Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun maailma romahtaa ja on ihan yksin
17.02.2009 |
Eipä tämä palsta ole oikea eikä paras paikka, mutta juuri nyt en jaksa enkä kykene muualle purkautumaan.
Avioliittoa takana 13 v. Ylä- ja alamäkiä. Plussalla kuitenkin kokonaisuutena.
Miehellä oli jossain vaiheessa viitteitä talousasioiden hoito-ongelmista, mutta uskoin että siitä oli päästy, monta vuotta meni tasaisesti ja ok, hoiti omat osansa.
On selvästi ollut ahdistunut muutaman kuukauden, olen vaan vaistonnut ja yrittänyt kysellä onko kaikki ok. On, on. Ei ole mikää ahkera omista asioistaan puhumaan.
Pari viikkoa sitten romahti.
Kerralla tuli esille, että on ihan veloissaan, kulutusluottoa sieltä ja täältä, rahaa mennyt kaiketi pelaamiseen jo pidemmän aikaa. Itsetuhoisia ajatuksia, ihan romahtamassa.
Niin minäkin.
Ei ole omistusasunto, onneksi, se ei voi mennä velkojen takia.
En jaksa anka haluakaan tietää paljonko velkaa on, hoitakoon itse.
Mutta mitä muuten tehdä.
Vaikea luottaa, vaikea uskoa. Tuska toisaalta niin ilmeinen että näen tuon olevan sairasta, tarvitsee apua, suostuuko sitä vastaanottamaan.
En voi jättää yksin, tappaa itsensä ja velat jää minun ja lasten niskaan. Ei saisi mistän asuntoakaan jos haluaisinkin erota.
Olen ihan lopussa. Vatsa kipeä koko ajan, fyysisiä oireita tuskasta, omasta ja toisenkin. Ei KETÄÄN kenelle jutella, ystävänpäivänä itkin itsekseni. En pysty puhumaan perheelleni, vanha äitini ei tätä tuskaa ansaitse. En pysty puhumaan kenellekään, jos tästä ylös päästäisiinkin, osaisivatko ystävät ymmärtää kuitenkaan ja antaa anteeksi.
Lapset ainoa voimani, vaikea iloita heidänkään iloistaan juuri nyt, mutta yritän.
Mieliala heittelee, välillä ajattelen että mikä ei tapa se vahvistaa, välillä en jaksaisi enää pitää kulissia yllä.
Ihan lopussa, paistaakohan aurinko enää koskaan.
Kommentit (11)
Teidän varmaan mentävä velkaneuvojan pakeille. Jos sieltä apua sais. Yksin tuskin selviätte tuosta ahdingosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä vaikeeta (anteeksi vaan) ymmärtää, ettet ole moisesta muka tiennyt. Vai oletko asiat alitajuisesti itseltäsi kieltänyt?
Nyt vaan selvittelemään niitä asioita. Etenet niin, että sun ja lasten hyvä menee etusijalle. Jos et pysty luottamaan mieheen, laita pellolle. Ei ole sun tehtävä häntä holhota.
kurja tilanne ja selvästikin akuutti kriisi päällä teidän perheessä. Jos sinua yhtään lohduttaa, niin ette ole yksin. Suomessa on paljon peliongelmaisia. Peliongelmaan saa apua samasta paikasta kuin muihinkin riippuvuuksiin, eli A-klinikalta (tms. mikä se sitten teidän kunnassanne onkaan nimeltään) voi lähteä kyselemään aikaa tai mennä vaikka poliklinikalle ilman ajanvarausta jos kriisi on todella akuutti. Peliriippuvainen voi saada yksilöterapiaa ja myös ryhmiä on monissa kunnissa ja kaupungeissa. Tietenkin pitää olla motivaatiota lähteä purkamaan kuviota, ulkopuolisen käskemisellä ei ole mitään merkitystä. Eli varustaudu nyt jo vähän siihenkin, että miehesi ei ehkä kaikesta huolimatta ole valmis ongelmaa myöntämään ja edessä voi olla pitkä tie.
Sun miehesi nyt tietenkin pitäisi sinne terapiaan ensi sijassa mennä. Mutta voisi olla ihan hyvä idea että sinä menisit myös. Tai soittaisit ainakin. Myös vertaistukea on asiaan saatavilla, mm. netin päihdelinkistä.
ja ala hoitaa asiaa yhdessä miehen kanssa. Osoita, että olet tukena. Menkää tosiaankin yhdessa vaikka sinne velkaneuvojan luokse. Ehkä tilanne ei ole niin toivoton kuin luulet.
Mies peliriippuvuusterapiaan ja heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun ajatus on, että istutte miehen kanssa alas, kirjaatte paperille tilanteen sellaisena kuin se on ja sitten lähdette miettimään ratkaisuja. Et kertonut, miten suhde muuten voi, joten oletan sen olevan kunnossa.
