Lue keskustelun säännöt.
Gradu, tutkimusaukko ja ahdistus!
Kuolenkotähän
01.07.2020 |
Aloitan gradun teon tulevana syksynä. Ensin ajattelin, että kyllä tästä selvitään, vaikka pelottaa älyttömästi. Mietin aihetta kauan ja lopulta keksin itseäni kiinnostavan aiheen ja näkökulman. Olen mielessäni alkanut hahmottelemaan gradua yksityiskohtaisemmin, olen miettinyt jo viikkojen ajan joka päivä mistä kirjoitan ja mitä painotan, mitä teorioita mahdollisesti otan mukaan jne....
Nyt muistin yllättäen, että gradun pitää myös täyttää tutkimusaukko, eli tuottaa uutta tietoa ja tiivistetysti ottaa kantaa aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Googletin aiheeni. Jäätävä ahdistus iski. Lukemattomia eri tutkimuksia ja kirjallisuutta juuri siitä aiheesta, joka itseäni kiinnostaa. Miten ikinä pystyn ottamaan huomioon kaiken aiemman tutkimuksen? Pitääkö minun lukea kaikki maailman kirjallisuus aiheesta, jotta tiedän onko omassa gradussani mitään uutta? En ole kovin fiksu tai älykäs, joten en usko, että omassa gradussani olisi mtn uutta tai erikoista aiheen kannalta. En selviä tästä, itkettää ja oksettaa. En ole mikään tutkija, vaan pelkkä opiskelija, joka pääsi tuurilka sisään yliopistoon... miten löydän tutkimusaukon, jos kirjallisuutta on olemassa satoja teoksia? Enhän voi väittää, että omani täyttää tutkimusaukon, jos en ole lukenut kaikkea tutkimuskirjallisuutta. Ihan oikeasti, miten tästä selviää? Aiheen vaihto ei auta. En keksi mitään niin originellia tyhjästä, että uutuuden vaatimus täyttyisi. Ovatko kaikki muut opiskelijat niin älykkäitä ja hyviä, että ovat oikeasti kyenneet tuottamaan uutta tietoa tiedeyhteisölle? Miten tyhmäksi ihminen voikaan itsensä tuntea.... :'(
Ja kyllä, olen humanisti.
Kommentit (20)
No kyllähän se on totta että gradun pitäisi periaatteessa täyttää joku tutkimusaukko. Harjoittelit sen etsimistä jo kandin kanssa. Pystytkö mitenkään kaventamaan aihetta tai keskittymään sen asian sisällä, joka sinua kiinnostaa, johonkin pienempiin muuttujiin, joita ei yksityiskohtaisesti tutkittu?
Tutkimuskirjallisuuteen kannattaa tutustua mahdollisimman laajasti. Vaikka lukisit vain nimen, abstraktin, konkluusion ja muuten vain silmäilisit sisällön, olet kartalla. Näpyttelet vielä nopeat muistiinpanot sisällöstä ja pääpointista ja siirryt seuraavaan, niin muistat oikesti artikkelien sisällön.
Mitä alaa opiskelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajaa, rajaa ja rajaa. Ota näkökulmaksi joku tarkkarajainen ilmiö ja tee vaikka kirjallisuusanalyysi, synteesi aikaisemmasta tutkimuksesta. Helpostihan tuo lähtee laukalle, kahden gradun kokemuksesta tiedän. Mutta pidä rajauksesi mielessä, perustele se työssä, juttele proffan kanssa vielä asiasta äläkä muuta tulokulmaasi, ellei nyt jotakin mullistavaa ilmene. Muista, se on opinnäyte, ei vertaisarvioitu tutkimus. Tsemppiä!!
Ja näistä ajatuksista kannattaa ehdottomasti jutella graduohjaajan kanssa. Opiskelijoiden ei odoteta keksivän tyhjästä mitään uutta, tutkimusaukon täyttämistä korostetaan koska a) se kuuluu oikeaan tieteelliseen tutkimukseen, ja se on tärkeä hallita, jos opiskelija haluaa jatkaa gradun jälkeen, b) se osoittaa omaa ajattelua ja luovuutta, etpähän voi suoraan plagioida.
Voitko esim. katsoa kiinnostuksen kohdettasi jonkun teorian läpi, jota ei ole juuri käytetty, tai yhdistellä eri tapoja analysoida sitä luoden oman kehikkosi analyysille?
