Pitkäaikaistyöttömänä voi valvoa koko yön
En ole tästä ylpeä, mutta näin vain on. Ehkä tänään lähetän yhden työhakemuksen, mutta muuten on taas tyhjä päivä ilman mitään suunnitelmaa. Elämä oli parempaa, kun oli rutiineja ja velvollisuuksia.
Kommentit (22)
Miksi lähetät työhakemuksia vaikka ei ole pakko? Roskiin ne menevät kuitenkin ja nolaat itsesi. Sitä paitsi työssäkäyvänä joutuisit alistumaan aamuruuhkassa istuvaksi lampaaksi.
Yövuorossa töissäkin voi valvoa koko yön. Ja eläkeläisenä. Ja lapsena.
Meillä hoidetaan hommat nykyisin etänä. Kun kukaan ei ole häiriköimässä ja raahaamassa pitkille lounaille, niin työt tulee tehdyksi noin neljässä tunnissa. Eli aika lailla tässä voi itsekin valvoa öitä ja nukkua pitkään. Teen yleensä klo 10-14 työt alta pois ja vapaa-aikaa jää huomattavasti enemmän. En ymmärrä enää edes miten sain aikani kulumaan toimistolla, kun samat työt piti venyttää kahdeksalle tunnille.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Sama :) Itsekin pitkäaikaistyötön ja ihanaa kun ei tarvitse lähteä aamulla tuonne ryysiksen sekaan jo ihan koronankin takia.
Vierailija kirjoitti:
Yövuorossa töissäkin voi valvoa koko yön. Ja eläkeläisenä. Ja lapsena.
Lasten pitää mennä kouluun tai tarhaan. Sitä paitsi vanhemmat rankaisevat yökukkumisesta jos jää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähetät työhakemuksia vaikka ei ole pakko? Roskiin ne menevät kuitenkin ja nolaat itsesi. Sitä paitsi työssäkäyvänä joutuisit alistumaan aamuruuhkassa istuvaksi lampaaksi.
En tiedä. Kai se on tunne siitä, että tekee elämällään jotakin eikä ole täysin luovuttanut uskomasta tulevaisuuteen. Päivä päivältä tämä on hankalampaa, mutta vielä olen pystynyt pitämään uskosta kiinni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Itse kävelen vain kadun toiselle puolelle. Entisenä pitkäaikaistyöttömänä tuntuu edelleen käsittämättömältä, että halutessani voisin vaikka ostaa 300 euron takin tuosta vaan tai tarjota baarissa juomat kiinnostavalle naiselle. Olen lammas erittäin mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Yövuorossa töissäkin voi valvoa koko yön. Ja eläkeläisenä. Ja lapsena.
Yövuorossa ei voi vaan täytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähetät työhakemuksia vaikka ei ole pakko? Roskiin ne menevät kuitenkin ja nolaat itsesi. Sitä paitsi työssäkäyvänä joutuisit alistumaan aamuruuhkassa istuvaksi lampaaksi.
En tiedä. Kai se on tunne siitä, että tekee elämällään jotakin eikä ole täysin luovuttanut uskomasta tulevaisuuteen. Päivä päivältä tämä on hankalampaa, mutta vielä olen pystynyt pitämään uskosta kiinni.
ap
Kyllä se sullakin usko hiipuu kun olet muutaman vuosikymmenen työttömänä.
Itse olen pitkäaikaistyötön ja asustan mökillä maaliskuusta lokakuun loppuun. Teen pimeänä mökkitalkkarin hommia rikkaille mökkiläisille, joita täällä on paljon. Tänä vuonna venäläiset mökkiläiset eivät päässeet Suomeen ja he ovat huolissaan mökeistään. Hyvät liksat oon saanu tänä kesänä - ansiot yli 4000 kuussa pimeänä. Kunto pysyy hyvänä ja mieli lepää maaseudun rauhassa. Järvestä kalat ja metsästä marjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Itse kävelen vain kadun toiselle puolelle. Entisenä pitkäaikaistyöttömänä tuntuu edelleen käsittämättömältä, että halutessani voisin vaikka ostaa 300 euron takin tuosta vaan tai tarjota baarissa juomat kiinnostavalle naiselle. Olen lammas erittäin mielelläni.
