Oma kokemukseni siitä, miksi kivannäköinen ja fiksu nainen jää lapsettomaksi ja elelee sinkkuna

Luulen, että todellinen syy sinkkuuteesi on se,että vaikutat todella ikävältä ja omahyväiseltä ihmiseltä.

Miehistä on liikaa vaivaa, niin yksinkertaista. On vaan todella ihanaa olla sinkku ja vapaa elämään omaa elämää!

Mistä ap päättelet olevasi fiksu?

ENnnekuin avasin koko ketjun niiin huulilla oli jo lausahdus joka kuuluu seuraavasti: sun pitäää päättää kenet haluat.

En kyllä miehenä tunne ketään tuollaista miestä.

Käänteisesti mies hyväksyy nuo kaikki naisessa, no lisäksi shoppailun ja netissä roikkumisen

Vierailija kirjoitti:

Mistä ap päättelet olevasi fiksu?

Sillä on todennäköisesti joku Suunsoiton ja Mielensäpahoittamisen maisteritutkinto humanistisesta tiedekunnasta.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä miehenä tunne ketään tuollaista miestä.

Käänteisesti mies hyväksyy nuo kaikki naisessa, no lisäksi shoppailun ja netissä roikkumisen

En shoppaile kuin tarpeeseen. En someta. Ihmeellisiä oletuksia sinulla.

Ja miksi itseään kunnioittava mies hyväksyisikään jotakin pumminaista?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppinen nainen. Kuulut parisuhdemielessä alelaariin jonne ne hoteimmat miehet eivät edes katso.

Ei millään pahalla.

Tiedän, en onneksi enää edes halua parisuhdetta :) 6 vuotta sinkkuna (aina välillä tapailua ja mieheen pettyminen) opetti ihan tarpeeksi sinkkumiehistä.

Jos joku haluaa ehdoin tahdoin elämäänsä riesan ja vaivaa ,kannattaa ottaa mies ja mennä lisääntymään. Ei kiitos.

Voi ne on elämäntapa intiaaneja vielä viisissä ja kuusissakymmenissäkin. Kannattaa vaan totuttautua ajatukseen ikuisesta sinkkuudesta jos elättäjän rooli ei kiehdo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppinen nainen. Kuulut parisuhdemielessä alelaariin jonne ne hoteimmat miehet eivät edes katso.

Ei millään pahalla.

Tiedän, en onneksi enää edes halua parisuhdetta :) 6 vuotta sinkkuna (aina välillä tapailua ja mieheen pettyminen) opetti ihan tarpeeksi sinkkumiehistä.

No eiipä ole nyt syyytä alkaa nyrpistelllä. Kokkka kohti uuusia tuulia, hyvin se menee.

Siitä huolimatta, että aloitusviesti herättää ainakin minussa kohtalaista ärsyyntymistä ja turhautumista (vähän jotenkin turhankin itseriittoiseen ja nirsoon sävyyn kirjoitettu ehkä), pakko kommentoida että tuon rivien välistä aistimani yleissanoman kanssa osittain yllättäen osittain samoilla linjoilla. Ja se yleissanoma, jonka olin bongaavani, on siis se, että ihan jopa näkyvä osa miehistä vähän niin kuin näyttäisi jotenkin heittäytyvän ajelehtimaan; elellään tuilla, ollaan hukassa uran suhteen, ulkonäön osalta ehkä hygienia-asiat vähän sinnepäin jne...

Olen itse aika määrätietoinen nainen, ja olen huomannut, että juuri tuossa elämänhallintamielessä monikaan mies ei ole pystynyt läheskään samaan. Vähän niin kuin se "tytöt kypsyvät nopeammin" -fraasi päitisi vielä 20-35 -vuotiaisiinkin miehiin. Ihania, hauskoja ja komeita miehiä on kyllä paljonkin, mutta tosiaan se aikuismainen vastuunkanto, vähän ehkä "suo, kuokka ja Jussi" -tyyppinen draivi rakentaa koti, perustaa perhe ja kantaa leipä pöytään, puuttuu (no joo, tietysti se puuttuu monelta naiseltakin; voihan se olla ettei tämä ole mikään sukupuoli- vaan sukupolviasia...).

Vierailija kirjoitti:

Siitä huolimatta, että aloitusviesti herättää ainakin minussa kohtalaista ärsyyntymistä ja turhautumista (vähän jotenkin turhankin itseriittoiseen ja nirsoon sävyyn kirjoitettu ehkä), pakko kommentoida että tuon rivien välistä aistimani yleissanoman kanssa osittain yllättäen osittain samoilla linjoilla. Ja se yleissanoma, jonka olin bongaavani, on siis se, että ihan jopa näkyvä osa miehistä vähän niin kuin näyttäisi jotenkin heittäytyvän ajelehtimaan; elellään tuilla, ollaan hukassa uran suhteen, ulkonäön osalta ehkä hygienia-asiat vähän sinnepäin jne...

