Jos äiti ei suostu sairaalaan pakkolepoon sikiön takia, voidaanko siihen pakottaa?

silloin sinä allekirjoitat lapun jossa luovut vaatimuksista jos jotain sattuu. VAstuu on sen jälkeen täysin sinulla

t. nro 2-

ja hyvin meni



ps rahastako kysymys ap```???lapsettomuushoidotkin maksavat...

niin kela korvaa?

kutsuu ryyppyremmin meille ryyppäämään ja myy lapselle hankitut tavarat saadakseen viinaa ja myös mun kaikki tavarat jos olen poissa kotoa

Jos on aivan varmaa, että kieltäytymällä tarjotusta hoidosta tulee ikävät seuraukset, tulisi uskoa lääkäreitä, mutta...



minulla oli korkea verenpaine kahden viimeisen raskauden aikana. Kontrolleja joka toinen päivä neuvolassa, jos oli yli 100 alapaine niin polille ja ottavat lepäämään sairaalaan, kahdesti äp-polilla/kk ja mahdollisesti sairaalaan lepäämään jos siellä verenpaine koholla. Ei ollut muusta kyse kuin että ylhäällä ollessa ja jotain kotitöitä tehdessä verenpaine nousee, on maattava.



Olin polilla ja lääkäri sanoi - tuossa on ovi, sinne vaan lepäämään, koholla on liiaksi... No kun neljä koululaista ja yksi parivuotias oli kotona, en olisi halunut jäädä sairaalaan. Lääkäri korotti oikein ääntään ja sanoi etten pyst lepäämään kotona, minä siihen että mies on lomalla, mummokin tuli apuun jne. Kun puolustelin tippa silmässä, hoitaja uskalsi sanoa lääkärille, että kai äiti itse tietää voiko kotona levätä.( Sain alentavaa lääkettä kunhan apteekista haen.)



Pyysin saada olla aulassa jossa hoitaja kävisi mittaamassa paineen vähän ajan kuluttua, jolloin just vaikka sataan jäisi... Ei laskenut ja kysyin jos hoitaja suinkin tulisi uudelleen, en halua jäädä...



Neljännellä kerralla ehkä armosta sanoi että kertoo lääkärille että ei yli sata. Tiesin että tämä tilanne teki taas nousun paineeseen. Ymmärrän kyllä riskit, vauva ei saa happea, istukan toiminta huono jolloin ravintokaan ei...



Mutta minulla oli kyse siitä, että maltanko pysyä kotona vuoteessa jolla paine pysyy rajoissa.



Päätin maata kotona ettei joudu sairaalaan, joka toinen päivä neuvolaan,,, mutta olisin isommassa paineessa itkien jäänytkin, lapsenkin tähden, saatika itseni, (verisuonen katkeaminen päässä, yhdellä kävi näin synnytyksessä)



Jos on keskenmenovaara ja voidaan estää se levolla, mahdollisilla lääkkeillä, tarkkailulla jne. olisi syytä vaan mennä, et olisi siellä yksin, muitakin on ns.toivojen osastolla.



Mitä haluat, onko ihan sama vaikka tulisi keskenmeno? Mitä sairaala tarjoaa muuta kuin pakkolepoa. Jos vain lepoa, voit levätä kotonakin, mutta sairaalassa seurataan teidän molempien vointeja sekä voidaan toimia esim. ompelemalla kohdunsuu ajoissa jne. Hyvää vointia, ymmärrän Sinua, mutta kuitenkin ajattele asiaa, kuinka voi käydä ilman hoitoa.

http://www3.interscience.wiley.com/journal/120829028/abstract?CRETRY=1&…



The pregnancy outcomes for the women who complied were similar to those of the women who did not comply. These findings support the importance of more research on the practice of prescribing bedrest to improve pregnancy outcomes.

Taitaa olla satua tuo koko kysely pakkohoidosta.



Jos nyt et mene pakolla sairaalaan lepäämään, menet synnytyksen jälkeen johonkin pakosta jokatapauksessa. Jos lapset ovat palaneet kodin mukana, niin Sinä ja vauvasi ette kuitenkaan vpo asua raunioissa.



Lapset eivät voisi tällä hetkellä asua tuollaisissa oloissa, toivottavasti ei ole totta!

mutta nyt en kotiani jätä juopporemmin temmellyspaikaksi

Etkö voisi nyt jo hankkia eri asuntoa tai laittaa miestä muualle asumaan ja juopottelemaan. Pääsisit vähemmällä harmilla ja ehkä raskauskin sujuisi paremmin.

tämä on miehen äidiltään perimä kämppä. Ja mies suuttuu ja hajottaa kaikken mitä minä omistan jos jätän hänet

sä oot mun exän nyksä :D



Ja se nperään mä itkin kuukausikaupalla kun mut suhun vaihto..

Olin nuorinta odottaessani 23. raskausviikolla, kun lääkäri passitti minut pakkolepoon sairaalaan. Silloisessa elämäntilanteessani se olisi ollut täysin mahdoton yhtälö, joten kieltäydyin ehdottomasti. Lääkäri soitti ambulanssin ja sanoi sen kuljettavan minut lähimpän sairaalaan, halusin tai en.



Olen ikuisesti kiitollinen tuolle lääkärille terveestä lapsestamme.

Kun joudut ja ehkä haluat ja katsot parhaaksi synnytyksen jälkeen lähteä kotoa vaikka turvakotiin, niin miksi ei nyt. Hajottahan mies tavarasi silloinkin.



Mielestäni Sinulla ei ole oikeastaan "oikeus" antaa lastesi (oli kai ennestään) kokea kaikkea ikävää, mitä hän saaaikaan. Jos ei muuta, niin pahaa mieltä Sinulle ja se heijastuu lapsiisi myös. Itse helvetin käyneenä, ja kun lapset eivät en'' uskaltaneet mennä edes rappuun yksin, huomasin mitä tulee tehdä.



Asuin myös silloisen anoppini ostamassa aunnossa, jonka juoppo mies oli luvannut maksaa...jos jaksaa...



Erosin vaikka, odotin kolmatta lasta, siksi kun aina lupasi muuttua, mutta erosin lastenkin vuoksi. Myös itse itkin usein josta lapset tietysti kärsivät.



Haukut sain anopilta, isälle ei tapaamisoikeutta, eikä anoppikkaan , oli aina minua haukkumassa, muutin toiselle paikkakunnalle... Uusi hyvä mies nyt, yhteisiäkin lapsia, elämä OK.



Sosiaalitoimisto auttaa asunnon hankimisessa, halvempa auttaa kuin sijoittaa lapsia yhteiskunnan hoitoon. Nyt järki käteen, mieti, ei kannata kiristää miestä,vaan toimi, lähde lasten kanssa kun on tilaisuus, minäkin sain sen tehtyä.