Teini ja lastensuojelu, ihan pihalla olen. Onko sosiaalityöntekijöitä tai näistä tietäviä paikalla?
Teini on ollut ahdistunut, takana koulukiusaamista ja vastaavaa, joka asiaa pahentanut. On yritetty auttaa, käynyt koulukuraattorilla ja lyhyesti psykologilla. Aina vastaus ollut kotiin et tilanne heistä ok, ja teini itse ollut sitä mieltä että pärjää.
Jonkunlaista peliriippuvuutta ollut myös, kotona sitten laitettu rajoja pelaamiseen, ei saa pelata yöllä, koulun kuitenkin hoitanut hyvin. Ei päihteitä, kaveripiirissä jotkut käyttää alkoa/kannabista.
Nyt koronatilanteen vuoksi ei ole päässyt tapaamaan tyttöystävää, sisarus riskiryhmää ja lääkäreiden ohjeilla menty.
Teinillä ahdistus paheni tämän myötä ja puhuttiinkin, että voisi muuttaa omilleen syksyllä, jos koronarajoitukset jatkuvat. Mutta koska tuota ahdistustaustaa, asia jäi silleen auki, että katsotaan mikä tilanne, koska meillä huoli ettei ehkä vielä pärjäisi omillaan mielenterveyden suhteen. Loppuvuodesta täyttää 18.
Ei kestänyt sitten näitä paria kuukautta vaan oli pyytänyt kouluterkkaria tekemään lasun, syyksi ilmoittanut mm. ettei saa kotona ruokaa ja pelkää tulevansa hakatuksi kotona.
Ollaan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, lapsia ei ole koskaan lyöty, välit olleet hyvät tähän asti, teini aina sanonut että onneksi meille voi jutella jne. Viime talvena yksi hänen uusista kavereistaan ammattikoulussa sai sossun avulla oman asunnon alaikäisenä, kun oli kertonut että kotona väkivaltaa. Tästäkin teini kertoi kotona silloin.
No tuo teinin pyyntö johti tietenkin lastensuojeluilmoitukseen ja kiireelliseen käyntiin meillä kotona, järkytys oli valtava. Lastensuojelusta totesivat ettei vaaraa ole, vaihtoehdoiksi teinille annettiin väliaikainen sijoitus heti (koska sitä itse pyysi ja intti ettei kotiin jää) ja asian selvittely tai se, että jää kotiin ja meille vanhemmille sanottiin tämän ehdoksi, että me hankitaan nuorelle oma asunto.
Jos olisi kieltäydytty tuosta asunnon hankkimisesta, olisi tehty kuulemma kiireellinen sijoitus. Koska ei haluttu nuorta mihinkään lastensuojelulaitokseen, edes lyhyesti, sovittiin että asuntoa aletaan järjestää ja näin on tehty. Nyt nuori on taas oikein normaali kotona, juttelee iloisesti meille ja suunnittelee tulevaa asumistaan. Sosiaalitoimi pitää häneen yhteyttä mutta meille on soitettu tasan kerran vaikka sanoivat kertovansa miten asiat etenee ja että vanhempien kanssa yhdessä asiaa hoidetaan. Me ollaan autettu teiniä nyt pääsemään psykologille, sosiaalitoimesta ei tällaista apua saanut.
Olen ihan ymmälläni, ei todettu lastensuojelun tarvetta mutta silti käytännössä pakotettiin hankkimaan epätasapainoiselle nuorelle asunto ja maksamaan se. Meidän tuloilla teini ei saa tukia alaikäisinä Ei ole aiempaa kokemusta mistään tällaisesta, joten en oikein tiedä miten asiat kuulusi mennä. Mulla ei esim. ole sosiaalityöntekijöiden nimiä edes tiedossa, joku puhelinnumero on, mistä soittivat. Mitään kirjallista ei mistään ole, laittavat postissa 3kk:n kuluessa jonkun selvityksen missä todetaan ettei asiakkuutta tarvita, tai näin sanoivat, mutta silti teinillä sinne kuitenkin jatkuva yhteys.
Oon aina ajatellut että sosiaalitoimi auttaa tarvittaessa mutta nyt on kyllä aika sekavat fiilikset, voiko tämä oikeasti näin mennä? Että ei tarvetta asiakkuuteen tai muuhun, mutta voivat silti määrätä mitä meidän tulee tehdä ettei teiniä sijoiteta ja kuitenkaan mitään mt-puolen apua ei tarjottu vaikka tilanteessa kyse oli nimenomaan teinin kovasta ahdistuksesta. Ja ettei meihin olla yhetydessä asioista?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisen kieroilevan, vanhempainrakkautta hyväksikäyttävän paskiaisen olette kasvattaneet.
Narsisteja voi helposti kiristää uhkaamalla heidän kulissejaan.
Mikä ihmeen oma sosiaalityöntekijä? Lähes aikuisella miehellä?
