Lue keskustelun säännöt.
Teini ja lastensuojelu, ihan pihalla olen. Onko sosiaalityöntekijöitä tai näistä tietäviä paikalla?
22.05.2020 |
Teini on ollut ahdistunut, takana koulukiusaamista ja vastaavaa, joka asiaa pahentanut. On yritetty auttaa, käynyt koulukuraattorilla ja lyhyesti psykologilla. Aina vastaus ollut kotiin et tilanne heistä ok, ja teini itse ollut sitä mieltä että pärjää.
Jonkunlaista peliriippuvuutta ollut myös, kotona sitten laitettu rajoja pelaamiseen, ei saa pelata yöllä, koulun kuitenkin hoitanut hyvin. Ei päihteitä, kaveripiirissä jotkut käyttää alkoa/kannabista.
Nyt koronatilanteen vuoksi ei ole päässyt tapaamaan tyttöystävää, sisarus riskiryhmää ja lääkäreiden ohjeilla menty.
Teinillä ahdistus paheni tämän myötä ja puhuttiinkin, että voisi muuttaa omilleen syksyllä, jos koronarajoitukset jatkuvat. Mutta koska tuota ahdistustaustaa, asia jäi silleen auki, että katsotaan mikä tilanne, koska meillä huoli ettei ehkä vielä pärjäisi omillaan mielenterveyden suhteen. Loppuvuodesta täyttää 18.
Ei kestänyt sitten näitä paria kuukautta vaan oli pyytänyt kouluterkkaria tekemään lasun, syyksi ilmoittanut mm. ettei saa kotona ruokaa ja pelkää tulevansa hakatuksi kotona.
Ollaan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, lapsia ei ole koskaan lyöty, välit olleet hyvät tähän asti, teini aina sanonut että onneksi meille voi jutella jne. Viime talvena yksi hänen uusista kavereistaan ammattikoulussa sai sossun avulla oman asunnon alaikäisenä, kun oli kertonut että kotona väkivaltaa. Tästäkin teini kertoi kotona silloin.
No tuo teinin pyyntö johti tietenkin lastensuojeluilmoitukseen ja kiireelliseen käyntiin meillä kotona, järkytys oli valtava. Lastensuojelusta totesivat ettei vaaraa ole, vaihtoehdoiksi teinille annettiin väliaikainen sijoitus heti (koska sitä itse pyysi ja intti ettei kotiin jää) ja asian selvittely tai se, että jää kotiin ja meille vanhemmille sanottiin tämän ehdoksi, että me hankitaan nuorelle oma asunto.
Jos olisi kieltäydytty tuosta asunnon hankkimisesta, olisi tehty kuulemma kiireellinen sijoitus. Koska ei haluttu nuorta mihinkään lastensuojelulaitokseen, edes lyhyesti, sovittiin että asuntoa aletaan järjestää ja näin on tehty. Nyt nuori on taas oikein normaali kotona, juttelee iloisesti meille ja suunnittelee tulevaa asumistaan. Sosiaalitoimi pitää häneen yhteyttä mutta meille on soitettu tasan kerran vaikka sanoivat kertovansa miten asiat etenee ja että vanhempien kanssa yhdessä asiaa hoidetaan. Me ollaan autettu teiniä nyt pääsemään psykologille, sosiaalitoimesta ei tällaista apua saanut.
Olen ihan ymmälläni, ei todettu lastensuojelun tarvetta mutta silti käytännössä pakotettiin hankkimaan epätasapainoiselle nuorelle asunto ja maksamaan se. Meidän tuloilla teini ei saa tukia alaikäisinä Ei ole aiempaa kokemusta mistään tällaisesta, joten en oikein tiedä miten asiat kuulusi mennä. Mulla ei esim. ole sosiaalityöntekijöiden nimiä edes tiedossa, joku puhelinnumero on, mistä soittivat. Mitään kirjallista ei mistään ole, laittavat postissa 3kk:n kuluessa jonkun selvityksen missä todetaan ettei asiakkuutta tarvita, tai näin sanoivat, mutta silti teinillä sinne kuitenkin jatkuva yhteys.
