Voiko olla niin, että on huippulahjakas matematiikassa, mutta surkea

äidinkielessä? Vai onko yleensä niin, että lapsi on "yleisälykäs" ja hyvä molemmissa?

tapaukseen, että olisi huippulahjakas jommassa kummassa (matematikka, äidinkielii tai yleensä kielet) ja tarvisi tukiopetusta toisessa. Eli uskon yleisälykkyyteen.

itse olin aina huippu matikassa ja vähän huonompi äikässä ja hissassa täys nolla. Nykyään en kyllä muista matikastakaan mitään plus- ja miinuslaskuja lukuunottamatta.

menestys on kiinni hyvin paljon ahkeruudesta...

Yleisälykäs pärjää kaikessa aika hyvin (koulumaalilmassa jopa loistavasti). Jos vielä on kiinnostunut ja innostunut oppimaan, koulu on helppoa.



Superlahjakkuus on eri asia. Toki voi olla superlahjakas useammalla alalla, mutta se on vielä harvinaisempaa.

silloin on kyse siiitä, että äidinkielen ja kielten "matemaattisuus" ei ole vielä löytynyt oppimismenetelmässä. Matemaattisesti lahjakas oppii kyllä ymmärtämään myös kieliä ensinnäkin musiikin (musiikkihan on oikeastaan puhdasta matematiikkaa) ja selkeiden kielioppisääntöjen avulla.



Ja toki se on harvinaisempaa. Yleensähän lapset eivät ole sen enempää "huippu"älykkäitä kuin täysin surkeitakaan yhtään missään, vaan ns. "keskivertoyleisälykkäitä" niin että pärjäävät yhtä hyvin kaikessa kohtuullisella vaivalla.

Ja jos joku oli tukiopetuksessa, ei kyllä ollut huippu matematiikassa tai äikässä. Eli en usko että voisi olla huippu toisessa, mutta surkea toisessa.

lisäksi hänellä on lukihäiriö, ja tarvii tukiopetusta sinäkin. Ja minä en edes tietäisi tuota poikkeavaa lahjakkuutta, ellei lasta olisi tutkittu siinä vaiheessa kun kaikki alkoi mennä pieleen. Psykologien kouluvalmius/ja kognitiivisissta ja muissa älykkyystestesissä tosiaan tuli se tulos, että matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas ja lukihäiriöinen. Ja silti tarvii tukiopetusta, koska jotenkin ei pysty normaali tunnilla seuraamaan opetusta. Tuntuu kuin se menisi kaikki ohi korvien kun sitä ei suunnata JUURI hänelle... Ja lisäksi kokeiden tekemiseen menee aina KAUAN, täysin riippumatta siitä, osaisiko asian vai ei...

Eli poika on lahjakas äidinkielessä ja luovissa aineissa, mutta matematiikassa tarvitsee tukiopetusta. Ja tukiopetus on tehnyt todella hyvää!

Ja silloin kyse ei ole niinkään lopullisesta lahjakkuudesta vaan kehityksestä. lapsi voi olla matikassa reilusti ikätovereitaan edellä ja silti olla huono lukemaan ja kirjoittamaan ja ymmärtämään lukemaansa. Sinänsä tämä on hyvä tilanne: varhainen matemaattinen menestys korreloi myöhempien numeroiden kanssa enemmän kuin aikaisin lukemaan oppiminen.



Äidinkieli on toki elämän kannalta tärkeämpi - jos matemaattisesti lahjakkaalla lapsella on vaikeuksia ymmärtää puhuttua tai ilmaista itseään verbaalisesti, niin kyse saattaa olla jopa jonkin asteen autismista. Mutta jos kyse on vain luki-vaikeuksista ja lapsi on eka- tai tokaluokkalainen, kehistysero tasaantuu varmasti parissa vuodessa.

Mutta voiko olla niin "huono", että tarvii tukiopetusta? Lukuaineissahan menestys on kiinni hyvin paljon ahkeruudesta...

Lukuaineista jotain päähäni saisn sillä, että äitini luki minulle koealueet.

Ero tällä pienellä erolla oli pisteissä yli puolet.

Äidinkielenaineet oli aina täynnä punakynää. Sille punakynälle on käyttöä vieläkin

Vieläkin opin paremmin kuuntelemalla, kun lukemalla. Toki nyt ymmärrän jo lukemaani, mutta usein pitää lukea asia monta kertaa ennen kun tajua mistä on kyse.

Matematiikassa minulla taas ei ole ollut ongelmia.

Lähes aina kaikki tehtävistä oikein

Loppuun vielä, että olin monta kertaa jäämässä luokalle, mutta matematiikka pelasti aina minut. sillon oli ajatus, että "ei voi" jättää luokalle, jos matematiikassa pärjää

Ja onko lapsesi erityisluokalla. Omalla lapsellani nimittäin samaa ongelmaa tarkkaivaisuudessa ja ei sen takia saa ikinä erinomaisia arvosanoja vaikka on myös lahjakas. En kyllä silti ymmärrä miten huippulahjakas voi tarvia tukiopetusta, meidän lapsi ei tarvi vaikka tosiaan haaveilee tunnilla. On kuitenkin niin nopeaälyinen ja nopea oppimaan, ettei tarvi tukiopetusta ja saa kokeista kymppejä.

