Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Osaisiko joku selittää yhteiskunnasta tietämättömälle, miksi Suomessa on työttömiä?
05.08.2020 |
Miksi siis niitä työpaikkoja ei vain luoda ja tehdä lisää siten, että työpaikkoja on sama määrä kuin ihmisiä?
Tai miksi yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan samaan aikaan työvoimapulasta ja työttömyydestä?
Tai miksi ei niin työllistäviä koulutusaloja ei lakkauteta kokokaan tai vähennetään niistä paikkoja huomattavasti? Miksei lisäpaikkoja voisi laittaa niihin työvoimapula aloille?
Lyhyt vastaus olisi varmaan "raha", mutta osaako joku selittää tarkemmin miksi jos tämä vastaus.
Tai miksei kaikkia ihmisiä vain pakottettaisi ilmaiseksi töihin heille tehtyjen soveltavuuskokeiden perusteella ja jokainen saisi työstä tismalleen saman palkan?
Tähän voisi vastata "vapaus", mutta sama homma että tarkemmin, miksi? Miksi ihmisten edes kuuluisi olla vapaita? Ihmisarvo, mutta miksi ihmisarvo? Miksi ihmisillä on arvoa ja vapautta? Kaikilla muillakaan eläinlajeilla ei ole ihmisten takia arvoa ja vapautta niin miksi se kuuluisi ihmisille? Ja jos kuuluu niin keille ihmisille ja millä perusteella? Vai riittääkö siitä vapaudesta kaikille?
-Ap ei siis halua v*ttuilla, ap on vain tyhmä kun ei ymmärrä asioita.
Kommentit (10)
Kaikille ei vain yksinkertaisesti ole enää töitä missä olisi se 40 tuntia viikossa palkalla jolla tulee toimeen. Eikä työpaikkoja noin vain tupsahda, koska talouskasvu ja koneellistaminen. Koko ajan tehdään samoja hommia pienemmällä määrällä ihmisiä.
Nyt ollaan jo tultu siihen surulliseen tilaan, että ne joilla vakituinen työpaikka on, ajetaan siellä ihan loppuun. Jonka johdosta ihmiset tulee kateellisiksi laiskoille työttömille, jotka saavat hirveästi (560 euroa kuussa) rahaa tekemättä mitään. Suomi on vielä yhteiskunta missä työ määrittää ihmisarvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Miksi siis niitä työpaikkoja ei vain luoda ja tehdä lisää siten, että työpaikkoja on sama määrä kuin ihmisiä?
- koska työpaikan idea on, että yötä tekevä ihminen tuottaa jotain tuotetta tai palvelua, jota joku muu pitää rahan arvoisena ja maksaa siitä työstä tekijälle palkkaa. Työpaikkoja ei voida luoda enempää kuin mille löytyy halukas maksaja. On kyllä kokeiltu, että luotaisiin, mutta ei se toiminut.
Tai miksi yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan samaan aikaan työvoimapulasta ja työttömyydestä?
-Koska kuka tahansa ei osaa eikä pysty edes oppimaan tai halua tehdä, ihan mitä tahansa. Niinpä meillä on ihmisiä, jotka haluaisivat ja osaisivat koodata peruskoodia, mutta ei ihmisiä, jotka haluaisivat ja osaisivat siivota tai huolta lämmöntalteenottokoneita.
Tai miksi ei niin työllistäviä koulutusaloja ei lakkauteta kokokaan tai vähennetään niistä paikkoja huomattavasti? Miksei lisäpaikkoja voisi laittaa niihin työvoimapula aloille?
- näin tehdään koko ajan, mutta Siinä on pari ongelmaa. 1) Se vaatii ennustetta eli oikeasti arvausta siitä, mihin suuntaan maailma kehittyy. Tämä arvaaminen ei oikeasti ole kovin yksinkertaista ja globaalitaloudessa on paljon yllätyksiä, jotka muuttavat työvoimapula- ja ylitarjonta-aloja jatkuvasti niin, että tehdyt ennusteet menevätkin pieleen. 2) tämä politiikka vaikuttaa joka tapauksessa hitaasti. Vaikka esim koodarien koulutusta on vähennetty rajusti Nokian romahdettua kymmenkunta vuotta sitten, on työmarkkinilla sitä ennen koko 1980-luvulta alkaen tuotettu datanomireservi... 3)Ja jos joku ala ajetaan alas niin sitten seuraa, että se ei ainakaan kehity, ja jos tulee tuollainen ykköskohdan älkimuutod, että tarvittaisiin vaikka epidemiologian osaamista niin Suomi on jo valmiiksi pudonnut maailman talouskilpailun kelkasta.
Tai miksei kaikkia ihmisiä vain pakottettaisi ilmaiseksi töihin heille tehtyjen soveltavuuskokeiden perusteella ja jokainen saisi työstä tismalleen saman palkan?
