Asiantuntijuus ja esiintymispelko
Toimin ns. asiantuntijana tietyllä alalla. Työ sisältää paljon ihmiskohtaamista ja jonkin verran esiintymistä. Ongelma on se, että ajatuksen tasolla minua ei jännitä etukäteen, mutta itse esiintymistilanteessa menen aivan lukkoon. Pystyn kyllä puhumaan, mutta esiintyminen on vaivaannuttavaa ja vaikutan ujolta. Ja olen paljon sekavampi kuin oikeasti. Mitä tälle voi tehdä?? Esiintymiskokemusta on, joten ei pitäisi olla siitä kiinni ettenkö olisi altistunut esiintymisille.
Kommentit (12)
Oletko saanut palautetta siitä, että olet sekava ja vaikutat ujolta vai tuntuuko vain itsestäsi siltä?
Muista hengittää, kohdista katseesi hieman yleisön päiden yläpuolelle ja kun alkaa helpottaa, voit kohdistaa katseen myös yleisöön.
Esiintymisjännitys kertoo vain, että keho valmistautuu tehtävän ja että arvostat yleisöäsi.
Jännittäminen on temperamenttikysymys ja temperamentti on perinnöllinen, joten ei jännittämisestä ehkä pääse - eikä tarvitsekaan. Joitakin esiintyjiä auttaa, jos esityksen alussa pystyy sanomaan jännittävänsä. Sillä saa heti myös yleisön sympatiat puolelleen, koska melkein kaikki ovat kokeneet samaa.
Siis kyllä, valitettavasti myös näytän muille sekavalta. Tilanne on paha. Työni ei onneksi ole vain esiintymistä. Olen myös opinnoissa, joissa olen nuorin ja muut minua paljon kokeneempia, siellä puheeni on lähinnä sössöttämistä. Olisiko joku tarvittaessa otettava lääkitys mahdollinen?
Tietoinen läsnäolo. Tietoisen läsnäolon on havaittu muuttavan aivoja juuri sillä hyvällä tavalla. Aivoistasi siis alkaa aktivoitumaan eri osat kuin tähän asti ja siten myös reaktiosi esiintymistilanteessa on eri.
Esiintymis pelon taustalla on useimmiten kilttiys.
Lopeta kilttiys, lopeta esiintymispelko.
Ota Law of Attraction meiningit käytännön toteutukseen. Fiilaa olevasi jumalainen esiintyjä. Visualisoi miten luentosali jumaloi esiintymis taitojasi.
Fiilaa olevasi röyhkeä, dominoiva, itsevarma. Fiilaa olevasi Jordan Peterson.
Ne beetasalpaajat varmaan auttavat, mutta usein kokemuksen karttuessa jännittäminen helpottaa.
Joo. Mutta. Olet asiasi tuntija,tiedät että asia on ok,ei ole siitä pelkoa siis.
ENsin katsot yleisöä silleen sen kkummemmin ketään katsomatta,ja voit vaikka vähän siinä väännelläkin käsiä. SItten vaan aloitat,katsot johonkin kiintopisteeseen ja se on siinä.
Miten olet ylipäätään saanut työpaikan? Itse opiskelen samankaltaiselle alalle (oletan) ja olen pudonnut jo haastattelussa. Jos sut on kuitenkin joku rekryssä kokenut sopivaksi, niin ei se kai auta muuta kuin toivoa, että kokemus auttaa.
Jännitys ei lopu käskemällä. Ei myöskään hyväksymällä. Ajan kanssa kokemuksen kasvaessa helpottaa, tarvittaessa ensi alkuun lääkkeillä
Suosittelen lääkitystä, itsellä auttoi.
Kokemus ei auta, jos luonteesi on sellainen, että se keskittyy aiempaan pelkoon aiemman onnistumisen sijaan, ja päättelee siitä että koska viimeksi piti pelätä niin nyt vasta pitääkin.
Mieti motivaatiotasi. Haluatko todistaa kelpaavasi vai haluatko, että yleisösi saa mitä tarvitsee?
Esimmäisessä moodissa joudut lapsen rooliin ja yleisö on jumala, ja koska Jumala näkee ja tietää kaiken niin he myös näkevät kaikki virheesi, koska he tietävät mitä sinun olisi pitänyt sanoa. Olet viimeisellä tuomiolla, koska jos mokaat kukaan ei halua enää kuulla mitä sinulla on sanottavaa.
Jälkimmäisessä moodissa olet huolehtivainen vanhempi, joka kertoo lapsille asiat, joita he tarvitsevat, ja samalla on lämmin ja lempeä jotta he kykenevät ottamaan sen vastaan. Miksi huolehtivainen vanhempi jännittäisi lasten edessä, hänhän tietää olevansa tärkeä?
Lääkitys. Rauhoittava tai mieliala.
Aika moni taitaa syödä niitä nykyisin.