Olen itse aika määrätietoinen nainen, ja olen huomannut, että juuri tuossa elämänhallintamielessä monikaan mies ei ole pystynyt läheskään samaan. Vähän niin kuin se "tytöt kypsyvät nopeammin" -fraasi päitisi vielä 20-35 -vuotiaisiinkin miehiin. Ihania, hauskoja ja komeita miehiä on kyllä paljonkin, mutta tosiaan se aikuismainen vastuunkanto, vähän ehkä "suo, kuokka ja Jussi" -tyyppinen draivi rakentaa koti, perustaa perhe ja kantaa leipä pöytään, puuttuu (no joo, tietysti se puuttuu monelta naiseltakin; voihan se olla ettei tämä ole mikään sukupuoli- vaan sukupolviasia...).

Miehet tekevät uraa ja kehittävät itseään saadakseen naisen. Tästä voitte lähteä pohtimaan, miksi miehet vain "heittäytyvät ajelehtimaan".

Tämähän on varmaan trolli mutta vastaanpa kuitenkin.

Syy 1 ei ole mikään syy. Se että elintaso laskee hetkellisesti, kun on vanhempainlomalla, on niin lyhyt aika ihmisen elämässä, että sen kyllä pystyy kompensoimaan. Äitiysloma on vain muutaman kuukauden, lopun voi pitää isä jos pari niin päättää.

Muut syyt on makuasioita. En itsekään ottaisi sellaista joka on nössö kotona (ilman omaa tahtoa), mutta se että joku on hiljainen seurassa, ei haittaa.

Jos seksimieltymykset ei täsmää, niin joko molemmat joustaa tai sitten erotaan.

Jos miehen olemuksessa, tavoissa, periaatteissa ym on joku seikka joka on ylitsepääsemätön turn-off, niin ei voi mitään. Joko itse pitää joustaa tai sitten pitää erota.

Meissä kaikissa on super-ärsyttäviä piirteitä, joita puolisomme ovat päättäneet kestää ja tahtoa rakastaa niistä huolimatta. Siinäkään ei ole mitään pahaa, jos ei tahdo, sitten voi elää sinkkuna ja varmaan ihan tyytyväisenä.

Luulen, että fiksuilla koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla on tavoitteena löytää joku neulepaitaan pukeutunut kultturelli mies joka fanittaa naisen lempibändejä ja jakaa yhteisen kiinnostuksen joogaan ja Balin matkailuun.

Valitettavasti - siis oikeasti valitettavasti - tuollaisia miehiä on todella vähän. Pitäisi tehdä kompromissi. Ehkä miehen ei tarvitsekaan jakaa kaikkea samaa, kenties voin aivan hyvin harrastaa ja fanittaa yksin tai naiskavereiden kanssa.

Toki nainen saa elää yksinkin, jos ei koe miehen voivan tuoda mitään täydennystä elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä miehenä tunne ketään tuollaista miestä.

Käänteisesti mies hyväksyy nuo kaikki naisessa, no lisäksi shoppailun ja netissä roikkumisen

En shoppaile kuin tarpeeseen. En someta. Ihmeellisiä oletuksia sinulla.

Ja miksi itseään kunnioittava mies hyväksyisikään jotakin pumminaista?

-ap

Ehkä koska ne "perinteiset sukupuoliroolit" joita itsekin sanot kannattavasi? On vielä sellaisia miehiä, jotka toivovat naisen ottavan kodinrakentajan ja lastenkasvattajan roolin, ja löytyy naisia, jotka niin iloiten tekevät. Yleensä nämä löytävätkin toisensa jo nuorella iällä. Kannatatko todella tällaista työnjakoa? Kuulostat pikemminkin itsenäiseltä uranaiselta, jolla "perinteisyys" rajoittuu siihen, että miehen pitää tienata sinua paremmin ja olla sopivan itsevarma ja assertiivinen sosiaalisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Siitä huolimatta, että aloitusviesti herättää ainakin minussa kohtalaista ärsyyntymistä ja turhautumista (vähän jotenkin turhankin itseriittoiseen ja nirsoon sävyyn kirjoitettu ehkä), pakko kommentoida että tuon rivien välistä aistimani yleissanoman kanssa osittain yllättäen osittain samoilla linjoilla. Ja se yleissanoma, jonka olin bongaavani, on siis se, että ihan jopa näkyvä osa miehistä vähän niin kuin näyttäisi jotenkin heittäytyvän ajelehtimaan; elellään tuilla, ollaan hukassa uran suhteen, ulkonäön osalta ehkä hygienia-asiat vähän sinnepäin jne...

