittäneet mittarissa). Siitä lähdin päivystykseen lapsen kanssa ja sieltä ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan. Siellä saimme pian diagnoosin ja suoraan osastolle, missä olimme viikon.

Kun diabeteksen hoito oli aloitettu niin ei mennyt kauaa kun lapsi alkoi puhumaan, ja oli aivan eri virkeä kuin ennen! Hän oli kertakaikkiaan niin nuutunut diabeteksen takia, ettei jaksanut edes yrittää puhua :o/ Onneksi menimme ajoissa hoitoon ja ei jouduttu teholle kuitenkaan, kuten useimmiten käy.

ap

Kuulostaisi ainakin siltä, että pika- ruoan jälkeen pistettynä voisi toimia?

Me annoimme lapsen lukea jotain lehteä tai kirjaa syödessä ja lusikoimme ruokaa suuhun - toimi. Mainoslehdet toimi hyvin (Tiimari tms), ei niin väliä vaikka ruokaa tippui ja sitten pari kovakantista vauvakirjaa, niissäkin oli kivoja kuvia ja katsotiin kirjaimia ym ja niistä pystyi pyyhkimään sotkut pois. Telkan ääressä on myös syöty mm iltapuuro..

ap