Sinä raskaana ollessasi naimisiin mennyt

Vastaan sulhasena. Mentiin naimisiin niin vähän ennen esikoisen syntymää, että se oli päällepäin täysin selvä juttu. Tottahan toki "haulikkohäistä" virnuilevia morsiamen etäisiä sukulaisia kävi heittämässä hauskaa läppää. Varmaan suurin osa luuli että raskaus on syy avioliitolle. Naimisiin kuitenkin päätettiin mennä ennen kuin raskaus tuli aluilleen.

Siis MITÄ VÄLIÄ? Menet naimisiin jos siltä tuntuu etkä välitä noista haulikkohäävitsailijoista tai kenestäkään.

Mentiin maistraatissa, ei ollut yhtään vierasta, oli silti mielestäni kivat häät! Kakskyt vuotta sitten, hyvin on mennyt. En ikinä edes kuvitellut mitään valtavia hääjuhlia, ihan kammo ajatus.

En koskaan miettinyt mitä muut meistä miettivät. Elimme meidän elämää, emme muiden. Siitäkin on jo melkein 40 vuotta. Saimme vielä toisenkin ihanan tytön😊

No eipä olis tapahtunut minulle, liian noloa 🤣

Kihlauduitteko ennen raskautta vai raskauden aikana?

Aikana

Missä vaiheessa raskautta häät olivat?

Kuukausi ennen synnysytä

Mitä plussia/miinuksia raskaana naimisiin menoon liittyy?

Ihan samalla tavalla naimisiin mennään raskaana kuin ei-raskaanakin

Miten ihmiset suhtautuivat avioitumisen raskausaikana?

Samalla tavalla kuin avioitumiseen muunakin aikana

Tiesivätkö vieraat raskaudesta?

Todellakin tiesivät. Ei sitä kupua piiloon saanut, vaikka olisi yrittänyt. En yrittänyt.

Kuulitko kommenttia, että naimisiin meneminen johtuu vain tai pääasiassa siitä, että olet raskaana?

En. Ei ole tapana kaveerata idioottien tai 1900-luvun alun ajatusmallin omaavien kanssa. 

Kysyikö joku, menettekö "pakon edessä" naimisiin?

Ei. Samat syyt kuin edellä. 

Tuttu tuomari vihki kotona, naapurit todistivat. Lapsi syntyi kuukauden kuluttua. Kihloissa ehdittiin toki olla jo vuosia.

Menimme naimisiin ollessani raskaana, koska emme halunneet siirtää häitä. Kirkko ja juhlapaikka oli varattu jo kaksi vuotta aiemmin (suositut paikat, pakko varata ajoissa) ja valmistelut oli muutenkin jo aloitettu ennen raskauden alkua. Ei tullut minkäänlaista kommenttia raskauteen liittyen. Miksipä olisi tullutkaan? Pitäisi vähintäänkin yksinkertaisena ihmistä, joka vielä 2000-luvulla kommentoi jotain morsiamen raskauden ja häiden yhteydestä. 

Oltiin jo kihloissa ennen raskautta ja mentiin parikuukautta ennen laskettua aikaa naimisiin. Vieraina oli vain lähimmät sukulaiset ja kaikki tiesivät raskaudesta jo kauan ennen häitä. Eipä kukaan varmaan ajatellut että menimme vain raskauden takia naimisiin, eivät ainakaan sanoneet mitään sen suuntaista. Olisimme kuitenkin menneet jossain vaiheessa naimisiin raskaus vain nopeutti asiaa, olimme kuitenkin olleet yhdessä 9 vuotta ennen naimisiin menoa.

Kihloihin ennen raskautta, hääpäiväkin oli jo sovittu. Päätettiin sitten vain aikaistaa häitä, kumpikin halusi naimisiin ennen lapsen syntymää. Häät oli suunnilleen raskauden puolivälissä, vieraat tiesivät raskaudesta muutenkin ja kyllähän jo silloin näkyikin. Joku vitsaili pakkoavioliitosta, mutta suurin osa otti ihan kivasti.

