Mikä on parasta elämässäsi?

Ennen perheellistymistä parasta oli matkustelu, muuttaminen ja työpaikan vaihtaminen..usein myös kyllä unikaverinkin vaihtaminen ja baarireissut.

Nykyään parasta elämässä on kotona lasten kanssa oleminen ja oma puoliso.

Kääntäen se että vaikka minulle on tehty kauheita asioita lapsuuden kaltoinkohtelu, monenlaista hyväksikäyttöä niin en kuitenkaan ole menettänyt omatuntoani tai jatkanut tekoja muille. Kun on ollut tekemisissä hirviöiden kanssa on varottava ettei itse muutu hirviöksi.

En ikinä vahingoittaisi lapsia tms.

Tämä valinnan vapaus.

Voin tehdä töitä tai voin olla tekemättä.

Tänään en tee😊

Aviomieheni

Rakkaus

Se, että teimme ratkaisun muuttaa maalle.

Vaimo tietysti.

Rakkaus ja parisuhde, seksi.

Lapset.

Kohtalaisen vapauden ja välttävän toimeentulon takaava ammatti.

Vapaus ja kyky toteuttaa itseään mahdollisuuksien suomissa puitteissa.

Eläke. Rauha. Hiljainen kiireettömyys.

Poikani

Siskoni ovat parasta elämässäni, ilman heitä en selviäisi.

Nollasta sataan 3.5 sekunnissa. Tuona aikana vielä tuntee olevansa elossa. No on sekin mukavaa kun pulttaa uusia osia kiinni ja miettii, että miten selkä painautuu penkkiin kun lähdetään taas testaamaan.

Riisi.

Vapaus. Vaikka olen naimisissa onnellisesti ja kasvattanut lapset aikuisiksi. Koko ajan olen kokenut itseni vapaaksi .

Lapsenlapset, lapset puolisoineen ja oma ihana kotini, eläkkeellä olo, terveys. Kiitos elämälle!

Parasta elämässä juuri nyt on masennuksesta ja vääristä valinnoista selviäminen! Ei ole lapsia, parisuhdetta tai ok-taloa, mutta se ei haittaa tällä hetkellä yhtään! Kaikelle on aikansa. Olen iloinen siitä, että uskallan taas unelmoida.

Just nyt on, uusi sähköpotkulautani.

Kiva mennä kauppaan tai torille.

Ja luontoakin näkee paremmin, eläimetkään ei osaa varoa.

Mies ehdottomasti, yli 20 vuoden ajalta. 

Vierailija kirjoitti:

Parasta elämässä juuri nyt on masennuksesta ja vääristä valinnoista selviäminen! Ei ole lapsia, parisuhdetta tai ok-taloa, mutta se ei haittaa tällä hetkellä yhtään! Kaikelle on aikansa. Olen iloinen siitä, että uskallan taas unelmoida.

Olen vilpittömästi iloinen puolestasi, toivotan siivet unelmillesi! ❤️

Katsoin juuri miniäni instasta pojanpoikani, 2 kk, kuvaa, hän on kuin isänsä! Voi tätä onnea, kaksi lapsenlastani, tyttö 1 v 8 kk ja tuo poju, ovat enemmän kuin koskaan uskalsin toivoa. Olen jo 65 v, luulin etten tätä onnea koe, mutta ihana elämä yllätti.