Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu asua koko elämä samalla paikkakunnalla?
23.07.2020 |
Kesälomalla on taas tullut vierailtua vanhalla kotiseudulla. Taas jäin miettimään, että miltä tuntuu asua koko ikänsä samalla pienellä paikkakunnalla? Samat arkikuviot, kaikkialla tutut ihmiset, kumppaninsa on usein tuntenut jo lapsuudesta tai teini-ikäisestä asti, omia lapsia opettavat samat olet kuin sinua aikoinaan... Ahdistaako se koskaan? Ajatteletteko ikinä, millaista elämä olisi jossakin muualla? Mitä hyviä ja ihania puolia siinä on?
Tämä mietiskely ei koske vain maalla asuvia, vaan kaupungeissa ja lähiöissähän on yhtä lailla tällaisia ihmisiä.
Kommentit (4)
Kuulostaa idylliltä, vaikka en ole maalla varsinaisesti koskaan itse asunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistavaa. En ymmärrä ihmisiä jotka noin elää. Koko maailma mahdollisuuksien auki ja sit jäädään lukion jälkeen johonkin kylän marketin kassalle duuniin ja tehdään lapset sen rippikouluihastuksen kanssa... Ei ole mun mielestä ihan viisasta.
Minä olen asunut koko ikäni eli 40v samalla pikkukylällä. En ikinä muuttaisi mihinkään.
No, näin pikkulapsiperheen näkökulmasta katsottuna olen ainakin kateellinen turvaverkoista, joita samalla pikkupaikkakunnalla asuminen tarjoaa. Vanhoilla kirkonkylään jääneillä koulukavereilla on usein mummolat ja serkkulat naapurustossa ja vanhoja kavereita muutenkin kylä täynnä. Lastenhoitoapua aina tarjolla, välillä tuntuu että lapset ovat enemmän mummulla kuin kotona. Meidän perheen isovanhemmat ovat satojen kilsojen päässä. Joku äidin hammaslääkärikäyntikin vaatii hirveät järjestelyt viikkoja ennen.