En kestä enää uskonnon tyrkyttämistä =(
Laitan tämän toisella otsikolla, jos joku vaikka avaisi ja kommentoisi.
Lähisukulaiseni on hurahtanut totaalisesti johonkin hihhulijuttuihin ja puheissa vilisevät ihmeparantumiset ym. Tuntuu, että hän yrittää myös jatkuvasti siirtää puheet uskonasioihin ja vaikuttaa minuun näillä jutuilla (itse en kuulu kirkkoon).
Onko teillä kokemusta ko. tilanteesta? Olisin mielelläni kyseisen henkilön kanssa edelleen väleissä, mutten tiedä, miten jaksan, jos jokainen puhelu kääntyy uskonasioihin ja hienovaraiseen tyrkyttämiseen. Tähän asti olen vain ynähdellyt enkä ole vastaillut oikein mitään tuohon tuputtamiseen. Pitääkö laittaa rajat selviksi? Tosin jos tiukasti kiellän tyrkyttämisen ja uhkaan laittaa välit poikki ellei se lopu, olen varmaan "saatanan riivaama" tms.
Kommentit (4)
no hyvänen aika, tarvitseeko sitä olla heti uhkailemassa välirikolla? Esitä asia ensimmäistä kertaa "pehmeästi", sano vaikka että sinulle uskoon liittyvät asiat ovat hyvin henkilökohtaisia, etkä halua puhua niistä. Jos ei hyvällä usko niin sitten vasta pahalla.
Tuskin olisi mitään yhteistä ihmisen kanssa, joka uskoisi moiseen hurmoshenkiseen aivopesukulttiin (=ihmeparantumiset ja muu vastaava).
no hyvänen aika, tarvitseeko sitä olla heti uhkailemassa välirikolla? Esitä asia ensimmäistä kertaa "pehmeästi", sano vaikka että sinulle uskoon liittyvät asiat ovat hyvin henkilökohtaisia, etkä halua puhua niistä. Jos ei hyvällä usko niin sitten vasta pahalla.
Sekään ei tosin ole niin merkityksellistä, että sen nojalla jaksaisi kuunnella irrationaalista jorinaa ja käännytystä.
Tuskin olisi mitään yhteistä ihmisen kanssa, joka uskoisi moiseen hurmoshenkiseen aivopesukulttiin (=ihmeparantumiset ja muu vastaava).