En jaksa lukea ketjua. Mutta jos kaverit käyttävät päihteitä, käyttää myös ap:n lapsi. Kuulostaa siltä, että ahdistukseksi on tulkittu turha monta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Yökyläily on ollut kielletty siksi, että on nähty tuttavapiirissä muutama tapaus, joissa tytön yökyläilyt poikakaverin luona on johtaneet nopeaan avoliittoon alaikäisenä ja sitten ei ole osattu hoitaa asioita kunnolla, opiskelut kärsineet, myös pojalla, raha-asiat sekoitettu (pikavippiä, luottotietoja mennyt ym.) eli ei ole osattu hoitaa aikuisen vastuita vielä kuitenkaan. Seksiä voi harrastaa päivälläkin, se asia ei meille kuulu.
Teini ollut pääosin luotettava, jos olisi tullut kotiin kännissä tai katoillut, olisi erilailla tietysti joutunut vahtimaan ja rajoittamaan.
Apua on kannustettu hakemaan, sinne yksityisellekin järjestetty, mutta on silleen tyypillinen suomalainen mies, ettei tykkää puhua tunteistaan, varsinkaan vieraalle, joten siellä skarppaa ja purkaa sitten ahdistusta tuohon pelaamiseen.
Ja olin niin shokissa kun sossut tulivat käymään, etten kyllä paljoa osannut kyseenalaistaa vaan toimin niinkuin käskivät. Paitsi sen verran tajusin, että en sijoitusta halunnut, näitä vastauksia lukiessa tietysti mietin, olisiko se ollut kuitenkin parempi, mutta kuten sanottu, sieltä kautta ei kuulemma olisi mt-puolen apua saanut heti, ja sitä minusta tuo teini oli eniten vailla. Tilanne tuli aivan yllättäen ja vasta nyt, kun aikaa on jo kulunut, alan edes pystyä ajattelemaan asiaa järkevästi. Ja tottakai mietin koko ajan mitä on kasvatuksessa mennyt niin totaalisesti pieleen, että pystyy pokkana suoltamaan tuollaisia valheita, haluan ajatella että oli enemmän ahdistuksen tuoma tyhmä yritys järjestellä asiat oman mielen mukaisiksi kuin mitään pahuutta tai ilkeyttä.
ap
Nykyään ei saa avioliittoa alaikäisenä.
Luuletko, ettei se siellä omilla kämpillään ajaudu päihteisiin tm? Koulu jää taatusti hoitamatta, kämpällä alkaa ravaamaan ties ketä ja kun jätkä täyttää 18, lähtee pikavippihakemus ja sitten meneekin jo kohta luottotiedot.
Ja täysi-ikäistä ei enää mikään taho tule auttamaan ettekä te voi mitään. Sijoitukseen vaan.
Olette käyneet poliisin kuulusteluissa tuon väitetyn pahoinpitelyuhksn takia?
Vierailija kirjoitti:
Yökyläily on ollut kielletty siksi, että on nähty tuttavapiirissä muutama tapaus, joissa tytön yökyläilyt poikakaverin luona on johtaneet nopeaan avoliittoon alaikäisenä ja sitten ei ole osattu hoitaa asioita kunnolla, opiskelut kärsineet, myös pojalla, raha-asiat sekoitettu (pikavippiä, luottotietoja mennyt ym.) eli ei ole osattu hoitaa aikuisen vastuita vielä kuitenkaan. Seksiä voi harrastaa päivälläkin, se asia ei meille kuulu.
Teini ollut pääosin luotettava, jos olisi tullut kotiin kännissä tai katoillut, olisi erilailla tietysti joutunut vahtimaan ja rajoittamaan.
Apua on kannustettu hakemaan, sinne yksityisellekin järjestetty, mutta on silleen tyypillinen suomalainen mies, ettei tykkää puhua tunteistaan, varsinkaan vieraalle, joten siellä skarppaa ja purkaa sitten ahdistusta tuohon pelaamiseen.
Ja olin niin shokissa kun sossut tulivat käymään, etten kyllä paljoa osannut kyseenalaistaa vaan toimin niinkuin käskivät. Paitsi sen verran tajusin, että en sijoitusta halunnut, näitä vastauksia lukiessa tietysti mietin, olisiko se ollut kuitenkin parempi, mutta kuten sanottu, sieltä kautta ei kuulemma olisi mt-puolen apua saanut heti, ja sitä minusta tuo teini oli eniten vailla. Tilanne tuli aivan yllättäen ja vasta nyt, kun aikaa on jo kulunut, alan edes pystyä ajattelemaan asiaa järkevästi. Ja tottakai mietin koko ajan mitä on kasvatuksessa mennyt niin totaalisesti pieleen, että pystyy pokkana suoltamaan tuollaisia valheita, haluan ajatella että oli enemmän ahdistuksen tuoma tyhmä yritys järjestellä asiat oman mielen mukaisiksi kuin mitään pahuutta tai ilkeyttä.