1. Älkää helvetissä pitäkö kulisseja yllä. Se vasta osoittaa vahvuutta, että myöntää heikkoutensa. Ja oikeasti, melkein kaikilla on jotain "salattavaa" ja ihmiset ymmärtää kyllä. Alkakaa elää sellaista elämää, mihin teillä on varaa ja millaista se elämä on, iloineen ja suruineen, niin pääsette yhdestä huolesta pois.
2. Keräätte paperille ne velat, otatte (tai mies ottaa) yhden lainan, jolla maksaa muut velat pois. Ehkä näette, että velat on mahdollista maksaa.
3. Itsetuhoisista ajatuksista voi myös puhua. Uskon, että ne juontavat miehelläsi siitä, että on pettynyt itseensä. Kun näkee valoa tunnelin päässä, ehkä nekin helpottavat. Myös ulkopuolista apua voi aivan hyvin käyttää.
4. Miettikää, mitä mies haluaisi sen pelaamisen tilalle. Mikä johti pelaamiseen. Löytyisikö perheestänne miehelle joku sellainen rooli, että hän tuntisi itsensä tärkeäksi.
Sinulle tässä vaiheessa halaus. Elämä on epäreilua, mutta parisuhteessa seisotaan rinnalla ja rakastetaan toista myös silloin, kun hän ei sitä ansaitsisi.
Sinä varmasti myös tarvitset voimia, niitä voit hakea uusista harrastuksista tms. Mietitte myös, mikä helpottaisi sinun oloasi.
Miehesi on nyt tehtävä suuri muutos. Jos hän ei siihen kykene eikä muutosta halua, sinä olet parhaasi tehnyt. Loputtomiin ei voi toista ihmistä taluttaa ilman että itse kärsii...
Voimia teille molemmille - ja pilkahdus aurinkoa
avioliitossa kaikki on yhteistä myös velat, eiköhän ole niin että haet yhdessä miehesi kanssa apua Ja otat sitten omalle vastuulle kaikki perheen raha-asiat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, nyt ihan ensimmäiseksi Sinun pitää vielä jaksaa huolehtia, että Sinä ja lapset olette turvassa. Ok? Liian usein on nähty,miten ihmiset masentuneina, selkä seinää vasten tekevät tekoja joita ei todeksi uskoisi.
Toisekseen sitten voit miettiä kuinka paljon olet valmis miestäsi auttamaan. Mistä hakea hänelle apua, mitä tehdä veloille? Tärkeintä kuitenkin olisi, että hän saisi apua pahaan oloonsa.
Pidä huolta itsestäsi. Älä jää yksin. Läheltäsi löytyy varmasti joku, joka voisi auttaa. Soita vaikka auttavaan puhelimeen. Jutteleminen tukihenkilön kanssa auttaa ja selvittää ajatuksiasi.
Ensiksi kannattaisi varmaan kyllä selvittää kuinka paljon velkaa miehellä oikeasti on. Ihan sentilleen. Sitten miettiä selvitäänkö siitä jotenkin omin avuin (lainat yhdistelemällä ja ne pois maksamalla sekä vain yhtä lainaa sen jälkeen takaisin maksamalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli kanssa kriisiä vuosi sitten ja peittely ja selittely se vasta energiaa söi.
Ja itselleni ensimmäinen ajatus oli mennä neuvolaan (kävin vauvan kanssa siellä siihen aikaan tiheämmin) ja kerroin siellä että nyt tarvitsen tukea. Sitä kautta sain eteenpäin paikkoja mihin mennä.
Lisäksi kerroin lähisuvulle ja muille kenen kanssa olin tekemisissä, mikä on vialla. Sillä näkihän sen naamasta että jotain on pahasti pielessä. Auttajia löytyi tutuista ja tuntemattomista.
Oman itsesi jaksaminen on ykkönen, mies pitäköön itsestään huolta, näin minusta.
Itselleni myös auttoi tarttua rivakasta käytännön toimiin, joten noissa muissa viesteissä on annettu vinkkejä raha-asioiden hoitoon, jos sinusta tuntuu että tekeminen auttaa tuskaan niin tartu sitten niihin puuhiin.
1. Älkää helvetissä pitäkö kulisseja yllä. Se vasta osoittaa vahvuutta, että myöntää heikkoutensa. Ja oikeasti, melkein kaikilla on jotain "salattavaa" ja ihmiset ymmärtää kyllä. Alkakaa elää sellaista elämää, mihin teillä on varaa ja millaista se elämä on, iloineen ja suruineen, niin pääsette yhdestä huolesta pois.
Alue: Aihe vapaa
Hetken jo luulinkin tunnistavani sinut, koska muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki täytyy yhden perheen osalta.
Luulen siis arvaavani, miten kärsit. Muista, että tosi ystävä ymmärtää eikä jätä.