Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäinen lapsi tietää milloin pitää mennä kouluun?
18.05.2020 |
Mun miehellä on poika joka täytti juuri 10 ja on kolmannella. Ei osaa ollenkaan kelloa ja isänsä soittaa töistä milloin lähteä kouluun tai mä sanon. On sellainen lapsi joka passauttaa helposti kaikkea, toki on viel pienikin. Meillä on pojan kans kyllä hyvät välit, vuosi ollaan oltu yhdessä. Tuli vaan mieleen että mitenkä teidän lapset on osannu ite herätä ja lähteä kouluun? Ihan mielenkiinnosta kun itselläni ei ole lapsia enkä tiiä mikä on ns. "normaalia" 😊 Ja pilkotteko 10veelle viel ruoat?
Kommentit (23)
Millainen kello on käytössä. Jotkut lapset ymmärtää digitaalista paremmin kuin viisareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan 7v asti on osannut rannekellosta katsoa kouluunlähtöajan ja myös lähteä kouluun.
Joko lapsi on taidoissaan ikätovereitaan huomattavasti jäljessä tai sitten hän on niin fiksu ja ovela, että hyppyyttää aikuisia mielensä mukaan.
Jos on normaalin opetuksen piirissä, niin jälkimmäinen vaihtoehto. Silloin auttaa kasvatus.
Äitipuoli taas ihmettelee miehen lasta. Kas kun ei oo exän osaamattomuutta vetänyt tähän.
Lapsi oppii kyllä jos sitä opettaa, vuosi mennyt sultakin hukkaan. Ja turha sanoa ettei kuulu sulle, jos yhdessä asutte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli alkuun hälytys kännykässä, kun pitää alkaa pukemaan.
Tokaluokkalaisena oppi kellon ja lähtemisen kunnolla.
Ei pilkota ruokia, koululainen osaa jo itse pilkkoa. 5v opettelee.
Vierailija kirjoitti:
Äitipuoli taas ihmettelee miehen lasta. Kas kun ei oo exän osaamattomuutta vetänyt tähän.
Lapsi oppii kyllä jos sitä opettaa, vuosi mennyt sultakin hukkaan. Ja turha sanoa ettei kuulu sulle, jos yhdessä asutte.
Kyllähän se kuuluu ap:lle, jos hän joutuu huolehtimaan lapsen kouluun lähdöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokalla ainekin lapset heräsi itse, kun edellisenä iltana varmistin että herätys asetettu. Hoitivat aamutoimet itsenäisesti. Kertaakaan eivät ole myöhästyneet. Nyt kolmas ja viidesluokka loppumassa. Kun olen lähtenyt aikaismemin itse töihin olen nostanut aamiaisastiat valmiiksi pöytään.
Lapset on yksilöitä. Itse olin 2 ekaa vuotta lyhennetyllä työajalla just aamujen tahmeuden vuoksi. Kolmannella luokalla sn vaan oli pärjättävä ja oppi se sit viimein. Poikani ei ole "penaalin terävin kynä" koulussa ja on luonteeltaan huoleton ja huolimaton. Ja ei ole kiinni siitä, etteikö olisi opetettu tai kasvatettu. Se vaan on tuollainen. Natsiksi en kuitenkaan kasvattamisessa ole halunnut ryhtyä, arvostan lastani tuollaisena kun se on. Tietyt asiat on pakko (hygienianhoito, lääkityksen noudattaminen, koulussa käyminen, kohteliaat tavat jne.) mutta muuten saa olla omanlaisensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitipuoli taas ihmettelee miehen lasta. Kas kun ei oo exän osaamattomuutta vetänyt tähän.
Lapsi oppii kyllä jos sitä opettaa, vuosi mennyt sultakin hukkaan. Ja turha sanoa ettei kuulu sulle, jos yhdessä asutte.
Miehen ex on päihdeongelmainen ollut jo vuosia. Nähnyt poikaa viimeksi elokuussa. Oon miestä 10v nuorempi ei ole oikein tietoa ja mieheltä kun kysynyt niin oppii kuulemma aikanaan:)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Äitipuoli taas ihmettelee miehen lasta. Kas kun ei oo exän osaamattomuutta vetänyt tähän.
Lapsi oppii kyllä jos sitä opettaa, vuosi mennyt sultakin hukkaan. Ja turha sanoa ettei kuulu sulle, jos yhdessä asutte.