Mutta voiko olla niin "huono", että tarvii tukiopetusta? Lukuaineissahan menestys on kiinni hyvin paljon ahkeruudesta...

Lukuaineista jotain päähäni saisn sillä, että äitini luki minulle koealueet.

Ero tällä pienellä erolla oli pisteissä yli puolet.

Äidinkielenaineet oli aina täynnä punakynää. Sille punakynälle on käyttöä vieläkin

Vieläkin opin paremmin kuuntelemalla, kun lukemalla. Toki nyt ymmärrän jo lukemaani, mutta usein pitää lukea asia monta kertaa ennen kun tajua mistä on kyse.

Matematiikassa minulla taas ei ole ollut ongelmia.

Lähes aina kaikki tehtävistä oikein

Loppuun vielä, että olin monta kertaa jäämässä luokalle, mutta matematiikka pelasti aina minut. sillon oli ajatus, että "ei voi" jättää luokalle, jos matematiikassa pärjää

myös molemmissa, joten kyse ei ole ihan ap:n tarkoittamasta tapauksesta....

Mutta matematiikassa ja äidinkielessä käy pienryhmässä opiskelemassa. Koe arvosanat ovat vaihdelleen kymppien ja kuutosten välillä, ihan sen mukaan, miten monta taivaanrantaa kokeen aikana tulee maalattua. Todistusarvosana tällä hetkellä 8 (ensimmäinen numeroarvostelu. Ne raksit aikaisemmin ovat olleet parhaassa, tai sitä seuraavassa tai toiseksi huonoimmassa ruudussa, eli käytännössä koko skaala). Meidänkin poika oppii nopeasti, kun esim minä kotona luen matikankirjan selitysosuuden hänelle. En pääse selityksessäni edes puoliväliin kun hän on jo tajunnut jutun. Vaan tunnilla se ei käy, koska opettaja ei puhu HÄNELLE. Se mitä puhutaan luokalle, ei tämän pojan mielestä jotenkin koske häntä, hän ei sitä kuule eikä rekisteröi. Ja jos hän sitten alkaa omin päin selvittämään laskuja, hän tekee se jotenkin niin monimutkaisesta näkökulmasta, että a) ulkopuolinen ei saa siitä tolkkua ja b) se kestää myös tosi kauan, vaikka jos sen antaa jatkua, se yllättävän usein vie oikeaan lopputulokseen. Olemme yrittäneet harjoitella keskittymistä ja kuuntelemista, ja kyllähän se paranee, mutta jotenkin ei vaan viel ätarpeeksi.

Ja onko lapsesi erityisluokalla. Omalla lapsellani nimittäin samaa ongelmaa tarkkaivaisuudessa ja ei sen takia saa ikinä erinomaisia arvosanoja vaikka on myös lahjakas. En kyllä silti ymmärrä miten huippulahjakas voi tarvia tukiopetusta, meidän lapsi ei tarvi vaikka tosiaan haaveilee tunnilla. On kuitenkin niin nopeaälyinen ja nopea oppimaan, ettei tarvi tukiopetusta ja saa kokeista kymppejä.

matematiikan erityisvaikeus harvemmin lukemiseen ja kirjoittamiseen. T:Erityisope

en kuitenkaan huippulahjakas. Olen hyvä myös äidinkielessä, mutta muut kielet. Ne ei vaan jää mun päähän. Ala-asteella oli jatkuvasti englannin tukiopetuksessa, jossain vaiheessa jopa joka viikko. Ja joka kerta sain mennä sanakokeen jälkeisenä päivänä tekemään sen uudestaan. Yläasteella oli vähän helpompaa kun keksin että pyytää siskoa suomentamaan kaikki kappaleet mulle. Sisko siis luki kirjasta suomennettavan kappaleen mulle ääneen ja sillä tavalla sain muutaman sanan jäämään päähän.

Toinen mikä tuotti vaikeuksia oli historia. Muut lukuaineet oli kiitettäviä, mutta historiasta en saanut koskaan seiskaa parempaa. Luultavasti siihen oli syynä se että siinä mentiin koko ajan ajassa taaksepäin. Alotettiin omista vanhemmista jne. Luultavasti olisin pärjännyt paremmin jos se oltais käyty oikeasti aika järjestyksessä niin että olis alotettu vanhimmasta ja päädytty lopulta niihin omiin vanhempiin.

hyvä molemmissa.

Voi olal myös älykäs ja hyvä tai erinomianen molemmissa, tai sitten täysin lahjaton molemmissa, tai kaikkea siltä väliltä.

Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Matematiikassa on kuitenkin luokkansa (normaali luokka) paras, sanalliset tehtävät sujuvat kun opettaja selittää mistä kyse.