Puoliso ei pyydä apua suoraan, vaan vihjailee

Joo, tuttua on, vaikka ole sanonut monta kertaa etten osaa lukea ajatuksia, enkä rivien välistä. Olkoon sitten ilman apua, jos ei saa suutaan auki.

Kuulostaa ihan jokaiselta naiselta 

Minkälaisista asioista on kyse?

Voisiko puolisolta silloin kysyä: haluatko apua, kuinka voisin auttaa, en ymmärrä mitä vihjailet, sano suoraan jos tarvitset apua tms.

Komuunikaatiovaikeus on kummallakin jos ei saa kysyttyä tarkennusta.

Ihmettelen monesti ketjuja lukiessani kuinka huonoja suomalaiset ovat avaamaan suutaan.

Mieluummin mökötetään tai annetaan asioiden paisua riidaksi.

Asiasta on juteltu varman sata kertaa, mutta tilanne ei muutu. Ap

Tuo on tosi rasittavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Asiasta on juteltu varman sata kertaa, mutta tilanne ei muutu. Ap

Ei yleisesti keskusteltu aina auta vaan tarkennus siinä varsinaisessa tilanteessa.

Esimerkiksi kun puoliso vihjailee, en nyt tiedä kuinka aloittajan, mutta kun selkeästi huomaa, että jotain kuitenkin vihjaa, niin sehän pitää kysyä just siinä hetkessä kun sen vihjailun itse huomaa. Ennenkuin itse alkaa hermostua tai suuttua.

Itse kerran sanoin esimerkin omaisesti jonkin asian, mikä minua harmittaa. No sitten vastaava tilanne tuli ja puoliso ei taaskaan tajunnut. Sanoin, että taas teet noin, tästähän on keskusteltu. Puoliso sanoi, että tämähän on ihan eri tapaus kuin se, mistä keskusteltiin. Silllon tajusin, että on helpompi sanoa tilannekohtaisesti heti, ilman huutoa tai naljailua, että nyt haluan tarkennusta, en ymmärrä miksi sanot noin tai toimit noin.

Ei pidä olettaa asioita, puolin eikä toisin.