Mutta nauttisitko siitä takistasi oikeasti niin paljon, että se korvaisi lukemattomat aikaiset aamuherätykset sekä rasituksen ja kärsimyksen sorvin ääressä seistessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähetät työhakemuksia vaikka ei ole pakko? Roskiin ne menevät kuitenkin ja nolaat itsesi. Sitä paitsi työssäkäyvänä joutuisit alistumaan aamuruuhkassa istuvaksi lampaaksi.
En tiedä. Kai se on tunne siitä, että tekee elämällään jotakin eikä ole täysin luovuttanut uskomasta tulevaisuuteen. Päivä päivältä tämä on hankalampaa, mutta vielä olen pystynyt pitämään uskosta kiinni.
ap
Kyllä se sullakin usko hiipuu kun olet muutaman vuosikymmenen työttömänä.
En nyt sano kauanko olen ollut, mutta ei se ihan mitätön aika ole. Joka vuosi se hiipuu, mutta ei ole vielä kuitenkaan kadonnut.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Itse kävelen vain kadun toiselle puolelle. Entisenä pitkäaikaistyöttömänä tuntuu edelleen käsittämättömältä, että halutessani voisin vaikka ostaa 300 euron takin tuosta vaan tai tarjota baarissa juomat kiinnostavalle naiselle. Olen lammas erittäin mielelläni.
Mutta nauttisitko siitä takistasi oikeasti niin paljon, että se korvaisi lukemattomat aikaiset aamuherätykset sekä rasituksen ja kärsimyksen sorvin ääressä seistessä?
Ihana käsitys sulla työstä. Suurin osa ihmisistä, vaikka työtä rahan takia tekeekin, kokee tyydytystä saadessaan tehdä jotain tarpeellista tai mielekästä. Se vaan on ihmisaivoille tärkeää. Useimmissa töissä saa jonkin näköistä kiitosta ja näkee työnsä tuloksia. Toki jos työ on kantaa vettä laiturin vasemmalta puolelta oikealle, niin ei sitä kukaan jaksa pidempää, vaikka miten hyvä palkka olisi. Vaikka luulemme kaipaavamme rahaa, niin oikeasti kaipaamme mielekästä tekemistä. Osin tämän vuoksi työttömyys masentaa, vaikka iso osa on rahan puutetta. Useimmat meistä myös päätyvät työhön mikä on jollain tasolla kivaa, esimerkiksi kiva työporukka tai omia kiinnostuksen kohteita lähellä oleva ala.
No minä en voi valvoa koko yötä. Joka ikinen aamu kello soi seitsemältä. Pitää hoitaa hevoset ennen kuin lapset herää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Itse kävelen vain kadun toiselle puolelle. Entisenä pitkäaikaistyöttömänä tuntuu edelleen käsittämättömältä, että halutessani voisin vaikka ostaa 300 euron takin tuosta vaan tai tarjota baarissa juomat kiinnostavalle naiselle. Olen lammas erittäin mielelläni.
Mutta nauttisitko siitä takistasi oikeasti niin paljon, että se korvaisi lukemattomat aikaiset aamuherätykset sekä rasituksen ja kärsimyksen sorvin ääressä seistessä?
Ihana käsitys sulla työstä. Suurin osa ihmisistä, vaikka työtä rahan takia tekeekin, kokee tyydytystä saadessaan tehdä jotain tarpeellista tai mielekästä. Se vaan on ihmisaivoille tärkeää. Useimmissa töissä saa jonkin näköistä kiitosta ja näkee työnsä tuloksia. Toki jos työ on kantaa vettä laiturin vasemmalta puolelta oikealle, niin ei sitä kukaan jaksa pidempää, vaikka miten hyvä palkka olisi. Vaikka luulemme kaipaavamme rahaa, niin oikeasti kaipaamme mielekästä tekemistä. Osin tämän vuoksi työttömyys masentaa, vaikka iso osa on rahan puutetta. Useimmat meistä myös päätyvät työhön mikä on jollain tasolla kivaa, esimerkiksi kiva työporukka tai omia kiinnostuksen kohteita lähellä oleva ala.