Kirjoittamasi perusteella aiheesi on ihan liian laaja. Käy läpi hieman tuota aihetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja etsi sieltä joku kiinnostava tutkimuskysymys, johon vastaat gradussasi. Muista, että gradu on niin suppea kirjoitus, että siihen pätee kolmen nyrkkisäännön ohje: rajaa, rajaa ja rajaa. Onnea tutkimuksellesi!
Onko kenellekään tullut ns. gradukateutta? Muilla on vaan niin paljon paremmat aiheet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kenellekään tullut ns. gradukateutta? Muilla on vaan niin paljon paremmat aiheet...
Jos oma graduaihe ei innosta tai kiinnosta, niin on todennäköisesti väärä aihe. Itselläni oli omasta mielestäni kaikkein paras aihe ja muiden aiheet ihan kuraa, jos nyt vähän vitsailen tässä.
Ei sun tarvitse mitään uutta ja ihmeellistä keksiä, päinvastoin, jos sun aiheesta on hirmuisesti kirjallisuutta niin sehän on vaan hyvä juttu, löydät helposti ja nopeasti lähteet, joten koko gradukin on nopeasti naputeltu valmiiksi :)
Otat vaan erilaisen näkökulman juttuun ja unohdat sen, että sun pitäisi kehittää jotain uutta ja ihmeellistä.
Itse kirjoitin graduni keväällä ja aiheeni oli tosiaan sellainen, joka on tosi hip ja pop tällä hetkellä sillä tutkimusalalla, tarkastelin sitten sitä vain hieman eri näkökulmasta ja that´s it. Koska tutkimusta oli paljon, lähteitä löytyi myös todella helposti.
Gradu on lopulta aika pieni juttu, kunhan et sitä paisuttele omassa mielessäsi todellisuutta suuremmaksi. Sulta ei odoteta ihmeitä.
Ja ei, en koskaan tuntenut gradukateutta, muiden aiheet harvemmin kiinnosti sitäkään vähää kuin oma aihe :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yliopiston opettaja. Parhaat gradut tulevat usein proffan antamista aiheista, joten kannattaa vielä miettiä aihevalintaa uudestaan. Itse valituissa graduissa on juuri se ongelma, että aihe ei ole tarpeeksi hyvin rajattu, mutta toki gradusi ohjaaja auttaa siinä. On ihan totta, että jos aihetta on tutkittu valtavan paljon, on siitä vaikea saada enää mitään irti. Pelkkä muiden referointi ei ole tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenellekään tullut ns. gradukateutta? Muilla on vaan niin paljon paremmat aiheet...
Kyllä. Eikä vain aiheiden osalta.... - Aihe on sellainen että se on vain päätettävä, koska maailma on pullollaan kiinnosavia aiheita ja työnluonteeseen e. gradun tekemiseen tavallaan kuuluu sekin, että epäilee ainakin kerran tai kaksi (monesti useammankin) , että onko oma aihe sittenkään se, mistä oikeasi kannattaa kirjoittaa gradu.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradu on pelkkä opinnäyte, osoitus että osaa tieteellistä kirjoittamista ja lähdeviitteiden käyttöä. Gradun EI TARVITSE täyttää todellakaan tutkimusaukkoa, tällaisia vaatimuksia tulee vasta väitöskirjojen kohdalla. Suuri osa graduista on kirjallisuuskatsauksia, jo keksittyjen ongelmanratkaisumenetelmien vertailuja tms, eli niissä ei ole periaatteessa yhtään mitään uutta ja originaalia. Se on ihan ok.
Toinen juttu on että usein laitoksen proffilla voi olla "takataskuissaan" graduaiheeksi sopivia aiheita. Esim. itse sain aiheeni näin. Proffalle oli tullut mieleen joku uusi metamalli esittää tietty alani asia, ja olisi halunnut kirjoittaa siitä konferenssipaperin, mutta ei ollut aikaa. Antoi sitten graduntekijälle hommaksi. Eli sain valmiiksi mietityn jutun, joka vaan piti kirjoittaa puhtaaksi ja vähän etsiä perusteluja sille toimiiko tämä malli käytännön tilanteissa vai ei.
Otat liian vakavasti ja luulet että kaikki on yksin sinun harteillasi. Tässä oma, lähinnä täysin päinvastainen lähestymistapani, jolla tein gradun 2 kuukaudessa ja ilman stressiä ja painetta.
