Sinä, joka et kärsi paarmaparvista, kuvaile kesäiltaasi

Ihmisen helppokin väistellä kömpelöitä paarmoja mutta eläimet nuo ajaa hulluuteen. Juuri näin kaksi hirveä järvestä nousevan maalle ja aivan hetkessä lähtivät vauhkoina juoksemaan tielle päin kunnes toinen kaartoi takaisin järvelle. Tuosta ryskäsi isot elikot että pensaita kaatui, aivan vauhkoja ovat ja pillastuneita kun paarmat väkäleuvalla viiltävä paksuun hirvennahkaan vertavuotavan viillon. Paarmakin ankea vieras mutta vauhkot hirvet ei paljon autoja tajua väistää.
Pese auton ikkunat, hämärtymisen varalta. Ajoin itse muutamia vuosia sitten satasta ajaen hirvikolarin. En tajunnut edes mihin törmäsin kun se auto jo oli metsässä. Dusterilla törmäsin, poukkoiltiin siinä mutta dusteri pysyi hyvin renkaillaan, yritin siinä rytinässä jopa pelastaa takapenkillä olevaa pitsaa :). Ajoin aina ennen moottoripyörällä myös 16-vuotiaasta asti, hirvikolarin jälkeen en enää ajanut. Prätkä on tiellä ihan eri lailla nopea kuin auto ohjaukselta ja teholta ihan eri luokkaa mutta sen tajusi että se hirvi on vielä nopeampi.
Oli kauhea istua autossa vaikka tajusi että on onnea kun ilossa mutta se hirvi määki siinä tienpientareella ja silloinkin vielä paarmat söi sitä. Itketti ja nokasta valui verta turvatyynyn vuoksi. Kannattaa ajella hiljaa