Miksi sukulaiset, siis sisarukset eivät pidä yhteyttä toisiinsa?
Työkaverinani oli ihminen, jonka tunnistin harvinaisen sukunimen perusteella eräänentisen työkaverini sukulaiseksi. Osoittautui, että heovat sisaruksia.
Kysellessäni tämän sisaren, siis entisen työkaverin kuulumisia, kuulin että he eivät ole tekemisissä keskenään kuin ehkä kerran, pari vuodessa.
Asuvat kuitenkin moemmatpk- seudulla, eli ei välimatkaa ole paljon.
En viitsinyt olla tunkeileva, joten en alkanut utelemaan syytä, jos vaikka jokin riitatapaus olisi taustalla. Itselleni oma sisko on tärkeä ihminen, jonka kanssa jaa ilot ja surut. Kukaan muu ystäväni ei tunne minua niin kuin hän.
En ymmärrä miksi joku voi heittää sisarussuhteen pois elämästään.
Kommentit (15)
Minä en ole juurikaan sisarusteni kanssa tekemisissä. Heilläkin kai keskenään tämmöinen "tärkeä suhde", minä vain olen ulkopuolinen.
Ei asiat ole niin yksinkertaisia. Siihen miksi joillakin on välit mennyt on usein hyvä syy.
Kaikki eivät pidä toisistaan. Arvomaailma, politiikka, uskonto, työelämä, harrastukset, ystäväpiiri jne jne voivat olla niin kaukana toisistaan että yhteistä säveltä ei löydy.
Miksi olisin yhteydessä?
Minulla on 3 sisarusta, osa asuu samassa läänissä, osa toisella puolen maailmaa.
Viimeksi olin yhteen yhteydessä joskus viime vuonna.
Miksi pitäisi olla jos ei ole asiaa?
Taustalla ei ole riitoja tai katkeruutta.
Sisarusten kanssa ei vaan aina ole mitään yhteistä. Sitten kun elämä keskittyy omaan perheeseen ja vanhemmatkin lopulta kuolevat, sisarukset jää luonnostaan taakse.
Eivät kaikki vain ole läheisiä. Toisille sisarukset ovat vain ihmisiä, jotka ovat joskus asuneet samassa talossa.
Minulla on kolme sisarusta, joista kahden kanssa olen säännöllisesti tekemisissä. Kolmannen kanssa ei henkilökemiat ilmeisesti kohtaa, ollaan riitaannuttu eikä näytä siltä että kumpikaan tekisi aloitetta asian selvittämiseksi. Olen ollut tyytyväinen näin, sillä en kaipaa sitä draamaa mitä tämän sisaruksen kanssa on joutunut koko elämän sietämään.
En ole nähnyt veljeäni ainakaan viiteen vuoteen, enkä myöskään puhunut hänen kanssaan. Emme ole riidoissa, asumme vain melko kaukana toisistamme, eikä meillä ole juuri mitään yhteistä. Siskoanikaan en näe kuin pari kertaa vuodessa, vaikka me asumme melko lähellä toisiamme. Emmekä mekään ole riidoissa.
Monesta syystä. Narsismia, bibolaarisuutta, väkivaltaisuutta, alkoholismia, mytomaniaa... tällaisia syitä omassa lähipiirissäni. Ja jos joku työkaveri kysyy niin en takuulla kerro. Ei nämä ole mitään juttuja mistä on hauska avautua.
Ovatko vanhempanne tekemisissä sisarustensa kanssa? Entä isovanhemmat, jos ovat vielä elossa?
Ja ihanaa ap että kierrät puukkoa haavassa kertomalla miten läheiset välit sinulla on sisaruksiisi. Se todellakin lämmittää sydäntä, kun oma lapsuudenperhe on särkynyt mielen sairauksiin. Toivottavasti tuot sen esiin kaikissa sivulauseissa.
10
En juorua sukulaisten kuulumisia uteliaille, joten saattaisin vastata jotain sellaista, mistä utelias ei saa irti mitään.
Ikäero voi olla yksi syy. Olen itse 18 vuotta nuorempi kuin siskoni. Hän oli muuttanut pois kotoa kun olin vauva. Ei sinänsä tunneta kovin hyvin ja ollaan niin eri ikäluokaa (minä parissakymmenissä ja hän neljässäkympissä), että ei sinänsä kauheasti samanlaisia asioita puhuttavana.
Joskus ei vaan pidä toisesta ihmisestä, ja niin, se ihminen josta ei pidä, voi olla oma sisarus.
Se että on sisarus, ei tarkoita sitä että luonteet sopisivat mainosti yhteen. Lisäksi osa sisaruksista jättäytyy ikuiseen perheen nuorimmaisen rooliin, vaikka ikäeroa olisi vain 2 ja 4 vuotta vanhempiin sisaruksiin.