Te, joille juhannus on ihana juhla - Mitä te teette?

Luokaa omat juhannusperinteet. En tiedä, missä asutte, mutta meidän perhe käy aina juhannusaattona säästä riippumatta torilla juhannusherkut ostamassa ja syömässä lounaan. Kotona lämmitetään sauna ja grillataan ulkona. Usein on kutsuttu vieras tai pari. 

Ei juhannus mullekaan ole mikään erityisen suuri juhla. Vähän kateellisena kuuntelen kavereiden puheita, kun koko sisarussarja kerääntyy kesämökille järven rannalle, on krokettipelejä, yösaunaa jne. Ei meilläkään ole mahdollisuuksia mihinkään tuollaiseen. 

Ei nuo sukujuhannukset ja kaveriperheiden kanssa yhdessä vuokratut mökit ole niin auvoisia kuin voisi instagram-kuvista päätellä. Yleensä nahinaa ja kireitä hermoja. Kaikki on salaa tyytyväisiä, kun sunnuntaina kehtaa lähteä kotiin. Että ei kannata kadehtia.

Ainakaan en katso kenenkään elämänkoulun dokaamista vaan vietän miellyttävää aikaa hyvän ruuan ja seuran parissa.

No meillä on ollut "iät ja ajat" samanlainen juhannus; grillataan jos sää sallii, nautitaan virvokkeita, saunotaan ja poltetaan kokko jos ei oo varoitukset päällä. Lapset onkivat ja paistavat vaahtokarkkeja. Juhannusaatto näin, yleensä lähin suku paikalla.

Juhannuspäivänä ollaan oltu perheen kesken rauhassa, grillattu jne. Ei nää sen kummempia juttuja ole.

Jos halajaa ympärilleen muita ihmisiä ja haluaa kokea kaikki juhannusperinteet, niin olisiko joku maatilamatkailun juhannus hyvä vaihtoehto? En tiedä, järjestetäänkö sellaisia, mutta ainakin jouluna nämä ovat suosittuja. 

Vierailija kirjoitti:

Ei nuo sukujuhannukset ja kaveriperheiden kanssa yhdessä vuokratut mökit ole niin auvoisia kuin voisi instagram-kuvista päätellä. Yleensä nahinaa ja kireitä hermoja. Kaikki on salaa tyytyväisiä, kun sunnuntaina kehtaa lähteä kotiin. Että ei kannata kadehtia.

Ei varmasti olekaan. Mutta itsellä rakkaus juhannukseen on juuri lähtöisin niistä lapsuuden juhannuksista, kun oltiin mökillä, sinne tuli serkut ja pari isäni sinkkuystävää, joskus vielä pari heidänkin ystävää. Me lapset uimme ja saimme valvoa juhannuksena niin pitkään, kun jaksoimme. Aikuiset grillaisivat ja juttelivat. Illalla poltettiin kokko jos ei ollut metsäpalovaroitusta.

Alkoholia ei meillä paljon käytetty, se oli todellakin se yksi saunakalja ja lasi tai kaksi viiniä ruuan kanssa, jos sitäkään. Eikä kukaan muuttunut miksikään, sillä sukuni on todella puheliasta ilman alkoholiakin, joten ei edes sitä ollut, että olisivat olleet enempi nauravia tai puheliaampia.

Samat sukulaiset ovat yhä hyvin läheisiä ja itselleni on aina ollut vieras tuo ilmaisu, että suku on pahin.

Myös oma ( nyt jo aikuinen ) lapseni on sanonut, että parhaita juhannuksia ovat ne joita vietimme perhetuttaviemme luona ja sinne kerääntyi paljon ihmisiä, niin lapsi kuin aikuisiakin. Vaikka kyllä siellä juuri noita nahinoitakin jotkut kävivät :D Minua ne lähinnä naurattivat, koska eivät ne koskeneet itseäni. Mutta pääasiassa kaikki olivat hyvässä sovussa, lapset pelasivat pihalla jalista yms. ja aikuiset osallistuivat välillä heidän peleihinsä. Syötiin, juotiin, uitiin, saunottiin. Ja ihan lähellä on myös paikka missä kokko poltetaan, joten sinne sitten aina illalla kokoontui suuri joukko paikkakuntalaisia ( kaikki suunnilleen tuntevat toisensa, joten oli paljon juttuseuraa) . Lisäksi kyllä paljon muitankin kuin paikkakuntalaisia. Joskus meidän talolle saakka oli autoja tienvarressa, kun paikan parkkikselle eivät kaikki mahtuneet ( noin kilometrin matkalla) Ja samoin lapsellani oli aina ollut tuo vapaus, että juhannuksena saa valvoa niin myöhään kuin jaksaa.

