Kastelijoita / tuhrijoita?

mutta oma kohta seitsemän vuotta täyttävälle pojalleni hommasin viimeviikolla kastelulakanat. EN ole ottanut asiaa mitenkään raskaasti, mutta aloin olla jo aika väsynyt joka öisiin rumpaan ja kun on kohta kolmas lapsi hoidetavana, ajettelin josko tuo homma hoituisi kuntoon.

Veljeni, nyt jo aikuinen mies, muistelee edelleen, miten hän kouluikäisenä toistuvasti kasteli öisin sänkynsä. Äitimme vei hänet muutaman kerran psykologin luo juttelemaan, ja ongelma poistuu. Veljeni edelleen ihmettelee, mitä se psykologi oikein teki, sillä tämä oli veljeni muistin mukaan vain jutellut niitä näitä.



Meidän isämme oli hyvin, hyvin ankara ja vaativa. Epäilen, että isämme asettamat paineet saivat veljeni kastelemaan.



Tuoreempi kokemus on oma tyttäreni, 4v. Hän on kovin herkkä, ja meillä oli kausi, jolloin hän kasteli öisin sänkynsä. Syyksi epäilimme liian jännittäviä lastenohjelmia. Jätimme tv-ohjelmat kokonaan katsomatta pitkän aikaa, ja parin viikon kuluttua yökastelu loppui.

Niin ja luin kirjasta "Järkevää lapsenhoitoa" (en muista kirjailijaa) lasten yökastelusta, ja siellä todellakin mainittiin myös videot eräänä mahdollisena aiheuttajana.

luultiin, että vaiva on psyykkinen,

nyt tiedetään, että jotain muuta.

Eli fyysinen ja myös hormonit voivat toimia 'väärin päin'

eli virtaa erittyykin runsaammin yöllä kun normaalisti päivällä ja yöllä on 'lepotila' päällä.

Tämä ei ole ollut meillä ongelma, eikä mitenkään tabu.

Ehkä asiaan suhtautumista on auttanut se että omalla neuvolan terveyenhoitajan pojalla on ollut sama 'ongelma'

Siihen on olemassa myös lääkitys, joka vähentää virtsan määrää ja virtaamisen tarvetta, mutta en aio lähteä sille linjalle.

Nyt tosiaan ollaan aloitettu prosessi lääkärin seurannassa, katsetaan ihan rauhassa mihin se johtaa.

varmaan on merkitysta kastelun kannalta, jos on stressaantunut tai katsonut liian jänniä ohjelmia tms.

Häpeä? Itse pissasin housuun vielä kouluiässä ja minkäs sille voi? Mulle kokeiltiin kaiken maailman hälytyslakanat ja terapiat, mutta ei siihen auttanut kuin aika. Turha sun on hävetä, kun kyseessä voi olla vaan yksilöllinen ero. Käy pian niin, että sun stressailus aiheuttaa niitä ongelmia lapselle.



Nettiyhteisöistä en osaa yhtään sanoa.

Lapsi ei siis ole pelkästään yökastelija, vaan päiväkastelija ja tuhrija. Yökastelun kanssahan tässä pärjäiskin! Ja kun lapsi nyt menee kouluun, olen käytännössä sataprosenttisen varma, että joku alkaa asiasta kiusaamaan. Ja lääkitys lapsella on ollut jo kaksi vuotta, eikä se silti vaivaa kokonaan poista.

Aina on joku tuollainen ihminen tässä maailmassa, joka vähättelee ongelmaa. Pistäpä omalle kohdallesi, että kuljet tuolla ihmisten ilmoilla housut märkänä. Eli KYLLÄ! Tämä asia minua stressaa ja lasta hävettää itseäänkin oma vaiva. Eikä se auta vaikka minä miten omalle lapselleni selitän, että me olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaisia vaivoja, eikä hän ole ainoa. KUN tässä maailmassa on kuitenkin niitä ihmisiä, jotka EIVÄT ajattele samoin.



AP

Justhan mä sanoin, että itsekin pissasin housuun lapsena, myös siis päivisin. Ei ollut kivaa ei. :( Mutta jos sä siirrät ahdistukses lapseen, niin sitten se vasta tunteekin olonsa kurjaksi ja alkaa miettiä olevansa jotenkin huono. On kokemusta. Itseäni hävetti esim. herättää toiset yöllä sen takia kun olin pissannut housuun.



Onko lapsesi konkreettisesti tavannut muita kastelijoita/tuhrijoita? Tuli vaan mieleen kun itelläni oli ystävä, jolla tuhrimisongelma ja jotenkin tuntui helpottavalta oikeesti nähdä, että on muitakin.



Yllättäen mua ei muuten kiusattu tästä asiasta koulussa, muista kylläkin. :(