Itse valmistuin tietojenkäsittelyopista, ja itseäni ei kiinnostanut muuta kuin päästä opinnoista nopeasti läpi ja töihin. Graduseminaarin tullen sanoin tämän suoraan graduohjaajalleni ja kysyin olisiko hänellä mitään aiheita valmiiksi mietittynä. Hänellähän oli eräs peliteoriaan liittyvä juttu, josta saisin nopeasti kasaan työn koska hän oli itse asiassa tehnyt työstä jo valtaosan itse eli perehtynyt muuhun aineistoon, kehitellyt omaa mallia jne. Mun hommaksi jäi melko mekaanista puhtaaksi kirjoittamista. Toki piti hyväksyä se, että aiheesta julkaistaan myös tieteellisiä artikkeleja, joissa kirjoittajana olen sekä minä että ko. professori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin mietit tieteenalan, sitten näkökulman ja kontekstin. Jos vaikka jotain on jo tutkittukin, niin sehän on nimenomaan hyvä asia - tuomalla esim. jonkun ennestään tutkimattoman organisaation mukaan tutkimukseen, niin nimenomaan sun oma kontribuutio on se, että katsot tätä paljon tutkittua aihetta nyt jonkun tietyn organisaation kautta, tukeeko vai ei se aiemmin tutkittua tietoa.
Nimenomaan, älä kehittele tästä mitään isoa ongelmaa. Kenenkään gradulla ei maailma tule valmiiksi, kun ei se tule väitöskirjallakaan. Tai väitöskirjan jälkeisellä tutkimuksella.
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopiston opettaja. Parhaat gradut tulevat usein proffan antamista aiheista, joten kannattaa vielä miettiä aihevalintaa uudestaan. Itse valituissa graduissa on juuri se ongelma, että aihe ei ole tarpeeksi hyvin rajattu, mutta toki gradusi ohjaaja auttaa siinä. On ihan totta, että jos aihetta on tutkittu valtavan paljon, on siitä vaikea saada enää mitään irti. Pelkkä muiden referointi ei ole tutkimusta.
"Heh" - parhaat gradut tulevat ehkä siksi, proffien antamista aiheisa, että tällöin proffilla on ehkä enemmän motivaatioa ka kiinnostusa siihen, että gradu tulee valmiiksi. - Jo "G":n työvaihe voi olla kiinnostava, jos proffalla itsellään samansuuntainen tutkimushanke tai sellainen tutkimushanke käynnissä, joka saattaa hyvinkin hyötyä gradusta tai vain osasta siitä. Sitten taas jos opiskelija on on löytänyt omasa mielestään kiintoisan aiheen niin vastaanoto voi olla mitä tahansa. - Osalla proffia unuu olevan aina muuta tekemistä kuin kiinnosusta ohjata hekeäkään graduja. - osa aas tapaa ja kohaa gradun tekijöitä useita kertoja ja vastaa aina ajallaan yheydenottoihin. - Kärsiväälisesti silloinkin kun opiskelija kysyy "tyhmiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että olet gradupohdinnoissasi jo pitkällä. Erinomaisenkaan gradun ei todellakaan tarvitse räjäyttää pottia tai keksiä mitään täysin uutta, vaan riittää, että näkökulma on edes jollakin tavoin omalaatuinen. Ota myönteisenä asiana se, että löydät tutkimuskysymystäsi käsittelevää kirjallisuutta, sillä se kertoo siitä, että sinulla on keskustelukumppaneita. Lue rauhassa tutkimuksia, mutta älä odota, että tulisit siinä jotenkin valmiiksi. Mikään tutkimus - edes teoreettinen sellainen - ei etene niin, että ensin tutkija lukee kaiken relevantin tutkimuksen maailmasta ja sitten vasta kirjoittaa, vaan nämä kaksi asiaa tapahtuvat koko ajan samanaikaisesti.
Epäilen, että sinua saattaisi helpottaa, että tunnistaisit teemaa tutkineita kirjoittajia, joiden ajattelu jollakin tavalla resonoi. Sanon aina kaikille opiskelijoille, että oman suosikkitutkijan lyötäminen on hyvä juttu, koska se auttaa asemoimaan itseään ja omaa ajatteluaan tieteenalan kentälle. Jos siis löydät tutkijan/tutkijoita, kenen ajatteluun samaistut, voit pohtia, onko heidän kirjoituksissaan mitään (marginaalisiakaan) pointteja, joita he eivät mielestäsi ole tulleet ajatelleeksi tai joista olet heidän kanssaan eri mieltä. Tämä auttaa hahmottamaan ja myös oikeuttamaan paikantamaasi tutkimusaukkoa.
