Sinä raskaana ollessasi naimisiin mennyt

Ja silloin ajattelin että ihan sama, mitä muut ajattelevat. Olin niin onnellinen ❤️

Nyt jälkikäteen mietittynä ainoana huonona puolena oli se, että ruoka ei maistunut (se huolella valittu häämenu mistä maksoin tuhansia euroja 😄) ja väsymys oli aika kova, suht aikaisin aloin jo kaipaamaan hääsviittiin pääsyä.

Vierailija kirjoitti:

Mentiin naimisiin kun raskaus näkyi jo.Eipä tuolle kukaan virnuillut ja ne muutamat vanhoilliset sukulaiset oli helpottuneita kun mentiin naimisiin.

Lähinnä miehen oikeuksien takia mentiin naimisiin. Sai automaattisesti huoltajuuden ja isyyden, ilman tunnustamista ym. prosesseja Ja mut muuttamaan kanssaan samalle paikkakunnalle! :D

Meillä avioitumiseen raskausaikana vaikutti paljolti juuri tämä. Henkilökohtaisesti koen, että isyyden tunnustaminen olisi tuntunut jotenkin kiusalliselta. Halusin että lapsi on heti syntyessään virallisestikin meidän molempien, ilman mitään tunnustamiskuvioita. Rakkauden sinetiksi en avioliittoa ollut niinkään kaivannut mutta tuntui kuin rakkaus olisi liiton myötä vielä entisestään syventynyt.

Miehen kaverit aukoivat päätä haulikkohäistä, mikä oli aivan järjetöntä, kun kuitenkin oltiin oltu jo pari vuotta kihloissa ja oli tiedossa että ollaan lähitulevaisuudessa menossa naimisiin.

Vauva 🥰 

Tunsin yhden kahvilanpitäjänaisen, joka oli mennyt viimeisillään raskaana ollessa naimisiin. Hänen miehensä ajoi linja-autoa ja kerrankin kyyti pankkitätejä pikkujoulurisreilylle ja vaimonsa silmien alla kihersi yhden pankkivirkailijan kanssa.  Takuulla panivat pikkujouluristeilyllä. No hänellä naisia riitti.

Me mentiin maistraatissa mun sisko ja miehen veli todistajina. Ei kerrottu kenellekään muulle. Olin n. Rv18 ja raskaus ei näkynyt vielä. Me ei haluttu pitää häitä (monesta syystä) ja tiesimme, että etenkin miehen äiti vetäisi tästä pultit, joten ajateltiin, että kerrotaan samalla kun kerrotaan raskaudesta, mikä vähän pehmentäisi "iskua".

Kihlauduitteko ennen raskautta vai raskauden aikana? 

Emm varsinaisesti menneet kihloihin. Olimme sopineet joskus aiemmin menevämme naimisiin, ja konkreettisesti päätimme alkuraskauden aikana, että miten ja milloin.

Missä vaiheessa raskautta häät olivat?

Ei häitä, naimisiin rv18.

*Mitä plussia/miinuksia raskaana naimisiin menoon liittyy?*

Miehen ei tarvinnut erikseen tunnustaa isyyttään (toli tämä olisi hoitunut vaikka olisimme menneet aiemmin naimisiin, mutta meitä ei kiinnostanut).

Miten ihmiset suhtautuivat avioitumisen raskausaikana?

Joitain hyväntahtoisia vitsejä aiheesta kerrottiin, mutta olimme olleet 8v yhdessä ja lapsi oli suunniteltu (ja jostain syystä kaikki olettivatkin näin, ehkä kun olimme 30v) joten ei ollut mitään epäilyjä haulikkohäistä.

Tiesivätkö vieraat raskaudesta?

Todistajat tiesivät, ei vieraita.

Kuulitko kommenttia, että naimisiin meneminen johtuu vain tai pääasiassa siitä, että olet raskaana? Siis että "Maija ja Matti nyt meni naimisiin siksi, kun Maija on pieniin päin". Kysyikö joku, menettekö "pakon edessä" naimisiin?

Ei oikeastaan muutamaa vitsiä lukuunottamatta, ks. edellä.

Kihlauduimme ennen raskautta. Häät vietettiin vuotta myöhemmin, olin n 5. kuulla raskaana. Hääpukua valitessa olin juuri saanut tietää raskaudesta. Puku oli vuokrapuku, johon laitettiin nyörit taakse, jolloin se mahtui mahan koosta riippumatta. En kokenut mitään eristyisiä haittoja, kun alkoholin juominen ei ollut mulle häissä mitenkään tärkeää. Häämatkakin sujui tuossa vaiheessa oikein hyvin. Kukaan ei kommentoinut yhtään mitään siitä, että olisi jotenkin raskauden takia menty naimisiin. Olisi tuntunutkin oudolta näin 2000-luvulla.  Kaasoilla ja useilla vierailla oli vauvat häissä mukana, oltiin kaikki samassa elämänvaiheessa silloin.

Kihloissa oltiin oltu pari vuotta ja asuttiin yhdessä. Naimisiin syyskuussa, laskettu aika oli joulukuussa.

Mentiin maistraatissa naimisiin, oli vain yksi tuttava pariskunta todistajina. En kuullut mitään puheita mistään eikä ois vähempää voinut kiinnostaa.