Meillä kävi niin, että tulin raskaaksi noin kaksi kuukautta ennen häitä. Ei todellakaan alettu perumaan enää siinä vaiheessa. Kukaan ei varmasti ajatellut, että menimme naimisiin raskauden takia, sillä kutsutkin oli jo postitettu ennen raskauden alkua. 

Olen ollut parissa häissä, joissa vihkimisen jälkeen on kastettu parin vauva. Perhe kävellyt sen jälkeen yhdessä käytävää pitkin ulos. Kaunista.

Kommentteja riittää moneen suuntaan. Multa kyseltiin, eikö mennä naimisiin ennen lapsen syntymää.😁

Eli aina on ihmisiä, jotka ei oo tyytyväisiä.

Olin jo viimeisellä kolmanneksella kun mentiin naimisiin, mies toivoi että lapsi syntyisi avioliittoon ja se oli minulle ihan fine. Yksi vieras päivitteli ettei itse menisi naimisiin raskaanaollessaan, ei muita kommentteja jäänyt mieleen.

Tunsin olevani ruma ja lihava, pöhöttynyt valas eikä montaakaan hääkuvaa haluttu ottaa, tämä siis ainoa miinus. Vieraat osasivat ottaa rennosti ja bilettää, meininki oli hyvä ja enpähän olisi omissa häissäni muutenkaan halunnut olla humalassa.

Tuskin oikeassa elämässä kukaan miettii tai edes kiinnostaa menikö joku Mirkku tai Pekka pakon edessä vihille, kun lapsi oli tulossa, kun todellisuudessa jokaisella lienee ihan tarpeeksi omia juttuja ja oma elämä elettävänä ja harvoin siihen mahtuvat Mirkut ja Pekat tai vauvahaaveet.

Ei oltu kihloissa, takana oli jo kymmenen yhteistä vuotta ja jo pitkään oli ollut suunnitelmissa, että menemme naimisiin sitten kun lasten aika on. Hääjuhlaa en ole koskaan halunnut, joten naimisiin menimme kahden kesken ja tilaisuus oli mielestäni ihana ja kaunis. En tiedä mitä muut ajattelivat, tuskin kukaan näin pitkän suhteen kohdalla ounasteli että menemme pakon edessä naimisiin ;) Tavallaanhan me menimme naimisiin lasten tähden, tosin en olisi ikinä avioitunut tai suunnitellut lapsia, ellei rinnalla olisi ollut "suuri rakkaus".

Naimisiin mentiin raskauden puolivälissä. Kihlautumisesta en osaa sanoa, koska mitään sormuksia ei ostettu. Kesäloman alussa päätettiin, että käydään nyt maistraatissa. Kahden viikon päästä neidät vihittiin.

Yksi tuttu kommentoi, että eihän sitä nykyään tarvi mennä naimisiin, kun on paksuna.

Ihmisten ajatukset eivät kiinnostaneet. Mitä se muille kuului.

Ensi kesänä hopeahääpäivä

Mentiin naimisiin heinäkuussa, esikoinen syntyi tammikuussa. Isot, ihanat häät. Minulle toiset, sulhaselle ekat. Sulhasen eno paljasti raskauden häissä, joista nyt aikaa 19v.

Mentiin naimisiin kun raskaus näkyi jo.Eipä tuolle kukaan virnuillut ja ne muutamat vanhoilliset sukulaiset oli helpottuneita kun mentiin naimisiin.

Lähinnä miehen oikeuksien takia mentiin naimisiin. Sai automaattisesti huoltajuuden ja isyyden, ilman tunnustamista ym. prosesseja Ja mut muuttamaan kanssaan samalle paikkakunnalle! :D

Häitä tanssittiin rv 8, jolloin osa arvasi kun en alkoholia juonut. Suunnitelmissa oli mennä naimisiin n rv 25 jolloin olisi jo näkynytkin ja oli jo hankittu puku, johon vauvamaha olisi mahtunut, mutta se raskaus meni kesken. Kihloihin mentiin jo ennen ehkäisystä luopumista.