Ikäkriisi 28-vuotiaalla, olenko mielestänne typerä?
Ikäkriisi oli viimeksi 25-vuotiaana. Silloin tuntui samalta kun nyt. Tuntuu että olen ruman ja vanhan ja jotenkin tylsän näköinen. Olen tällä hetkellä vähän masentunut ja voi olla että se myös huonontaa ulkonäköä. Iho on hyvässä kunnossa ja osaan meikata ja pukeutua hyvin, mutta tuntuu etten jotenkin näytä enää niin hyvältä kuin vaikkapa vähän päälle vuosi sitten.
Kommentit (18)
Mites koulutus, työ, ystävät, perhe, harrastukset, jne?
Minulle tuli jo 27-vuotiaana keski-iän kriisi. Se oli erittäin raskas.
Oikea keski-iän kriisi oli aika pikkujuttu sen jälkeen. 28-vuotias on vielä uskomattoman nuori.
Kunpa et uhraisi aikaa tuon pohtimiseen.
Mullakin oli, mutta kun sai oman lapsen niin ikä on tuntunut jotenkin merkityksemättömältä sen jälkeen. Ehkä sitä unohtaa oman vanhenemisen kun huomaa vain lapsen nopean kehityksen ja aika kuluu muutenkin nopeampaa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat näyttää hyvältä?
Pohjimmiltaan se liittyy siihen pelkoon että jos ei ole kaunis ei saisi rakkautta tai hyväksyntää. Vaikka asian tiedostaa ei se kauneuden kaipuu silti lähde mihinkään. Kauneus toisaalta myös tuo iloa, ei se ole pelkkä väline jolla yrittää saavuttaa jotain.
Ap
Miettikääpä sitä oikeaa ikäkriisi kun on vaikka 40v. Seuraavan 10v päästä on 50 ja sitten 60 jne...
Mitä olen itsestäni ja muista elämän varrella huomannut, on se tuon iän ikäkriisi sellaista provosoivaa "Iiik olen jo 27 vuotias" Sitä huudetaan joka paikassa. Oikea ikäkriisi alkaa silloin, kun sitä ikää ei halua enää mainita, ja kysyttäessä valehtelee tyyliin 10 vuotta alaspäin.
Tärkeintä on hymyily, jos haluaa näyttää sädehtivältä ja tunne siitä että on ihana ja kaunis juuri sen näköisenä kuin on. Ulkonäkö on sinänsä toissijainen asia tässä. Todellinen ulkonäkö/kauneus muodostuu eleistä ja siitä millaisia tunteita jakaa ympärilleen.
Jos olet nainen, niin todennäköisesti vastaus on - kyllä
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen itsestäni ja muista elämän varrella huomannut, on se tuon iän ikäkriisi sellaista provosoivaa "Iiik olen jo 27 vuotias" Sitä huudetaan joka paikassa. Oikea ikäkriisi alkaa silloin, kun sitä ikää ei halua enää mainita, ja kysyttäessä valehtelee tyyliin 10 vuotta alaspäin.
En minä puhu tästä julkisesti ollenkaan, edes kaverit ei tiedä. Aaveelle anonyymisti avautuminen ei ole mielestäni joka paikassa huutamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä sitä oikeaa ikäkriisi kun on vaikka 40v. Seuraavan 10v päästä on 50 ja sitten 60 jne...
Minulla oli myös 25 v ikäkriisi ja 30 ikäkriisi ja selvästikin nyt on päällä 40 v kriisi mutta toistaiseksi tuo 30 kriisi oli pahin.
Koskeeko sun ikäkriisi vain ulkonäköä? Oletko kovin ulkonäkökeskeinen ihminen?
Täällä toinen kriiseilijä. Mulla on ollut kriisi päällä 26vuotiaasta asti. Olen 29v nainen nyt. Olin ns. Ruma ankanpoikanen josta tuli joutsen. Sitä riemua kesti hetken. Nyt on alkanut ryppyjä tulemaan otsaan ja kasvoista on tullut kauhean vanhan näköiset. Ahdistaa kun nykyään pitäisi näyttää ikuisesti 18vuotiaalta.
En oikein osaa mitään, en harrasta mitään, en ole hyvä missään. Olen tyhmä, en pääse korkeakouluun. Eli elämässäni ainoa hyvä asia on ollut kiva ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen kriiseilijä. Mulla on ollut kriisi päällä 26vuotiaasta asti. Olen 29v nainen nyt. Olin ns. Ruma ankanpoikanen josta tuli joutsen. Sitä riemua kesti hetken. Nyt on alkanut ryppyjä tulemaan otsaan ja kasvoista on tullut kauhean vanhan näköiset. Ahdistaa kun nykyään pitäisi näyttää ikuisesti 18vuotiaalta.
En oikein osaa mitään, en harrasta mitään, en ole hyvä missään. Olen tyhmä, en pääse korkeakouluun. Eli elämässäni ainoa hyvä asia on ollut kiva ulkonäkö.
Kuka sanoo että pitää näyttää? Ja miksi uskot heitä?
Vierailija kirjoitti:
Koskeeko sun ikäkriisi vain ulkonäköä? Oletko kovin ulkonäkökeskeinen ihminen?
Koskee. Oma ulkonäkö on itselleni tärkeä osa identiteettiäni, mutta en ole mielestäni keskivertoa ulkonäkökeskeisempi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen kriiseilijä. Mulla on ollut kriisi päällä 26vuotiaasta asti. Olen 29v nainen nyt. Olin ns. Ruma ankanpoikanen josta tuli joutsen. Sitä riemua kesti hetken. Nyt on alkanut ryppyjä tulemaan otsaan ja kasvoista on tullut kauhean vanhan näköiset. Ahdistaa kun nykyään pitäisi näyttää ikuisesti 18vuotiaalta.
En oikein osaa mitään, en harrasta mitään, en ole hyvä missään. Olen tyhmä, en pääse korkeakouluun. Eli elämässäni ainoa hyvä asia on ollut kiva ulkonäkö.Kuka sanoo että pitää näyttää? Ja miksi uskot heitä?
Yhteiskunta. Miehet.
On kurjaa ajatella että mies ottaisi varmaan ainakin jossain vaiheessa nuoremman jos vaan saisi. :(
Ap, nyt viimeistään kannattaa ruveta kehittämään itseä ja nimenomaan sitä henkistä puolta. Kehittyä ihmisenä juuri siksi parhaimmaksi versioksi mitä voit olla. Toisin sanoen kasvaa aikuiseksi. Ulkonäkö on pintaa. Jos sementoi omanarvontuntonsa ulkonäköön, niin odotettavissa on ankea, kurja ja katkera elämä.
Miksi haluat näyttää hyvältä?