Grillataaan, saunotaan, poltetaan kokko, jos mahdollista. Näyttäisi, että tänä vuonna ei polteta kokkoa eikä tule ketään vieraita.

Ihan kivaa perheen kesken.

Mä nautin ehkä eniten siitä juhannusfiiliksestä, luonto on kauneimmillaan, ihmiset liikkeellä hyväntuulisina, grillaus, uudet perunat, kala, raparperipiirakka jne. Näitä on joka vuosi.

Tapaan vain mukavia sukulaisia eli siskoni miehineen. Ollaan maalla mun kotona, haetaan juhannuskoivut rapunpieleen ja tehdään vihdat, saunotaan. Syödään, otetaan vähän juomaa. Joskus käydään veneellä katsomassa kokkoa järvellä.

Ollaan jo sen ikäisiä että viihdytään kotona aatto, nuorempana käytiin huveissa. Ei ole edes kännipäissä pahemmin keskenämme tapeltu, jotain pientä kinaa joskus ollut. Kerran laulettiin aamuun asti, saattoi kuulua jotain naapuriinkin.

Meillä on ikuinen Joulu ja jatkuva Juhannus, ei tarvitse jonain tiettynä aikana juhlia 😁

Syön, ryyppään, nain ja nautin vapaista.

Eihän tänä vuonna mummojen ja pappojen kanssa voi ollakaan. Siksikin juhannus on vähän surullinen.

Vaikka minulla oli mökki monta vuotta jäin mieluummin  juhannukseksi kaupunkiin. Se on parasta. En jaksa jussin aikaan mökkinaapureiden älämölöä saati yltiösosiaalisuutta mökkikunnissa.

Olen perinteisesti fillaroinut juhannusaattona 20-40 km sään mukaan pks:n pyöräilyreittejä jonkun kaverin kanssa. Kerännyt samalla juhannuskimpun tien laidoilta "rikkakasveista" ja sen jälkeen saunaan. Syöty varhaispotut, kalat, jälkkärit ja vaan nautittu keskikesästä auringossa tai sateessa ulkona tai sisällä.

Jos on joku terassi auki, niin yhdet tuopit siellä fillarilenkin päätteeksi.

Ja usko pois ne ns iloiset juhannuskuvat eivät ole täysin totta. Kokeilin tasan kaksi kertaa isompia juhannusjuhlia, mökilläni, ja häärään ihan milloin muulloin tahansa vieraiden kanssa, mutta en jussina, en todellakaan. 

Samat mökkipuuhat kuin muinakin kesäviikonloppuina. Erona, että ylimääräinen vapaapäivä.

Ei juhannus minullekaan ole mikään vuoden kohokohta. En erityisemmim pidä mökkeilystä, sukulaisista, uimisesta enkä varsinkaan hyttysistä. Niistähän tämä juhla monella koostuu!

Viime vuosina ollaan kokoonnuttu miehen vanhempien mökillä, jossa sukua paikalla. En nauti yhtään vieraissa nurkissa nukkumisesta. Onneksi tänä vuonna jäädään omaan kotiin ja vietetään kaupunkijuhannus oman ydinperheen eli miehen ja 1 vuotiaan esikoisen kanssa.

En oikeastaan tykkää mistään näistä suomalaisista juhlista joissa aina joillain pääasia on juopottelu. Jos saisi olla rauhassa ja viettää omalla tavallaan niin toki. Aina kuitenkin on jonkun niemen nokassa ryyppyremmi joka luukuttaa musiikkia läpi yön ja naiset kiljuu ja vollottaa ja koko tienoo raikuu. Kiva sitten sellaista kuunnella kun ajattelit meneväsi luonnon rauhaan. Kotonakin naapurit kuvittelevat että juhannus on joku tekosyy mekastaa koko yön, sitten haistattelevat kun käy neljältä ilmoittamassa että hiljaisuus olisi jo suotavaa.

Minusta juhannus on ihana juhla, juuri siksi kun ei ole paineita tavata ketään kuten esim jouluna. Ollaan kotosalla (meillä omakotitalo), grillaillaan, saunotaan, käydään kalassa ja uimassa. Usein tulee vieraita mutta ei aina. Otetaan tosi iisisti.