Käytkö haudoilla?
Itselläni se on ollut aina hyvin harvinaista läheisten hautojen suhteen. Sen sijaan kuljeskelen hautausmailla aina silloin tällöin ja katsahtelen julkisuuden henkilön hautoja ja ihan muiden kiviä.
Kommentit (10)
Äidilleni on todella tärkää käydä äitinsä haudalla. Kun minä käyn mökillä, muistuttaa minua aina, että pitäisi käydä mummon haudalla. Olen monta kertaa sanonut, että se on masentavaa, koska se muistuttaa mummon kuolemasta. Minä haluan muistaa hänet sellaisena kuin hän oli eläessään.
Muuten hautausmailla on mielenkiintoista käyskennellä. Etenkin ulkomailla, jossa ne poikkeaa jonkin verran suomalaisista.
En. En yksinkertaisesti kestä sitä, romahdan. Ajattelen ja muistelen kuitenkin päivittäin vielä vuosienkin jälkeen rakastani jota kukaan ei korvaa.
Vierailija kirjoitti:
En. En yksinkertaisesti kestä sitä, romahdan. Ajattelen ja muistelen kuitenkin päivittäin vielä vuosienkin jälkeen rakastani jota kukaan ei korvaa.
Tämä. En halua läheisen haudalle, siellä tulee niin surullinen olo. Ennemminkin ajattelen, että läheinen elää muistojeni kautta yhä omassa ympäristössäni. Kukin tietenkin tavallaan. Muuten hautausmaat ovat ihania ja rauhoittavia paikkoja.
Lähinnä tavan vuoksi jouluna. Pyhäinpäivänä jos olen silloin kotipaikkakunnalla. Ei siellä haudalla ole kuin kivi, läheiset ovat kaikkialla mukana muistoissa.
En käy kenenkään haudalla. Ei ole tarvis. Enkä piittaa muiden mielipiteistä asiassa. Muistelen kuolleita läheisiäni ajoittain, ilman rituaaleja.
Peite Sepin haudalla joka päivä :)
Käyn läheisten haudoilla usean kerran vuodessa. Haluan pitää heidän viimeiset lepopaikkansa kunnossa. Muistelen heitä toki muulloinkin kuin haudalla.
Käyn yleensä jouluisin viemässä hautakynttilän muiden kanssa. Yksin ei tule käytyä, kun asun niin kaukana läheisten haudoista.
Muuten tykkään kyllä kävellä hautausmailla ja katsella hautakivien nimiä ja vuosilukuja. Hautausmaalla on ihanan rauhallista ja kaunista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sama täällä.
Edesmennyt äitini sanoi aina, että turha jurina kuolleelle veisata ja tarkoitti sillä, että jos ei elossa olevaa muisteta, niin turhaa sitä kuollutta on palvoa.