Jos huomenna heräisit unelmiesi elämään?

En tiedä onko tämä vähän laimeasti sanottu kun sanon että todennäköisesti herään huomenna unelmieni elämään. Tuntuu että elämäni on juuri sellaista kun olen aina halunnutkin :)

Aika samaa! Ei kipuja, ja pienen pieni hirsitalo järven rannalla. Koira mukana.

Mulla olisi työ, johon lähteä. Lapset, jotka herättää ja koti täynnä elämää, johon voisin tulla työpäivän jälkeen ja mies joka tukee ja rakastaa.

Olisin onnellinen.

Olisi iso oma rantatontti ja siinä sopivan kokoinen talo. Ei naapureita, koiria ja kissoja kyllä ja ihana mies.

Asuisin Irlannissa meren rannalla, jylhän kalliojyrkänteen päällä. Tilillä olisi rahaa sellainen pari sataa miljoonaa, kotona tepsuttaisi pari kissaa. Ei stressiä enää mistään.

Olisin rikas ja asuisin kaukana kaikista silti hyvillä yhteyksillä ihanassa talossa, olis eläimet ja joku ihana mies...(lol just)

Tasan samoin kuin nytkin, paitsi että olisin jo valmistunut ja minulla olisi nykyisen työn lisäksi meneillään jokin oma tutkimus omista kiinnostuksenkohteista. Ja heräisin ihastuksen vierestä.

Muuten on kaikki juuri kuten pitääkin, en vaihtaisi kämppää enkä tarvitsisi lisää omaisuutta.

Olisi mielenkiintoinen ura, rahaa ja tyylikäs talo. Perhettä lähellä.

Minäkin heräisin ilman kipuja, jaksavana, ja olisi työpaikka. Enkä asuisi tässä hirsitalossa. Olisi rakastava kumppani.

Kivuttomaan minäkin toivottavasti!

Eräässä pienessä italialaiskylässä vuoren rinteellä. Näköalaa parisataa kilometriä, sininen taivas ja heti aamusta 20 lämmintä. Hakisin aamiaistarpeet omasta puutarhasta, hedelmät suoraan puista. Kipaisin hakemaan leivän, kananmunat ja ilmakuivatun kinkun kylän puodista silläaikaa kun mieheni keittelee kunnon cafe lattet.

Ei huono tämä nykyinenkään, haen aamiaistarpeet kasvihuoneesta ja pihalta, kourallisen vadelmia puskista. Sämpylät paistan itse ja juusto on marketista.

Kaunis talo jossain rauhaisessa paikassa ja työ joka ei saa oloa kurjaksi joka päivä. Koiran pitäisin, on ainut täydellinen asia elämässä.

heräisin hirsitalossa syrjäisellä maasuedulla mieheni vieressä, hiippailisin koiran kanssa ulos, ruokkisin kanat ja sitten metsään lenkille, pois tullessa kävisin kasvimaalla ja kasvihuoneessa. sitten kahvin keittoon. ei olisi kiire minnekään ja tietäisin että tilillä on sen verran rahaa että riittää eläkeikään saakka. eli mikään ei muuttuisi nykyisestä.

Minulla olisi työpaikka. Muutoin elämä voisi olla samanlaista kuin tähänkin asti.

Asuisin kauniissa talossa järven rannalla. Minulla olisi rehellinen, uskollinen ja huumorintajuinen mies. Meillä olisi 4-5-vuotias lapsi. Ruoka ilmestyisi pöytään itsekseen ja olisi aina maukasta, monipuolista ja pääosin terveellistä. Koti pysyisi puhtaana ilman vaivannäköä. Kävisin huvikseni työssä, josta nautin, vaikka rahallisesti tulisimme toimeen ilman työtäkin. Ei olisi tauteja, jotka häiritsevät ihmisten joka päiväistä elämää ja voisi käydä reissussa ilman pelkoa sairastumisesta silloin kun haluaa. Lähdetään utopiaan, kun kerran unelmaelämää piti haaveilla :D

Asuisin Islannissa komean vaalean viikingin kanssa ja olisin onnellinen, kun ei koskaan tarvitsisi kipristellä helteessä. 

Aika samoilla linjoilla: heräisin ihanasta talosta meren rannalta, tai järvikin käy. Olisi iso puutarha jossa kasvaisi marjoja, hedelmiä, vihanneksia. Ei olisi sen seitsemää allergiaa ja voisin työskennellä puutarhassa. Eläisin pitkästi omavaraista elämää. Kalastelisin, kasvattelisin, säilöisin. Talvella sitten tekisin käsitöitä.  Rahasta ei pulaa eikä pakkoa käydä muualla töissä. Terveys olisi tietysti myös ykkösasia ja lemmikkejä talossa.