Milloin oikeus suuttua kumppanille syytöksistä?
Moni pitää suuttumuksen vaaranmerkkinä ja kiinnijäämisenä valheesta. Jodelissa käytiin keskustelua, että jos kysyy kumppanilta pettämisepäilystä ja reagtio on suuttua asiasta niin voi olla varma, että silloin on kumppani pettänyt. Toki jos on aivan 100% varma epäilyssään, mutta jos ei ole vedenpitävää todistetta ei reagoinnilla suuttumisen kautta minusta voida mitata rehellisyyttä.
Minä en näkisi asiaa näin yksinkertaisena. Esimerkiksi oma kokemukseni liki kahdeksan vuoden takaa, kun kumppani aivan yllättäen kertoi löytäneen alastonkuvani eräältä saitilta jonne oli kirjautunut. Kuvassa en ollut minä, mutta totta helvetissä asiasta suutuin kun kerran toinen on jo päässään päättänyt minun olevan pettäjä eikä anna oikeutta luottamukseen joka meillä kaikilla tulee olla. Asian tullessa ilmi alkuun keskustelu oli rauhallista, mutta yhä enemmän kuunnellessani toisen vainoharhaista höpinää ja epäilevää puhetta osoitin ovelle ja sanoin jos ei usko, niin suhde saa tähän päättyä. Taisi tulla muutama ikävä sanakin sanottua toiselle, jotka toki olisi voinut jättää välistä.
Pointti nyt vaan oli, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia käsitellä asioita. Toiset on rauhallisia keskustelijoita ja toiset räjähtää heti. Toki mielestäni suuttumus oli aiheellinen, eikä se minusta tee pettäjää tai anna syytä epäillä valheista vaikka moni luulee semmoisen reagtion olevan oikeutus tehdä johtopäätelmä ihmisestä samantien.
Kommentit (10)
Ihminen joka tuntisi nautintoa perusteettomista syytöksistä on jäänyt tapaamatta.
Jos syytät puolisoasi huoraamisesta perusteetta ja hän vain hymyilee iloisesti tilanteessa on jotain outoa.
Jos on itse käynyt vieraissa niin tällaiset ihmiset ovat ensimmäisenä syyttelemässä toista. Jos nappaisi niin huoraamassa käynnille olisi ollut selkeästi oikeutus. Jos toinen suuttuu syyttelystä niin silloin vieraissakäynnille olisi luultavasti oikeutus.
Kätevää!!!!
Siiinä vaiheessa kun lakkkaaa antamasta. Ne on nämä konkreeettiset syyyt paljon selvempiä eikä ne paljon kimurattimmmat tapaukset.
No, jos suuttuu niin suuttuu, ei silloin voi sanoa ettei ole oikeutta suuttua. Voihan joku suuttua vaikka siksi, että on vain ollut huono päivä.
Vierailija kirjoitti:
No, jos suuttuu niin suuttuu, ei silloin voi sanoa ettei ole oikeutta suuttua. Voihan joku suuttua vaikka siksi, että on vain ollut huono päivä.
Suuuttumukselle on aina jokin syyy ja se täytyy selvitttää.
Minulla oli miesystävä joka alkoi syyttelemään minua lähes päivittäin pettämisestä. Aloitti vielä kun oltiin molemmat kesälomalla ja vietettiin varmaan 80% ajasta yhdessä. Olin ilmeisesti hänen mielestään käynyt lenkillä ollessani naimassa jonkun kanssa pusikossa yms. Jossain vaiheessa paloi hermot ihan kokonaan, ja tuli kauhea riita. Se että suutuin asiasta oli hänen mielestään todiste että petin. Päädyttiin kyllä eroamaan lähes heti tuon jälkeen, kun en enää jaksanut jatkuvasti todistella, että en esim. yöllä hiipinyt salaa panemaan naapurin naimisissa olevaa miestä pyykkitupaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli miesystävä joka alkoi syyttelemään minua lähes päivittäin pettämisestä. Aloitti vielä kun oltiin molemmat kesälomalla ja vietettiin varmaan 80% ajasta yhdessä. Olin ilmeisesti hänen mielestään käynyt lenkillä ollessani naimassa jonkun kanssa pusikossa yms. Jossain vaiheessa paloi hermot ihan kokonaan, ja tuli kauhea riita. Se että suutuin asiasta oli hänen mielestään todiste että petin. Päädyttiin kyllä eroamaan lähes heti tuon jälkeen, kun en enää jaksanut jatkuvasti todistella, että en esim. yöllä hiipinyt salaa panemaan naapurin naimisissa olevaa miestä pyykkitupaan.
Juuri näin ja kun suututaan noin loukkaavista syytöksistä niin peli on menetetty. Vaikka ei saisi vaan pitäisi ymmärtää, että suuttumukselle on syynsä eikä kenenkään tarvitse kuunnella tuollaista jos ei mitään ole tapahtunut.
Toki suurin osa kiistää silti vaikka olisi pettänyt. Todellisuus taitaa vaan olla se, että täytyy olla 100% todiste jotta voi kiveen hakattuna syyttää toista tai jos semmoista todistetta ei ole ja luottamuspula liian kova niin punnita suhteen jatkmista muutenkin. Raakaa peliä nämä suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli miesystävä joka alkoi syyttelemään minua lähes päivittäin pettämisestä. Aloitti vielä kun oltiin molemmat kesälomalla ja vietettiin varmaan 80% ajasta yhdessä. Olin ilmeisesti hänen mielestään käynyt lenkillä ollessani naimassa jonkun kanssa pusikossa yms. Jossain vaiheessa paloi hermot ihan kokonaan, ja tuli kauhea riita. Se että suutuin asiasta oli hänen mielestään todiste että petin. Päädyttiin kyllä eroamaan lähes heti tuon jälkeen, kun en enää jaksanut jatkuvasti todistella, että en esim. yöllä hiipinyt salaa panemaan naapurin naimisissa olevaa miestä pyykkitupaan.
Juuri näin ja kun suututaan noin loukkaavista syytöksistä niin peli on menetetty. Vaikka ei saisi vaan pitäisi ymmärtää, että suuttumukselle on syynsä eikä kenenkään tarvitse kuunnella tuollaista jos ei mitään ole tapahtunut.
Toki suurin osa kiistää silti vaikka olisi pettänyt. Todellisuus taitaa vaan olla se, että täytyy olla 100% todiste jotta voi kiveen hakattuna syyttää toista tai jos semmoista todistetta ei ole ja luottamuspula liian kova niin punnita suhteen jatkmista muutenkin. Raakaa peliä nämä suhteet.
Mihin suhteita edes tarvitaan? Kivaa voi harrastaa muutenkin, sekä soolona, että kamun kanssa (miehen tai naisen, mitä väliä? 😎), lapset saa hankittua klinikan kautta tai adoptiolla, seuran kaipuuseen käy koira tai vaikka käärme (näiltä on tosin turha odottaa syvällistä keskustelua 😂).
Syvälliseen keskusteluun löytyy ihmiskavereita. Ei siihen parisuhdetta tarvita.
Ihminen joka syyttelee toista on nimenomaan itse se, jolla ei ole puhtaat jauhot pussissaan. Oma lukunsa on myös tietenkin yltiömustasukkaiset, mutta sellaisen kanssa ei nyt tervejärkinen edes kimppaan nene.
Hyviä pointteja. Rehellisyyttä on ihmisistä todella vaikea aina tulkita ja omat epävarmuudet sotkevat usein huolella vielä ja aiheuttaa vääriä tulkintoja.