Itselläni ainakin työt ovat aina haitanneet mielekästä tekemistä. Keksin omia projekteja ja teen pidempää päivää kotosalla kuin koskaan missään työpaikalla. Olen ollut työelämässä tarpeeksi tietääkseni. Omat projektit ovat <3
Minun mielestä on ihana nukkua yöllä. Illan hämärtyessä on mukava rauhoittua, käydä suihkussa, pestä hampaat ja kaivautua miehen kainaloon untuvapeiton alle nukkumaan. Siitä on sitten ainakin yhtä ihana herätä aamulla, lähteä hymyilevänä ja onnellisena katsomaan mitä päivä tuo tullessaan.
Työni on enemmänkin hyvä harrastukseni, mutta siitä maksettava palkka on erittäin hauska lisä.
Vaikka en käy töissä, niin on minulla rutiinit joka päivä. Sillä pidän yllä sitä, etten menetä unirytmiä ja sitten mieliala menee perseelleen.
En tykkää valvoa koko yötä, vaikka ei olekaan töitä. Ja herään lapsen kanssa kouluun aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)
Itse kävelen vain kadun toiselle puolelle. Entisenä pitkäaikaistyöttömänä tuntuu edelleen käsittämättömältä, että halutessani voisin vaikka ostaa 300 euron takin tuosta vaan tai tarjota baarissa juomat kiinnostavalle naiselle. Olen lammas erittäin mielelläni.
Mutta nauttisitko siitä takistasi oikeasti niin paljon, että se korvaisi lukemattomat aikaiset aamuherätykset sekä rasituksen ja kärsimyksen sorvin ääressä seistessä?
Ihana käsitys sulla työstä. Suurin osa ihmisistä, vaikka työtä rahan takia tekeekin, kokee tyydytystä saadessaan tehdä jotain tarpeellista tai mielekästä. Se vaan on ihmisaivoille tärkeää. Useimmissa töissä saa jonkin näköistä kiitosta ja näkee työnsä tuloksia. Toki jos työ on kantaa vettä laiturin vasemmalta puolelta oikealle, niin ei sitä kukaan jaksa pidempää, vaikka miten hyvä palkka olisi. Vaikka luulemme kaipaavamme rahaa, niin oikeasti kaipaamme mielekästä tekemistä. Osin tämän vuoksi työttömyys masentaa, vaikka iso osa on rahan puutetta. Useimmat meistä myös päätyvät työhön mikä on jollain tasolla kivaa, esimerkiksi kiva työporukka tai omia kiinnostuksen kohteita lähellä oleva ala.
Itselläni ainakin työt ovat aina haitanneet mielekästä tekemistä. Keksin omia projekteja ja teen pidempää päivää kotosalla kuin koskaan missään työpaikalla. Olen ollut työelämässä tarpeeksi tietääkseni. Omat projektit ovat <3
Jotkut onnekkaat onnistuvat vielä yhdistämään omat projektit ja rahan ansaitsemisen. Onnekkaita ovat he. Onnellisia kaikki jotka saavat toteuttaa itseään. Suurimmalla osalla ei vaan ole rahaa niihin omiin juttuihin ilman työtä, mutta onneksi sitten löytävät jonkinlaisen mielekkyyden myös omasta työstä, vaikka lottovoiton tullessa sen lopettaisivat. Ja sitten on ne ihmiset, joilla ei ole selkeitä omia projekteja tai kiinnostuksen kohteita ja kun heille iskee työttömyys niin katoaa usein kaikki mielekkyys elämästä.
Itse olen tyytyväinen ja ylpeä pitkäaikaistyötön. Varsinkin tällaisina korona-aikoina sitä osaa arvostaa, ettei tarvitse lähteä tuonne ruuhkabusseihin sompailemaan köhivien ja rynnivien lampaiden joukkoon =)