Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö kukaan muu sellaista ihmistä joka väittää keskustelevansa tai puhuvansa eläinten kanssa hulluna?
08.07.2020 |
Kajahtanutta. Ei eläimet osaa puhua. Eivät mitään kieltä. Sellainen taikauskoinen hömpötys kuuluu raamattuun ja satukirjoihin. Siellä on puhuvia käärmeitä, aaseja, kissoja ja lintuja. Niitä satuja on kiva lukea lapsille mutta tosielämään sellainen ei kuulu eivätkä eläimet puhu. Jotem totena niitä satuja ei kannata ottaa.
Kommentit (10)
En nyt varsinaisesti pidä hulluna niitä, jotka lässyttävät koirilleen.
Pidän heitä yksinäisinä ja olen tavallaan tyytyväinen, että heillä on edes eläin, jota rakastaa ja jolta saada rakkautta.
Sitä eläimelle juttelua en niinkään ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti pidä hulluna niitä, jotka lässyttävät koirilleen.
Pidän heitä yksinäisinä ja olen tavallaan tyytyväinen, että heillä on edes eläin, jota rakastaa ja jolta saada rakkautta.
Sitä eläimelle juttelua en niinkään ymmärrä.
Minusta he ovat yksinkertaisia ihmisiä. Eivät hulluja, mutta eivät kyllä myöskään loista älykkyydessä.
En jos puhuu itse eläimille, jos väittäisi eläimien puhuvan takaisin ihmisten kielellä sitten kyllä pitäisin hulluna. Jokainen jolla on ollut eläimiä tietää kyllä että niiden kanssa voi kommunikoida.
Kyllä minun koira ainakin juttelee. :D
Vouu... = voisinko päästä terassille?
Vuh! = nyt se terassin ovi auki!
...ynhh... = pliis saisiko terassin oven auki...
Ei eläimet toki ymmärrä ihmiskieltä, mutta kyllä minä ainakin niille silti juttelen. Lemmikkieläimet varsinkin ymmärtää varsin hyvin äänen sävyn ja tunteen sen takana, ja tykkäävät muutenkin että niille jutellaan, vaikka eivät siis sisältöä toki samalla tavalla ymmärräkään kuin toinen ihminen. Pikkulinnutkin toisinaan uskaltautuu lähemmäa ottamaan ruokapalan, jos niille juttelee korkealla, ystävälllisellä äänellä. Ymmärtävät vissiin sen verran, että ei kuulosta vihaiselta murinalta tai muulta uhkaavalta, ei tuo taida olla aikeissa minua ruoaksi napata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä puhun kissalle. Kissa vastaa MRRJAJÖÄÄhhh tai MräYh tai mjääH.
Hyviä keskusteluita on.
Ihan oikeasti kissa kyllä tunnistaa nimensä ja tykkää jos hänelle puhutaan, usein myös korvat liikkuu kun hänestä puhutaan.
Kyllä kissaan pitää ottaa kontaktia ja antaa huomiota. Yksi tapa on puhua.
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti pidä hulluna niitä, jotka lässyttävät koirilleen.
Pidän heitä yksinäisinä ja olen tavallaan tyytyväinen, että heillä on edes eläin, jota rakastaa ja jolta saada rakkautta.
Sitä eläimelle juttelua en niinkään ymmärrä.
En ole yhtään yksinäinen, minulla on myös kaksijalkaisia perheenjäseniä ja ystäviä. Silti puhun, lässytänkin, rakkaille eläimilleni. Niinkuin suurin osa tietämistäni lemmikinomistajista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt varsinaisesti pidä hulluna niitä, jotka lässyttävät koirilleen.
Pidän heitä yksinäisinä ja olen tavallaan tyytyväinen, että heillä on edes eläin, jota rakastaa ja jolta saada rakkautta.
Sitä eläimelle juttelua en niinkään ymmärrä.
Minusta he ovat yksinkertaisia ihmisiä. Eivät hulluja, mutta eivät kyllä myöskään loista älykkyydessä.
Mitä epä-älykästä on lemmikin huomioimisessa?
😅
Kissani on verbaalisesti aktiivinen, huutaa ja äännehtii paljon. Kissa tykkää, kun hänelle puhuu ja pääse rääkymään jotain "vastaukseksi".
Itse nau'un paljonkin kissoilleni ja ne naukuvat takaisin :D Tunnistavat myös monia sanoja, esimerkiksi omat (lempi)nimensä. Pitäisin itse sitä erikoisena, jos lemmikinomistaja ei kommunikoisi lemmikkinsä kanssa. Ja todella hienoahan se on, kun on lämmin yhteys toiseen eläinlajiin.
Eikä tarvitse pitää yksinäisenä, minulla on mies (jonka koiralle jutellaan paljon myöskin), ja juuri niin paljon sosiaalista aktiviteettia ihmislajin edustajien kanssa kun vain jaksan ;)
Kyllähän eläimet puhuu (=kommunikoi tarpeistaan). Ei kyllä ihmisten kielellä, mutta kyllä jokainen lemmikin omistaja tietää milloin kissa haluaa ruokaa ja koira ulos kuselle.