Eronneet, minkälainen oli huono liittonne?

Ex-vaimo oli sairaaloisen mustasukkainen. Työmatkoja ei voinut enää tehdä, ei nähdä kavereita. Edes naispuolisia sukulaisia ei voinut halata tervehdittäessa. Kestin tätä 10 vuotta lasten takia. Onneksi kaverini olivat yhä kavereita, vaikka olin poissa melkein 10 vuotta

Puolison harjoittama henkinen väkivalta ja omaisuuteni tahallinen tuhoaminen, ei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa kuin ero, ja sekin olisi pitänyt tehdä jo vuosia aiemmin.

Mies muuttui ihan eri ihmiseksi vapauduttuaan uskonnollisuudesta. Itse en ole ollut uskovainen, mutta kunnioitin miehen (helluntai-)uskoa, ja mies oli kaikin puolin kunnollinen ja ihana. Eikä tuputtanut uskoaan minulle. 

No, jossain vaiheessa mies kuitenkin alkoi kriittisesti pohtia oman seurakuntansa ja uskonnon asioita ja päätyi siihenm, että siellä on paljon epätervettä ja valheellista. Minua ei toki haitannut että lopetti hellareissa käynnin ja sanoi olevansa melkein agnostikko. Mutta, kun tiukoissa uskonnon säännöissä aina elänyt pääsi vapaaksi niistä, meno oli aika hurjaa. 35 v mies alkoi hulluna bilettää, ei enää välittänyt osallistua perheen elämään mitenkään, välillä epäili onkohan sittenkin homo ja kokeili miehen kanssa seksiä, kävi maksulliisissa naisissa, ja alkoi juoda alkoholia joka päivä. Vuoden verran kestin ajatellen että on varmaan tilapäistä vähän liikaa vapautumista, mutta alkoholin liikakäyttö ja kännissä sekoilut jäi päälle, joten lähdin. Nykyään on edelleen bilettävä liikaa juoja ja nyt jo sen näköinenkin.