Oon aina ajatellut että sosiaalitoimi auttaa tarvittaessa mutta nyt on kyllä aika sekavat fiilikset, voiko tämä oikeasti näin mennä? Että ei tarvetta asiakkuuteen tai muuhun, mutta voivat silti määrätä mitä meidän tulee tehdä ettei teiniä sijoiteta ja kuitenkaan mitään mt-puolen apua ei tarjottu vaikka tilanteessa kyse oli nimenomaan teinin kovasta ahdistuksesta. Ja ettei meihin olla yhetydessä asioista?
Kommentit (94)
Meillä olisi jässikkä lähtenyt sijoitukseen. Ei nimittäin todellakaan ole varaa hommata asuntoa teinille, joten se olisi heippa, pitäkää hyvänänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi hankkinut enkä maksanut asuntoa. Jos teinisi haluaa kämpän niin maksaa myös. Väärin muita lapsia kohtaan
Jätkä viivana laitokseen aikuistumaan
Poika on ilmeisesti päässyt aina helpolla?
Kuulostaa todella epämääräiseltä. Voisiko olla mahdollista että joku kaveri oli soittanut teille ja tekeytynyt sossuksi? Eikun joo olivat vissiin käyneet teillä... Ottaisin kuitenkin yhteyttä ja ehkä vähän selvittäisin asiaa. Kerro sama mitä tässä viestissäkin että on epätasapainossa ym. Ja käynnillä et voinut ottaa asiaa esille kun olit niin järkyttynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sossuista en tiedä mutta sen vaan sanon että aivan järkyttävää tuo poikanne käytös! Sosiopaattista jopa. Sinuna olisin sanonut että tervemenoa sijoitukseen tuossa tilanteessa!
Päässyt varmaan suht helpolla kyllä, kun on tuota ahdistustaustaa ollut, on tullut yritettyä tehdä elämästä hänelle mukavaa. Ja on ollut peruskiva teini, joka vie roskat pyydettäessä ja auttaa vaikka renkaidenvaihdossa ja koulu sujuu. Ja jotenkin itse toivonut että lapset saisi viettää sellaista huoletonta lapsuutta. Rajat on ollut silleen tiukat, ettei yökyläilyä tyttöystävän luona ole sallittu alaikäisenä, muuten kyllä viettäneet paljon aikaa yhdessä. Tämä ehkä(?) osasyy kotoa pois haluamiseen nopeasti myös.
Tuotakin siinä hetkessä mietittiin et olis annettu tehdä sijoitus, mutta kun ahdistusta teinillä ollut ja tiedän ammatin kautta miten paljon päihdeongelmaisia nuoria noissa sijoituksissa on (en ole sossu, olen kasvatusalalla) niin näin ison riskin että löytää lyhyessä ajassa sieltä sellaista seuraa joka tarjoaa päihteitä avuksi ahdistukseen ja sen haluan välttää viimeiseen asti.
Meillä mahdollisuus kaikille lapsille tarjota apua asunnon kanssa, ja siis vuokrakämppä on kyseessä, autetaan vuokrassa ja muissa kuluissa kunnes täyttää 18. Eli ei sinällään saa enempää kuin sisaruksetkaan.
Ja jos ei olis suostuttu tähän, niin sijoitus olisi kuuelmma ollut ainoa vaihtoehto. En siis itse ymmärrä miten voidaan katsoa ettei ole lastensuojeluntarvetta ja sitten silti antaa tuollaiset vaihtoehdot. Ja entä jos ei olisi mahdollista auttaa teiniä vuokrassa, sittenkö sijoitus vaikkei lastensuojeluun syytä löydy perheestä?
