Te, joilla on ollut pahoja ongelmia stressin kanssa/burn out

Up

Vaikea omiaan on neuvoa kun voivat olla ihan päinvastaisia kuin mikä sinua auttaisi, eikä niitä oikein edes muista. Kertoisitko tilanteestasi jotain niin voi tulla mieleen joku kokeiltukin idea.

Onko sinulla siis ajasta puutetta koko ajan vaiko esim. töissä liian kiire mutta illat vapaat, jne? Miten oireilee, uni, syöminen, sosiaalisuus jne? Minkälaisia asioita olet tehnyt, ja mikä ei ainakaan toimi ja mikä toimii vähän?

En pystynyt menemään enää työpaikalle. Romahdin täysin, paluuta ei ole. Nyt jo helpottaa ja toivon että pääsee opiskelemaan. Lääkkeitä ja terapiaa vaati jonkin aikaa. Aika auttaa ja työpaikan/alan vaihtaminen.

Burn out tuli jatkuvista yli 65 tunnin pituisista työviikoista. Ei siihen tilaan auttanut kuin pitkä sairasloma ja esimerkiksi maalaaminen. Siis taiteilu ilman vaatimuksia lopputulokselle. Vieläkään ei muisti toimi niinkuin ennen.

Itselläni on ollut aina vähän lievää stressiä. Ei ole kuitenkaan tapana purkaa sitä stressiä muille ihmisille. Stressaan/jännitän mahallani, sydän lyö lujempaa. Sen huomaa kyllä, kun stressaa.

Keinona tämän ehkäisylle ei minulla ainakaan ole muutakuin, että tästä huolimatta rohkeasti eteenpäin. Se helpottaa, kun se stressin aiheuttama asia on hoidettu pois päivälistalta.

Kuitenkin esimerkiksi päivittäiset stressin aiheuttavat asiat taitaa lakata vasta, kun pääsee eläkkeelle.

Mulla auttoi pienien kivojen juttujen tekeminen. Aloin neulomaan villasukkia, ihan niitä perusmallisia mitä on helppo tehdä ja tulee nopeasti valmista. Aloin kuvaamaan luontokuvia, ihan omaksi ilokseni. En julkaise niitä edes somessa. Ostin myös aikuisten värityskirjan ja aloin värittämään. Ennen pidin sitä ihan höpötouhuna, mutta sehän on todella rentouttavaa. Tai milloin mitäkin. Opettelin vaan makaamaan lattialla rentona silmät kiinni. Sekin oli pahimman stressin aikaan yllättävän vaikeaa. Mulla tuli siis töissä romahdus. Pääsin onneksi nopeasti toiselle osastolle eri tehtäviin. Noi pienet kivat asiat on ne mitkä pitivät jotenkin järjissäni silloin.

Tuhoat aivosi. Luultavasti lisäät riskiä myöhempiin sairauksiin. Dementia? Eikö se saa tekemään muutoksia elämääsi?

Muutaman kuukauden sairasloma, osa-aikatyö ja sitten takaisin töihin. Oli virhe mennä takaisin, mutta sain voimia irtisanoutua.

Nyt puoli vuotta työttömänä levännyt ja vaan ollut. Alkaa pikkuhiljaa olla parempi olo.

Mindfullness harjoituksia olen tehnyt, niistä olen kokenut olevan hyötyä. Liikuntana vain kevyet kävelyt. Viime aikoina on jaksanut jo kotitöitäkin tehdä.

Kannattaa tunnistaa mistä stressi oikeasti johtuu ja yrittää päästä siitä eroon. Minulla se oli työ. Jos asioista joihin et voi vaikuttaa, niin silloin pitää yrittää muuttaa suhtautumista, tunnistaa stressireaktiot ja käyttää esim hengitysharjoituksia sen kontrollointiin, sekä käsitellä asiaa ammattiauttajan kanssa.

Olin neljä viikko ilman nettiä ja sähköpostia ja avaamatta tietokonetta muuta kuin laskujen maksua varten. Tämä oli noin kymmenen vuotta sitten, haasteellisempaa tämän päivän ihmiselle. 

Olin töistä pois kuusi viikkoa. 

Eli oma neuvoni on, että ruutu pimeäksi ja av unholaan. 

Hidastempoista ulkoilua, lepoa, ärsykkeet ja stimulaatio minimiin, kivoja asioita voimien mukaan. Ja tuon toteuttamiseksi tarvitset sairaslomaa, jos olet työelämässä. 

Minulle tuli burn out edellisenä keväänä ja toivun vieläkin.

Itseä auttanut ainakin asennoituminen "päivä kerrallaan", miellyttävä tekeminen, hengitysharjoitukset ja b-ryhmän vitamiinit. Hierontakin auttanut.. ja luonto.

Töissä on alkanut tekemään todella vaikeaa, hermot ei kestä ja stressinsieto 0. Työterveydessä ovat täysin hampaattomia, kävin muutaman kerran jollain työpsykiatrilla mutta mitäpä sellainenkaan muutamalla käynnillä pystyisi tehdä. Työterveydessä vaan sanotaan että "hienoa kun pärjäät kuitenkin siellä töissä". Ei tässä taida olla kohta muuta vaihtoehtoa kuin irtisanoutua.

Vierailija kirjoitti:

Olin neljä viikko ilman nettiä ja sähköpostia ja avaamatta tietokonetta muuta kuin laskujen maksua varten. Tämä oli noin kymmenen vuotta sitten, haasteellisempaa tämän päivän ihmiselle. 

Olin töistä pois kuusi viikkoa. 

Eli oma neuvoni on, että ruutu pimeäksi ja av unholaan. 

Hidastempoista ulkoilua, lepoa, ärsykkeet ja stimulaatio minimiin, kivoja asioita voimien mukaan. Ja tuon toteuttamiseksi tarvitset sairaslomaa, jos olet työelämässä. 

Joo, ärsykkeet minimiin. Auttaa oikeasti vaikka helppoa ei aluksi ole. Terv. Uupunut

"Ylitöiden" eli tunti tunnista pidettävien liukumien tekemisen lopettaminen. Usean viikon sairasloma. Töihin takaisin osa-aikaisella sairaslomalla kolminkantaneuvottelun kautta, niin että työterveyden ja HR:n kanssa sovittiin tehtävänkuvan muutoksista niin, että kuormittavimmat asiat jäivät pois.

Kotona rutinoitua, rauhallista elämää. Kaikki ylimääräinen säätäminen minimiin. Luontokävelyjä, kirjan lukemista, aikuisten värityskirjaa. Rauhoittavan "delta waves" -musiikin kuuntelua.

Hyväksyin etten jaksa. Se on aika hankalaa...

kun on tottunut saamaan aikaan. On pakko koittaa tottua siihen, että asiat tapahtuvat, mutta hitaasti.

Sekin auttaa kunvuosien jälkeen on pienikin aika löysempää ja huomaamiten hyvä olla on. Ei ole vuosiin huomannut sen stressitilan syvyyttä kun on niin tottunut siihen.