Minkä takia tytöt menevät armeijaan?
Kommentit (62)
Varusmiespalvelusta ei saa ilmoittaa CV:ssä, koska se voi olla syrjintäperuste.
Oikeasti olisi hyvä kaikkien naisten käydä armeijassa niin vähän näkisivät mihin yhteiskunta perustuu. Toki itse en olisi mennyt jos ei olisi ollut pakko, mutta sai siinä jotain näkökulmaa
Silloin kun itse olin armeijassa, tytöt siellä olivat varsin avoimia ja estottomia ja pitivät selvästi miesseurasta...
Johtajakoulutuksen saaneet naiset todella hyviä esimiehiä työelämässä.
Suurimmalla osalla taitaa olla RUK mielessä.
Jotkut lähtevät sinne tuhannen kullin katseella, toiset haluavat statusta ja RUK, viimeisenä isänmaalliset naiset. Kaikkia naisia kuitenkin yhdistää erilaisen kokemuksen hakeminen elämäänsä
Jotta armeijassa olisi vasaisuudessakin enemmän järkeä ja viisautta, eikä vain kiimaista uhoa. - Armeija on yksi niitä harvoja paikkoja, joissa miehet ovat selkeästi johdossa - Lähes kaikilla muilla elämän aloilla naiset ova kirineet vähinään rinnalle tai menneet (kirkkaasti) ohi. Tämäkös osaa miehisä jurppii, vaan edelleen kokevat yllätyksenä, että jos haluavat parisuhteeseen, niin miehen tulisi olla pääsääntöisesti muutakin kuin jotain muuta kuin nainen ja ymmärtää, että kuullostaa usein typerältä kun alkaa selittämääm, etä kuinka voi suojella naista kun on käynyt "miesten koulun" ja melkein pääsi AUKiin.
Monien isät on toivoneet poikaa ja sitten tyttölapsi isänsä pettymyksen huomanneena yrittää olla tälle mieliksi menemällä armeijaan.
Vierailija kirjoitti:
Varusmiespalvelusta ei saa ilmoittaa CV:ssä, koska se voi olla syrjintäperuste.
Ilmoitan omassa CV:ssäni ne tiedot ja taidot sekä kokemuksen mikinkä omaan.
Reservin upseerin koulutuksella erottuu mukavasti massasta.
Varmaan syitä on yhtä monta kuin armeijan käyviä tyttöjä. Jollekin voi olla halu pärjätä siinä kuin pojatkin, näyttää itselle ja muille. Joku kokee pääsevänsä samalle viivalle poikien kanssa arvostaen esim. armeijasta saatavaa johtajuuskoulutusta ja onhan armeijasta apua esim. poliisiksi tahtoville. Tytöt voi olla kiinnostuneita maanpuolustuksesta ja tahtovan sille uralle. Osa varmaan ottaa ihan seikkailuna välivuotena.
Minun aikana 90-luvulla ne inttinaiset ei olleet mitään kauhean kuumia kissoja, niistä ikäänkuin paistoi se että ihanaa olla ainoina naisina valtavan mieslauman keskellä, ehkä nyt flaxaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lähtevät sinne tuhannen kullin katseella, toiset haluavat statusta ja RUK, viimeisenä isänmaalliset naiset. Kaikkia naisia kuitenkin yhdistää erilaisen kokemuksen hakeminen elämäänsä
Ihan samoista syistä miehetkin sinne menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lähtevät sinne tuhannen kullin katseella, toiset haluavat statusta ja RUK, viimeisenä isänmaalliset naiset. Kaikkia naisia kuitenkin yhdistää erilaisen kokemuksen hakeminen elämäänsä
Ihan samoista syistä miehetkin sinne menee.
Kyllä minä menin aivan puhtaasta pakosta, en kullien, statuksen tai isänmaallisuuden takia.
Olen ollut pienestä pitäen ns. poikamainen tyttö (esim. jääkiekkoillut ja paininut). Isäni luutnantti ja vinkkasi lapsuudessani (90-luvulla) että aikuisiällä voisin myös hakea armeijaan.
Lukiolaisena kävin maanpuolustuskurssin josta sain lopullisen kipinän armeijaan: jos opiskelu, työ ja parisuhde ei esteenä niin menen armeijaan.
Opinnoista valmistuin, parisuhde päättyi myös niin ilmoitin työpaikalle että lähden armeijaan. Vakituinen työpaikka niin samoihin töihin paluu armeijan jälkeen onnistui yhtä hyvin kuin myöhemmällä iällä hoitovapaan päätyttyä
Vierailija kirjoitti:
Kullia ne haluaa vaikka ei sitä myönnä, niinhän se naissotilaiden Milla löys poikaystävän armeijasta että nii päätelkää vaan muuta..
Suoritin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Periaatteesta en yhdenkään samassa varuskunnassa olevan jannun kanssa mitään säätänyt, edes flirttailut, vaikka siellä kiimaisia poikia tuli tyttöjä iskemään. Moni tupalaiseni lankesi kuukausien edetessä ja muutama parisuhdekin syntyi jotka tosin yhtä lukuunottamatta ovat kaikki päättyneet melko pian armeijan päätyttyä
Arvostan varusmiespalveluksen saaneita naisia todella paljon.
Onhan siellä RUK:ssa todellisia herrasmiehiä, ei yhtään saa naiset kuulla kuittailua missään vaiheessa. Kävi ilmi myös Naissotilaat ohjelmassa. RUK kouluttaa, RUK kasvattaa. Joopa joo.
Oma vaimoni on reservin luutnantti ja todella arvostettu ja pidetty työssään esimiehenä. RUK:n johtajakoulutusta on kehunut monet kerrat.
Vierailija kirjoitti:
Varusmiespalvelusta ei saa ilmoittaa CV:ssä, koska se voi olla syrjintäperuste.
Tämä olisi hyvä sääntö!
Kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla varusmiespalveluksen suorittaneet naiset.