Tilanne ei sinällään muutu, yritän vaan itse ymmärtää tätä koko kuviota, kun se sosiaalitoimen puolelta tuntuu niin epäloogiselta. Ja huoli teinin pärjäämisestä omillaan on olemassa edelleen. Alkaako sitten pelata yöt, kun ei olla kieltämässä, kärsiikö koulu, paheneeko ahdistus? Näihin sosiaalitoimi ei ottanut kantaa, muuten kuin että nyt _teini haluaa pois kotoa_, tehdäänkö näin (sijoitus ja selvitys) vai noin (hankitte teinille asunnon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kiittämätön poika, tuosta noin vaan keksii omista vanhemmistaan pahaa. Lasten tarinat otetaan vielä totena, mutta mitään apua lapsi ei kuitenkaan saa omaan käytökseensä koska se on tietenkin vanhempien syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse aina olla perheessä "vikaa" että tehdään sijoitus. Riittää että se"vika" on siinä teinissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse aina olla perheessä "vikaa" että tehdään sijoitus. Riittää että se"vika" on siinä teinissä.
Näin käsitin tässä meidän tilanteessa olevan, jos olisi sijoitus tehty kiireellisenä. Eli teinin vakavan ahdistumisen vuoksi olisi sijoitus tehty, ei kotitilanteen, vaikka teini noita ihmeellisiä juttuja sinne oli kertonutkin. Mutta kun ei sieltä luvattu mitään mt-puolen hoitoa, suoraan sanoivat ettei tilanne ole sellainen että akuuttipsykiatrian kriteerit täyttyisivät. Teini ei siis ollut itsetuhoinen.
Eli olisi laitettu sijoitukseen, sosiaalitoimi olisi selvittänyt jatkoja, meille sanottiin että jatko olisi se, että sosiaalitoimi auttaisi asunnon saamisessa ja ehkä koulun puolelta sitten olisi sitä mt-puolen tukea, oppilasterveydenhuollon kautta, mutta psykiatrista apua tai edes psykologia ei luvattu järjestää kiireellisesti, se olisiko onnistunut ollenkaan sitä kautta jäi mulle auki myös.
Tuntu vaan niin väärältä, että kunnalla olisi varaa ja resursseja sijoitukseen mutta ei siihen psykologin apuun. Kun sitä psykiatrista arviota/apua tuo teini nimenomaan musta tarvitsee. Ja sitä on aiemmin pyydetty, mutta ei saatu.
Ja nyt sitten teini pitää päästää omilleen asumaan, sosiaalitoimi ei kuulemma voi auttaa (ainakaan väkisin) kunhan täyttää 18, ja ei asu sitten enää kotona kun meidät ns. pakotetaan maksamaan asunto ja muut, joten on sitten ihan omillaan jos tilanne pahenee. Toki me ollaan painotettu että ollaan tukena tarvittaessa, mutta tuntuu että sosiaalitoimi hoiti tän nyt teinin kannalta aika erikoisella tavalla, eikä ketään muuta kun meitä vanhempia kiinnosta teinin tilanne pitkässä juoksussa.
Ja silti meidän mielipidettä ei otettu tilanteessa huomioon. Sanoin ihan suoraan siis, että en pidä tätä kuviota hyvänä juttuna, mutta kun on pakko niin valitaan kahdesta vaihtoehdosta vähemmän kamala, eli hommataan teinille asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja 12 oli taas ap.
Kiitos muuten vastauksista, teinin toiminta tuntuu mustakin kohtuuttomalta ja pahalta, mutta huoli on kuitenkin päällimmäinen tunne ja siksi yritän kysellä, miten tällaiset tilanteet sosiaalitoimessa yleensä hoidetaan ja onko tämä mennyt ihan oikein.
Kun jos tästä nyt alamäki alkaa, pelaamine sun muu vie, ahdistus pahenee ja elämänhallinta menee, niin itseään siinä syyttää ja miettii, olisiko jotain voinut tehdää toisin koko prosessissa.
Olette varmaankin tehneet rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta lapsesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän toi nyt noin voi mitenkään mennä! Soita sinne sosiaalitoimeen ja kerro tilanne ja huolesi! Alaikäinen teinikö saa itse päättää asuuko omillaan vai ei ja lasun sossut komppaa kuorossa? Mitä jos tyttöystävä on joku narsisti joka pakottaa pojan tekemään tällaista ja siksi hän on ahdistunut? Mitä jos poika ja tyttis ovat maksaneet joillekin hämäräheikeille että tulevat teille esittämään sossuja? Ei olis edes oudointa mitä olen kuullut teinien puuhaavan.