Olen itse aika määrätietoinen nainen, ja olen huomannut, että juuri tuossa elämänhallintamielessä monikaan mies ei ole pystynyt läheskään samaan. Vähän niin kuin se "tytöt kypsyvät nopeammin" -fraasi päitisi vielä 20-35 -vuotiaisiinkin miehiin. Ihania, hauskoja ja komeita miehiä on kyllä paljonkin, mutta tosiaan se aikuismainen vastuunkanto, vähän ehkä "suo, kuokka ja Jussi" -tyyppinen draivi rakentaa koti, perustaa perhe ja kantaa leipä pöytään, puuttuu (no joo, tietysti se puuttuu monelta naiseltakin; voihan se olla ettei tämä ole mikään sukupuoli- vaan sukupolviasia...).

Olihan tuo aloitusviestini hiukan provokatiivinen. En ole pitänyt tapailemiani miehiä pahoina ihmisinä. En ajattele heistä pahalla ja toivon vilpittömästi, että he löytäisivät mukavan ja omien mieltymyksiensä mukaisen naisen.  En ole kuitenkaan pitänyt heitä perheensä puolesta taistelevina alfoina vaan enemmänkin aikuisina lapsina, jotka pohjimmiltaan haluaisivat naisen pitämään huolta itsestään.

Oma kokemukseni sinkkumiehistä on se, että heillä on kaikki vähän hukassa. Ollaan epävarmoja vähän kaikessa ja puuttuu se into lähteä aloitteellisesti rakentamaan kotia. Eivät miehiä vaan ihan vasta poikasia vielä keski-ikäisinäkin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että fiksuilla koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla on tavoitteena löytää joku neulepaitaan pukeutunut kultturelli mies joka fanittaa naisen lempibändejä ja jakaa yhteisen kiinnostuksen joogaan ja Balin matkailuun.

Valitettavasti - siis oikeasti valitettavasti - tuollaisia miehiä on todella vähän. Pitäisi tehdä kompromissi. Ehkä miehen ei tarvitsekaan jakaa kaikkea samaa, kenties voin aivan hyvin harrastaa ja fanittaa yksin tai naiskavereiden kanssa.

Toki nainen saa elää yksinkin, jos ei koe miehen voivan tuoda mitään täydennystä elämään.

Kuvailit juuri tukholmalaisen miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä huolimatta, että aloitusviesti herättää ainakin minussa kohtalaista ärsyyntymistä ja turhautumista (vähän jotenkin turhankin itseriittoiseen ja nirsoon sävyyn kirjoitettu ehkä), pakko kommentoida että tuon rivien välistä aistimani yleissanoman kanssa osittain yllättäen osittain samoilla linjoilla. Ja se yleissanoma, jonka olin bongaavani, on siis se, että ihan jopa näkyvä osa miehistä vähän niin kuin näyttäisi jotenkin heittäytyvän ajelehtimaan; elellään tuilla, ollaan hukassa uran suhteen, ulkonäön osalta ehkä hygienia-asiat vähän sinnepäin jne...

Olen itse aika määrätietoinen nainen, ja olen huomannut, että juuri tuossa elämänhallintamielessä monikaan mies ei ole pystynyt läheskään samaan. Vähän niin kuin se "tytöt kypsyvät nopeammin" -fraasi päitisi vielä 20-35 -vuotiaisiinkin miehiin. Ihania, hauskoja ja komeita miehiä on kyllä paljonkin, mutta tosiaan se aikuismainen vastuunkanto, vähän ehkä "suo, kuokka ja Jussi" -tyyppinen draivi rakentaa koti, perustaa perhe ja kantaa leipä pöytään, puuttuu (no joo, tietysti se puuttuu monelta naiseltakin; voihan se olla ettei tämä ole mikään sukupuoli- vaan sukupolviasia...).

Miehet tekevät uraa ja kehittävät itseään saadakseen naisen. Tästä voitte lähteä pohtimaan, miksi miehet vain "heittäytyvät ajelehtimaan".

No, kerro? Viittaatko nyt jotenkin siihen, että olen pistänyt merkille vain sellaiset miehet, joiden ei tarvitse luoda uraa vaan saavat naista muutenkin?

Tässä kommentissa kyllä mielestäni kulminoituu juuri se mitä tarkoitin tuolla viestilläni (jota siis yllä lainattu): en minä ainakaan kehitä itseäni ja tee uraa, "että saisin miehen". Jotenkin tuo peruste kuulostaa jo itsessään siltä heittäytymiseltä/oman selkärangan puuttumiselta. Haluan menestyä elämässä ihan itseni takia, ja nimenomaan juuri se olisi myös se seksikäs ja toivottava ominaisuus miehessä

Mun syy on se, että yksinkertaisesti kukaan kumppaneistani ei halunnut lapsia. Kai mä itseni elättävänä naisena sitten vedän puoleeni vain vela-miehiä. Olen ollut pitkissäkin liitoissa nuorena, kun perhe ei  niin itseänikään kiinnostanut. Oli hauska elää lapsettomana 20-30-vuotiaana. Kolmenkympin jälkeen ei niinkään. Haluan perheen niin paljon, mutta en ole löytänyt ketään, jota rakastaisin ja joka haluaisi perheen. Se on ollut joko tai eikä sellainen käy.