Ex-mieheni lapsi oli samanlainen. Ei koskaan ollut joutunut tehdä mitään, kun isä teki kaiken valmiiksi, oli täysin uusavuton. Samalla myös ovela, eli niitäkään asioita mitä osasi tehdä niin ei tehnyt koska olo tottunut että isä tekee ne. Roskat jäi juuri siihen mihin sattui kädestä tipahtamaan, jos joku tavara tippui niin sitä ei koskaan nostettu, vessaa ei vedetty... Lista on loputon, ihan perusasioista lähtien. Heti aluksi sanoin että laitetaanhan ne roskat roskiin, vedetäänhän vessa jookos jne, ja siitäpä vasta raivokohtaus tuli isältä. Selvisi että tämä poika valehtelee isälle kuinka raivoan ja sepitteli muutenkin juttuja, ja isä uskoi kaikki päättömimmätkin jutut. En saanut enää komentaa, kaikki piti mennä isän kautta. Tosin "ei niin pieneltä saanut tommosia edes vaatia", vaikkakin sai kiipeillä katoilla, katsoa kauhuleffoja ja ampua ilotulitteitakin.
Selväähän se oli että meistä ei tullut perhettä, ja mies on ex. Poika sai ajettua minut pois. Onnea vaan isälle, eiköhän sama tapahdu joka suhteessa. Eipä siis syyllistetä äitipuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://images.app.goo.gl/Fn6Pp5m4Kr2qWM9H6. Askartele tälläinen harjoittelu kello
Toihan on hauska! :)
Vierailija kirjoitti:
Joko lapsi on taidoissaan ikätovereitaan huomattavasti jäljessä tai sitten hän on niin fiksu ja ovela, että hyppyyttää aikuisia mielensä mukaan.
Jos on normaalin opetuksen piirissä, niin jälkimmäinen vaihtoehto. Silloin auttaa kasvatus.
Siinä taas yksi asiantuntija :D
Minun lapsi on normaaliopetuksen piirissä ja hyvinkin fiksu ja oppivainen. Mutta jotkut asiat sille vaan on vaikeita, jopa mahdottomia. Niin no sellainen savant-tyyppinen autismin kirjon piirre on todettu. Hän ei siis ole sinänsä mikään erityislahjakas savant-persoona, mutta sen tyylinen. Eikä puhtaasti autistinenkaan.
Kylläkylläkyllä. Kasvatuksen puutettahan se kun ei lapsi kaikkea osaa :D .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. vastaaja heittää tähän vielä sellaisen pointin, että vaikka meillä tosiaan oppi itsenäiseksi jo ekalla (oli ehdittävä bussiin, sillä seuraava meni vasta tunnin päästä), niin sitten pitkälle alakoulussa kuitenkin oli ilmassa "vetelehtimistä" niinä aamuina, joina jäin etätöihin. Eli kun olin "saatavilla" (vaikkakin työhuoneessa tekemässä töitä enkä hössöttämässä lapsen aamutoimista), niin silloin tuntui, ettei mikään onnistu itsenäisesti. Sitten heti seuraavana aamuna, kun lapsi oli yksinään, hoitui aamutoimet taas ihan mallikkaasti.
Ei mun tokaluokkalainen vielä selviä kovin hyvin tai ainakin tavaroita unohtelee minne sattuu, olen kuitenkin aamuisin kotona joten auttelen lasta samalla. Ihan normaali lapsi ja samalla tavalla ”passasin” isompaakin, mutta nyt on yläasteella ja osaa ihan ilman äitiä herätä ja tehdä aamupalaa ;)
Ekaluokkalainen osaa itse katsoa kellosta milloin pitää lähteä. Herätä ei tarvi itse/yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitipuoli taas ihmettelee miehen lasta. Kas kun ei oo exän osaamattomuutta vetänyt tähän.
Lapsi oppii kyllä jos sitä opettaa, vuosi mennyt sultakin hukkaan. Ja turha sanoa ettei kuulu sulle, jos yhdessä asutte.
Kyllähän se kuuluu ap:lle, jos hän joutuu huolehtimaan lapsen kouluun lähdöstä.
Niinhän mä kirjoitin "turha sanoa ettei kuulu".
Yleensä nää uusioäidit vetoaa siihen että EI kuulu heille kasvatusvastuu. Se on kuulkaa koko paketti tai ei sitten ollenkaan.
Mutta tosiaan nää on niin nähty, puolison huonosti kasvatetut lapset ja sen ihmettely muka rakentavassa ilmapiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Millainen kello on käytössä. Jotkut lapset ymmärtää digitaalista paremmin kuin viisareita.
Meillä juuri toisinpäin. Seinäkellosta helpompi katsoa, digitaalista vaikeampi hahmottaa.
Kyllä kouluikäisen pitäisi osata.
Moni kyllä soittaa ainakin ekaluokkalaiselle muutenkin aamuisin. Se on lapselle mukavaa, kun soitetaan, eikä ole niin yksinäistä aamulla.
Alue: Aihe vapaa
Ekalla meillä lapsi oppi jo lähtemään kouluun ajallaan. En tosin muista, herätettiinkö töihin lähtiessä jos ei ollut hereillä vai oliko lapsella puhelimessa herätys.