Miksi joitain häiritsee niin kovin, että jollain toisella ei ole kavereita?
Onneksi näitä muiden elämää kyttääviä ei niin usein kohtaa, mutta kohtaapa joskus kuitenkin. Kysehän ei yleensä ole siitä, että tämä henkilö olisi huolissaan hyvinvoinnistasi, koska tuskin siinä tapauksessa käyttäytyisi ilkeästi ja tylysti. Ihmetyttää siis, että miksi jotain ylipäänsä kiinnostaa jonkun toisen sosiaaliset suhteet noin paljon? Etenkin jos itse kaveriton henkilö ei koe ongelmaa ja viihtyy hyvin yksikseen tai vaikka pelkästään perheen kanssa.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Yrittää pönkittää omaa tunnetta omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa painamalla muita alaspäin.
Tämä on totta. Ei edes yksin saisi kävellä rauhassa.
On se outoa, ettei saa olla kaveriton, jos ei kavereita elämäänsä kaipaa.
Ehkä ajattelee että toinen on varmaan yksinäinen.
Yhdes koulus tuli aina eräs tyttö juttelemaan mulle, kun olin yksin, ehkä ajatteli että kaipaan seuraa.
Sinä heijastat muille heidän syvimmät pelkonsa.
Vierailija kirjoitti:
Yrittää pönkittää omaa tunnetta omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa painamalla muita alaspäin.
Joo, tämä on yleistä. Kaveriton on helppo kohde tällaiselle hierarkiakiipijälle. On myös omasta mielestään auttamishaluisia hyväntekijöitä, jotka kuvittelevat, että kaveriton ihminen kaipaisi sääliä ja kauhistelua.
Jotkut taas pelkäävät itse yksinäisyyttä ja yksin jäämistä niin paljon, että ahdistuksissaan härkkivät tuota kaveritonta koko ajan. Heille ei ole olemassa sellaisia käsitteitä kuin vapaaehtoinen kaverittomuus tai yksin viihtyvä ihminen. Heille sellainen henkilö on kuin heijastus pahimmista painajaisistaan ja siksi heidän on jotenkin saatava se kaveriton ihminen "normitilaan", jotta ahdistus lakkaisi.
Yrittää pönkittää omaa tunnetta omasta asemastaan sosiaalisessa hierarkiassa painamalla muita alaspäin.