Tsemppiä, pystyt siihen kyllä ja oikeasti graduohjauskokemuksella voin sanoa, että olet pidemmällä graduprosessissa kuin uskotkaan.
Kartoita tutkimuksesta ns. review-artikkelit. Ne ovat koosteita kaikesta tehdystä tutkimuksesta, joten ne tiivistävät sen mitä itse yrität. Review-artikkelien koosteet ja johtopäätökset on myös vertaisarvioituja, joten niillä on korkea arvo.
Graduntekijänä kun näytät, että pystyt ymmärtämään tutkimuskoosteiden arvon suhteessa itsenäisiin tutkimuksiin, näytät että ymmärrät tutkimuksen rakennetta. Review artikkelit yleensä nostavat niitä tuntemattomia asioita myös esiin (näitä ja näitä on tutkittu, mutta tämä ja tämä ei ole varmistettu).
Eli hae "review" sanoilla ja kartoita olennaisimmat aiheeseen liittyvät revarit ENSIN! Muuten teet turhaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Rajaa, rajaa ja rajaa. Ota näkökulmaksi joku tarkkarajainen ilmiö ja tee vaikka kirjallisuusanalyysi, synteesi aikaisemmasta tutkimuksesta. Helpostihan tuo lähtee laukalle, kahden gradun kokemuksesta tiedän. Mutta pidä rajauksesi mielessä, perustele se työssä, juttele proffan kanssa vielä asiasta äläkä muuta tulokulmaasi, ellei nyt jotakin mullistavaa ilmene. Muista, se on opinnäyte, ei vertaisarvioitu tutkimus. Tsemppiä!!
Juuri tämä, rajaaminen. Muuten hukut jo olemassa olevan tiedon määrään.
Mä ainakin kirjotin graduni aiheesta, joka ei ole lähellä ohjaajan osaamisaluetta eikä itseäni kiinnostanut, mutta kun täytti vaatimuksen sain arvosanaksi 4. Eli ei tarvitse edes olla ohjaajalle kiinnostava aihe.
Kerro vähän mitä tieteenalaa käsittelet. Neuvo "lempitutkijasta" on ihan umpihassu luonnontieteissä, mutta voi olla validi jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet gradupohdinnoissasi jo pitkällä. Erinomaisenkaan gradun ei todellakaan tarvitse räjäyttää pottia tai keksiä mitään täysin uutta, vaan riittää, että näkökulma on edes jollakin tavoin omalaatuinen. Ota myönteisenä asiana se, että löydät tutkimuskysymystäsi käsittelevää kirjallisuutta, sillä se kertoo siitä, että sinulla on keskustelukumppaneita. Lue rauhassa tutkimuksia, mutta älä odota, että tulisit siinä jotenkin valmiiksi. Mikään tutkimus - edes teoreettinen sellainen - ei etene niin, että ensin tutkija lukee kaiken relevantin tutkimuksen maailmasta ja sitten vasta kirjoittaa, vaan nämä kaksi asiaa tapahtuvat koko ajan samanaikaisesti.
Epäilen, että sinua saattaisi helpottaa, että tunnistaisit teemaa tutkineita kirjoittajia, joiden ajattelu jollakin tavalla resonoi. Sanon aina kaikille opiskelijoille, että oman suosikkitutkijan lyötäminen on hyvä juttu, koska se auttaa asemoimaan itseään ja omaa ajatteluaan tieteenalan kentälle. Jos siis löydät tutkijan/tutkijoita, kenen ajatteluun samaistut, voit pohtia, onko heidän kirjoituksissaan mitään (marginaalisiakaan) pointteja, joita he eivät mielestäsi ole tulleet ajatelleeksi tai joista olet heidän kanssaan eri mieltä. Tämä auttaa hahmottamaan ja myös oikeuttamaan paikantamaasi tutkimusaukkoa.
Tsemppiä, pystyt siihen kyllä ja oikeasti graduohjauskokemuksella voin sanoa, että olet pidemmällä graduprosessissa kuin uskotkaan.
Resonoi ;D
-eri
Ei niissä graduissa mitään uutta tai erikoista tarvitse olla. Muistat vain kirjoittaa omin sanoin plagioimatta. Sinä olet vain yksi tuhansista tulevista maistereista, jotka tungetaan läpi tuotantolinjalta.