ap
AP on selkeä kermap.. joka ei ymmärrä kuplansa ulkopuolisia asioita. Mitä aikuisen ihmisen valinnat vanhemmille kuuluvat? 16 vuotias saa vanhempiensa suostumuksella asua jo omassa asunnossaan, näin on laki-jos poikanne kulkee kaveriporukassa,jossa käytetään päihteitä, niin se on hänen valintansa, ei teidän, riippumatta 'lapsen' älykkyysosamäärästä. Turha siitä on täällä uhriutua, että maailma ei olekkaan pumpulipilviä, vaan täynnä tuskaa kipua ja kuolemaa: jos poikanne olisi saanut kohdata elämän realiteetit jo aiemmin, mitään lasuja ei olisi tullut, olisi tullut mies. Ahdistushäiriö? Psykiatrian keksimä valhe ja keino ulkoistaa maailmassa vallitsevan jokapäiväisen kärsimyksen tiedostaminen. Ohjatkaa poikanne sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat oikeasti nähneet maailmaa, perähikiän ummikkojen seuran sijaan. Fiksu muksu ottaa kyllä onkeensa ja saattaa jopa hyötyä tiedosta, jota hänen eteensä tuodaan. Osaakohan tuo jälkikasvunne olla onnellinen edes siitä, että hänellä on kaksi toimivaa jalkaa ja kättä, ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja katto päänsä päällä monen muun asian lisäksi? Tässä olette menneet vikaan, kuten niin moni muukin suomalainen vanhempi-kuplailu kun on niin kivaa, sitä voi narsisitisesti pyöriä oman tapansa ympäri loputtomiin.
Mä sanon ihan suoraan että ette ala maksaa mitään kämppää vaan haette teinille yksityiseltä psykiatrista apua. Luulisi sossulle sen riittävän.
Ei ole normaalia että melkein aikuinen noin ahdistelee tavallista elämää. Varotan että älkää menkö teinin pillin mukaan, muutoin hänestä tulee vääjäämättä sossupummi lopuksi elämäänsä. Näitä "ahdistuneita" on tullut nähtyä elämän aikana ihan tarpeeksi. Riittävän ajoissa apua niin on edes joku mahdollisuus päästä normaaliin elämään kiinni.
Mä lupaan ja vannon, että elämästä tulee parempaa teinillekin jos vaikka lähtisikin sijoitukseen.
Ei kai nyt muutaman kuukauden kuluttua täysikäistyvää mihinkään sijoiteta?
Laita teini armeijaan. Kait sinne jo pääsee, kun kohta 18?
Kuulostaa, kuin peliriippuvuudesta kärsivä haluaa nopeasti omaan asuntoon, että voi päästää peliriippuvuuden valloilleen. Oletteko kai sanoneet, että pelivehkeet, tietokoneet jne jäävät teille, eli ei lähde teinin mukaan?
Myöskään ei kannata lähteä siihen, että suostutte maksamaan teinin asumisen yksin, vaikka siihen ei ole tarvetta. Oppii siihen, että hänen oikuttelu hyväksytään ja vaatimukset toteutetaan.
Voi olla myös, että käyttää k-nnabista ja haluaa sitä käyttää useammin ja siksi haluaa omaan asuntoon.
Tuossa tilanteessa teillä teini yrittää hallita ja pyörittää koko perhettä. Jos rahat ei riitä asuntoon, niin teini olisi lähtenyt sjoitukseen loppua-ajaksi. Ehkäpä olisi antanut näkökantaa siihen ahdistukseen ja tajunnut, että asiat olivat loppupelissä oikein. Lisäksi olisin tehnyt rikosoilmoituksen aiheettomasta lasusta, vaikka sen oma juuri aikuiseksi tuleva lapsi olisikin tehnyt. Se olisi ollut tärkeää kasvatukselliseksi myös, sillä vastuuta omista teoista pitää tuossa tilanteessa ottaa. Samoin jos olisi tehnyt muuta, mikä on rikollista (aiheeton ilmianto on), niin tekisin vanhempana rikosilmoituksen.
Ei se huostaanotto paranna asioita. Se pahentaa. Tiedän kun kaksi vanhempaa lastani on olleet ja hatkailivat ym. Se on kauheaa aikaa. Ihme että olen selvinnyt järjissään. Miksi nuoria tungetaan laitoksiin kuin vankilaan? Ei se on heidän edunmukaista!!!
On kyllä mielenkiintoinen setti. Mun mielestä ei täytä edes kiireellisen sijoittaminen kriteerejä, mutta Ootko ihan varma, että ei tarjottu avohuollon sijoitusta? Kävikö paikalla lapsen oma sosiaalityöntekijä vai oliko paikalla päivystävä sosiaalityöntekijä? Ottaisin yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään. Kämppä asiaanhan ei ole mitenkään pakko suostua, enkä sitä lähtis itse nyt hakemaankaan. Jos täyttää loppuvuodesta 18 nii epäilen vahvasti, että hänet huostaanotettaisiin tai että sen kriteerit edes täyttyisi. Oma sosiaalityöntekijä voi myös auttaa teitä ja lasta etsimään asunnon, hänhän voi muuttaa kun täyttää 18. Jos teini on todella ahdistunut, niin hänet tulee viedä päivystykseen ja siellä lääkäri arvioi osastojakson tarvetta. Kukaan muu ei voi sanoa, että joku pääsee tai ei pääse osastolle kuin lääkäri.