-tätä kokeillaan kerran pari vuosisadassa. 1700 cja 1800-luvuilla oli kehruuhuoneita ja workhouses, joihin köyhät pantiin pakkotyöhön. 1950- ja 1960-luvuilla Suomessakin oli siirtotyömaita. Näiden ongelma oli paitsi siinä, että näin ei oikein voitu teettää mitään ammattitaitoavaativia tehtäviä, myös siinä, että se säännön mukaisesti tuli kalliimmaksi kuin olisi tullut se, että palkataan ihan oikeita osaavia ja halukkaita työntekijöitä kunnon palkalla. Ja työn tuotteetkin jäivät melko surkeiksi.
Vapauskysymykseen en ota kantaa, koska siihen sisältyy filosofisia kysymyksiä siitä, kuinka vapaita me nykyäänkään olemme. Yhteiskunnat kuitenkin näyttävät historiassa pårjånneet sitä paremmin, mitä paremmin onnistuvat tasapainoilemaan henkilökohtaisen vapauden ja yhteisöllisten velvollisuuksien eli toisten ihmisten huomioon ottamisen välillä niin, että molemmat puolet tulevat hoidetuksi.
Vierailija kirjoitti:
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Tähän on kaksi syytä:
1) potentiaalisia hakijoita ei ole tarpeeksi ( tosin varmasti olisi enemmän kuin nykyään hyväksytään)
2) lääkeärijärjestöt vastustavat verisesti koulutusmäärien kasvattamista jottei syntyisi tervettä kilpailua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Tähän on kaksi syytä:
1) potentiaalisia hakijoita ei ole tarpeeksi ( tosin varmasti olisi enemmän kuin nykyään hyväksytään)
2) lääkeärijärjestöt vastustavat verisesti koulutusmäärien kasvattamista jottei syntyisi tervettä kilpailua
Ja näistä taitaa vaihtoehto 2 olla oikea. Samaa havaittavissa kaikilla aloilla missä on korkeat palkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Itse asiassa lääkäreitä on ihan tarpeeksi. Jostain käsittämättömästä syystä ne vain eivät halua töihin arvauskeskuksiin jossa potilasta kohti on 13 min aikaa, josta potilaan tapaamiseen 3 min ja byrokratiaan 10 min, ja jossa työtä tehdään 48h putkeen ilman ruokataukoja. Ovat mieluummin vaikka vain osapäivätöissä yksityisellä.
Kiitos! Ap on nyt tässä asiassa vähän viisaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Vaikutusvaltainen Lääkäriliitto vastustaa koulutuspaikkojen lisäämistä.
Ja on siinä sekin, että se on kalleimpia yliopistokoulutuksia mitä on. Mistä saadaan opettajia, tiloja ja muita opetuksen tarvitsemia resursseja nopeasti lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en kyl ymmärrä miksi inistään lääkäreiden puutetta, mut sit lääkikseen ei oteta enempää opiskelijoita?!
Itse asiassa lääkäreitä on ihan tarpeeksi. Jostain käsittämättömästä syystä ne vain eivät halua töihin arvauskeskuksiin jossa potilasta kohti on 13 min aikaa, josta potilaan tapaamiseen 3 min ja byrokratiaan 10 min, ja jossa työtä tehdään 48h putkeen ilman ruokataukoja. Ovat mieluummin vaikka vain osapäivätöissä yksityisellä.
Ja arvauskeskuksissa on tuo tilanne, koska niihin ei saada lääkäreitä tarpeeksi... Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Tietysti jos lääkärien palkka ei olisi ihan niin iso, niin arvauskeskusksiin olisi mahdollista palkata vielä enemmän lääkäreitä, jolloin olisi vielä enemmän aikaa potilasta kohden, ja työ muutenkin inhimillisempää. Ahneus pilaa kaiken.
Tuo 48 tuntia työtä putkeen ilman ruokataukoa on kyllä hieman liioittelevaa. Ok. nuori lääkäri voi joutua työpäivän jälkeen päivystämään ja jatkaa heti uudella työpäivällä, mutta ei tuollaiset vuorot ole normaaleja siinäkään työssä. Moni kyllä silti himoitsee noita pitkiä vuoroja juuri nuorena, kun vielä jaksaa ja niistä saa hyvät korvaukset. Lääkärit ovat kai ainoa ammattiryhmä, joka saa tehdä töitä valvottuaan niin pitkään, että se vastaa promillen humalatilaa.
Alue: Aihe vapaa
Yksi iso syy on työmarkkinoiden joustamattomuus. Luulen että nykyiset työmarkkinat ja niiden rakennelmat on sorvattu joskus ammoisina aikoina, jolloin oletusarvo oli tosiaan se että koulusta mentiin töihin ja jäätiin saman työnantajan palveluksesta eläkkeelle 40 vuoden työsuhteen jälkeen.
Se järjestelmä ei skaalaudu nykymaailmaan.