Seurustelisitko miehen kanssa, jolla etäiset suhteet sisaruksiinsa

Olen aviossa sellaisen kanssa. Eivät vietä juhlapyhiä yhdesdä mikä on vain hyvä.

Kyllä. Mulla on itselläni hirveä lapsuudenkoti ja julma luonnevikainen vanhempi. En ole keneenkään yhteydessä. Siis missään tekemisissä.

Ja olen normaali, kiva ihminen.

Ap on perus hyvän kodin lellikkilapsi joka luulee että kaikilla on samanlainen hyvä koti ja hyvät suhteet lapsuusperheeseen.

No mulla on tälläinen mies. Siskonsa kanssa on eniten tekemisissä, tosin sisko asuu löhellä meitä. Veljensä kanssa ei ole tekemisissä ollenkaan.

Äitiä näkee ehkä kerran vuodessa, soittelevat harvoin. Isän kanssa sama juttu.

Itse olen menettänyt läheiseni jo nuoruudessani ja ihmettelin tätä käytäntöä aikani.

Miehen äitiin tutustumisen jälkeen, olen ymmärtänyt miksi välit eivät ole läheiset.isää en ole koskaan edes tavannut.

Mitä niillä sisaruksilla tekee parisuhteessa?

Mieheni ei ole nähnyt äitiään tai veljeään melkein kymmeneen vuoteen.

Ei vaikuttaisi mitenkään. Ei minullakaan ole sisaruksieni kanssa oikein mitään yhteistä. Paitsi lapsuus ja ei siitäkään määräänsä enempää jaksa jutella. Meidän välit on ihan hyvät mutta etäiset. Nähdään joskus, jos satutaan samaan aikaan käymään vanhemmilla.

Tuo on aika yleistä. Ainakin minun kaveripiirissä.

Höh, mikä kysymys. Minun kanssani ei kukaan ikinä seurustelisi tuolla periaatteella. 

N51

Kyllä seurustelisin miehen kanssa,en hänen sukunsa.

Mieni ei ole missään tekemisissä yhden veljensä kanssa ja muittenkin vain satunnaisesti.

Kyllä. En ihmettele yhtään.

Sisarussarjansa vanhin, tosin pienillä 2 vuoden ikäeroilla nuorempiin. Nostettu lapsuudessa joksikin varaisäksi pitämään jöötä pienemmille.

Ei oikein enää kiinnosta olla porukan "vanhin" vastuussa asioista eli minimikontaktilla mennään.

Osa yli 50 v. pikkusisaruksista ovat edelleen ihanan huolettomia, edellyttäen muiden hoitavan vanhojen vanhempien asioita satojen kilometrien päästä.

Mun veli...seurustele vaan, ei siinä mitään vikaa ole.

Ollaan yhteyksissä jos on asiaa, ja kun vanhemmat on kuolleet, niitä asioita on aika vähän. Ei osata lärpättää joutavia puhelimessa ja matkaa kun on, niin siihen kerran vuoteen iltapäivään jää näkemiset ja kuulumisten vaihto. Juhlapyhät kumpikin vietämme oman perheen kesken.

Itseasiassa näen useammin veljen exää... Veljentyttö kun asuu äitinsä kanssa tässä meidän lähellä ja itselläkin on liki samanikäinen lapsi.

Tottakai, ja seurustelenkin. Itse olen hyvin läheinen veljeni kanssa, nähdään usein ja ollan hyviä kavereita. Mutta mieheni suhde hänen veljiinsä on täysin samantekevää minulle. He eivät vietä aikaa toistensa kanssa muuta kuin jonkun käytännön asian yhteydessä tai sattumalta nähdessään vanhempiaan ja se on todellakin ok minulle.

En itsekään näe veljeäni kuin noin kerran vuodessa eikä meillä ole tapana soitella toisillemme. Hänen vaimonsa kanssa pidän enemmän yhteyttä.

Miksen

Seurustelen jo sellaisen kanssa. Ihan hyvä vaan, etteivät tölvivät sisarukset tunge ovista.

Joo, olen ollut sellaisen miehen kanssa kohta 20 vuotta. Aluksi vähän ihmettelin, mutta mitä paremmin olen tutustunut veljeensä , sitä vähemmän ihmettelen. Mieheni on kyllä muuten hyvin sosiaalinen ja auttamassa vähän väliä ihmisiä milloin missäkin asiassa. Hänellä on myös joitain sukulaisia, joiden kanssa on läheinen.

Itselläni on hyvin läheinen suhde perheeseen ja sukuuni.

Seurustelisin. Mitä ne sukulaiset minua liikuttaa. Yleensä niistä on vain harmia, joten melkein parempi noin.

Itse en ole missään tekemisissä sisarusteni kanssa. Vanhempien hylkääminen vanhuuteen ja kuolinvuoteille oli jotain, jota en ikinä voi antaa anteeksi. Ja ei, vanhemmat eivät kohdelleet heitä huonosti, auttoivat kaikin tavoin, kuitenkin asioihin sekaantumatta ja kunnioittaen.