Ilmota tuo sun tarina aviin, ylelle, yms.
Lasu toimii juuri noin ja se on järkkyä. Näistä pitää kertoa jotta järjestelmä korjataan. Jos et valita tuo jää piiloon.
Jos hän opiskelee, niin kyllä hän saa opintotukea ja asumistukea. Paikkakunnasta riippuen opiskelija-asuntoja voi myös saada hyvinkin halvalla.
Jos hän haluaa asua omassa asunnossa, niin se on varmasti kaikille parhaaksi. Kohta kuitenkin jo täysi-ikäinenkin.
Olisit antanut mennä sijoitukseen. Vastaanottoyksiköitä on niin laidasta laitaan, että teinille olisi voitu etsiä hänelle sopiva. Koko show lähti liikkeelle teinin valehtelusta viranomaiselle ja te palkitsette käytöksen hankkimalla hänelle asunnon. Ilmeisesti tottunut saamaan tahtonsa läpi joka asiassa. Vakavan keskustelun paikka olisi ollut jo silloin, kun teini kertoi kaverista, joka oli toiminut samoin. No, kohta on täysi-ikäinen niin sitten ei viranomaisetkaan voi tehdä mitään ellei ryhdy rikolliseen toimintaan.
Mikset hae teinille apua yksityiseltä psykiatrilta?
Vierailija kirjoitti:
Päässyt varmaan suht helpolla kyllä, kun on tuota ahdistustaustaa ollut, on tullut yritettyä tehdä elämästä hänelle mukavaa. Ja on ollut peruskiva teini, joka vie roskat pyydettäessä ja auttaa vaikka renkaidenvaihdossa ja koulu sujuu. Ja jotenkin itse toivonut että lapset saisi viettää sellaista huoletonta lapsuutta. Rajat on ollut silleen tiukat, ettei yökyläilyä tyttöystävän luona ole sallittu alaikäisenä, muuten kyllä viettäneet paljon aikaa yhdessä. Tämä ehkä(?) osasyy kotoa pois haluamiseen nopeasti myös.
Tuotakin siinä hetkessä mietittiin et olis annettu tehdä sijoitus, mutta kun ahdistusta teinillä ollut ja tiedän ammatin kautta miten paljon päihdeongelmaisia nuoria noissa sijoituksissa on (en ole sossu, olen kasvatusalalla) niin näin ison riskin että löytää lyhyessä ajassa sieltä sellaista seuraa joka tarjoaa päihteitä avuksi ahdistukseen ja sen haluan välttää viimeiseen asti.
Meillä mahdollisuus kaikille lapsille tarjota apua asunnon kanssa, ja siis vuokrakämppä on kyseessä, autetaan vuokrassa ja muissa kuluissa kunnes täyttää 18. Eli ei sinällään saa enempää kuin sisaruksetkaan.
Ja jos ei olis suostuttu tähän, niin sijoitus olisi kuuelmma ollut ainoa vaihtoehto. En siis itse ymmärrä miten voidaan katsoa ettei ole lastensuojeluntarvetta ja sitten silti antaa tuollaiset vaihtoehdot. Ja entä jos ei olisi mahdollista auttaa teiniä vuokrassa, sittenkö sijoitus vaikkei lastensuojeluun syytä löydy perheestä?
Tilanne ei sinällään muutu, yritän vaan itse ymmärtää tätä koko kuviota, kun se sosiaalitoimen puolelta tuntuu niin epäloogiselta. Ja huoli teinin pärjäämisestä omillaan on olemassa edelleen. Alkaako sitten pelata yöt, kun ei olla kieltämässä, kärsiikö koulu, paheneeko ahdistus? Näihin sosiaalitoimi ei ottanut kantaa, muuten kuin että nyt _teini haluaa pois kotoa_, tehdäänkö näin (sijoitus ja selvitys) vai noin (hankitte teinille asunnon).
Kuulostatte niin kontrolloivilta, että on ihan hyvä mennä omaan asuntoon oppimaan itsenäistä elämää.
Huh huh, valtavasti voimia. Siinä nähtiin taas miten perheitä autetaan ja ensisijaisesti pyritään pitämään perheet kasassa.